Suomessa ensimmäinen vaara laman jälkeisessä toivottavasti tulevassa nousukaudessa on mielestäni ensisijassa elintaso, Suomessa eläminen on liian kallista. Suomessa ruoka on kaupassa todella kallista, tuottaja taas ei saa tuotteestaan yhtään mitään. Esimerkiksi kananmuna maksaa kaupassa keskimäärin 3,03 euroa kilo, tuottaja saa 80-90 senttiä, pakkaamolta kananmuna lähtee 1,2 euron hintaan, eli 1,8 euroa jää kaupalle. Sama on maidossa, tuottajahinnat ovat 30-35 sentissä, kaupassa maito maksaa 90 senttiä litralta, sianlihasta tuottaja saa korkeintaan 1,5 euroa kilolta. Kaupassa maksaa liha vähintään 5 euroa kilo, sekin jauhelihana eli tässä on mielestäni hyviä esimerkkejä miksi Suomessa on liian korkea elintaso.
Ihmiset maksavat ilmasta, ruokakassien hintojen sanotaan kevenevän alv:n laskun myötä, mutta kauppa taas nostaa hintaa juuri sen laskun verran, eli tässä menevät valtion lisävelkarahat kauppiaitten taskuun ja tämä koituu pahassa tapauksessa Suomen kohtaloksi.
Tällä hetkellä Suomi on pahasti menettänyt metsäteollisuuden Ruotsiin ja Uruguaihin, Ruotsi pärjää halvalla kruunulla ja Uruguaissa palkkataso on täysin toinen kuin Suomessa. Pahinta tässä on se että Suomi myi myös osaamisen pois, me emme enää saa menetettyä takaisin. Sama uhka on nyt metalliteollisuudessa, lähinnä laivanrakennuksessa, korealaiset ovat astuneet näille markkinoille. Koreassa on myös halvempi palkkataso kuin Suomessa, kaiken lisäksi Suomi on etäällä. Kuten eräs yritysjohtaja sanoi, yritykset pyrkivät lähelle markkinoita, Suomi ei ole lähellä muuta kuin Venäjää. Eli mielestäni tässä on tulossa todellinen katastrofi Suomeen ellei palkkatasoa aleta johtoportaista laskemaan, mielestäni Suomen menestyksen avain tulee olemaan kilpailukyky maailmanmarkkinoilla, kohtuullistamalla suomalaisen ruoan hinta kaupassa, jolloin ihmisille jää enemmän ostovoimaa.
Suomalaiselle maataloudelle pitää saada kestävä kehitys, joka ei tällä politiikalla ole mahdollista, kaikki tuotannonalat ovat kriisissä. Ainut vaihtoehto on että uudisinvestoinnit jäädytetään suurilta osin ja siitä jäävä raha siirretään tukiin, jotta viljelijät saavat palkan.
Mielestäni suomalainen maatalous ihannoi nyt Keski-Eurooppaa, mutta tässä on vain se ongelma että täällä ei ole kymmeniä miljoonia kuluttajia vaan se viisi miljoonaa. Tuotanto pitää suhteuttaa tarvittavaan määrään; vienti ei ole ratkaisu, vaan se että tuotetaan se mitä tarvitaan omassa maassa. Peltoalueita tulisi valjastaa oman valkuaisrehun ja energian tuotantoon. Ilman kestävää maataloutta Suomi tulee kärsimään massatyöttömyydestä, maatalouteen kohdistuu välillisesti satoja tuhansia työpaikkoja. Ilman omaa maataloutta ja uutta elintasopolitiikkaa Suomelle tulee loppu hyvivointivaltiona.
Kiteytettynä kirjoitukseni päämäärä on se että Suomessa pidetään oma maataloustuotanto, jota aletaan toden teolla tervehdyttää ja elintarvikkeiden hinnat on kohtuullistettava jotta suomalaisilta löytyy jatkossakin ostovoimaa kiristyvillä palkkatasoilla. Suomen ainut kilpailuvaltti tulee olemaan mielestäni palkkatason madallus ainakin yläpäästä ja elintason madaltaminen, jotta Suomeen saadaan työpaikat ja nykyiset säilyvät nousukauden tullessa.
