Piiri esitteli kevätkokouksessaan eduskuntavaaliehdokkaat ja jätimme julkilausuman
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri piti sääntömääräisen kevätkokouksen 3.5.2026 Monitoimitalo Wintterissä Uudessakaupungissa. Piirin puheenjohtaja Jyrki Åland avasi kokouksen ja esitteli piirihallituksen valitsemat 10 ensimmäistä eduskuntavaali ehdokasta.
Omassa avauspuheenvuorossaan Åland muistutti, että elämme sellaista pitkittyneen taantuman ajanjaksoa jota voimme monilta osin verrata suoraan 90-luvun lamaan. ”Pitkästä lamasta nouseminen on historiallisesti vaatinut rakenteellisia uudistuksia, vientikysynnän kasvua, valuuttakurssien joustamista ja teknologista kehitystä. Valitettavasti valuuttaan me emme pysty vaikuttamaan, mutta kaikkeen muuhun kyllä. Me teemme hallituksessa juuri niitä samoja toimia, jolla Suomi viimeksi saatiin kuntoon” Olen toiveikas, että taantuma taittuu. Synkimmänkin yön jälkeen on aina aurinko noussut. Siksi synkkyyteen meillä ei ole tarvetta.
Hallituksen valitsemat ensimmäiset ehdokkaat ovat: Ministeri Ville Tavio Naantalista, Kansanedustaja ja kauppias Mikko Lunden Salosta, Poliisi Juha Anttila Turusta, sairaanhoitaja Sini Laine Raisiosta, Yksikönjohtaja Mikko Taavitsainen Nousiaisista, Toiminnanjohtaja Satu Söderström Kemiönsaaresta, Rakennusinsinööri Toni Kaijanen Kaarinasta, VTM ja koulutussuunnittelija Miina Kankaanranta Turusta, Valtiosihteeri Heikki Tamminen Salosta sekä Valtiotieteiden kandi Riku Leppänen Turusta.
Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokousedustajat kävivät tiukkaa poliittista keskustelua maakunnan tulevaisuudesta ja vireillä olevista hankkeista.
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin julkilausuma 3.5.2026
Perussuomalaiset kannattavat tarpeeseen, ei ideologiaan perustuvaa väyläinfrastruktuurin ja energiansiirtoverkon määrätietoista kehittämistä. Nämä ovat keskeisiä edellytyksiä maakunnan ja koko Suomen turvallisuuden, huoltovarmuuden, elinvoiman ja taloudellisen kasvun turvaamiselle.
Maakunnan kehittämisen on kuitenkin lähdettävä ihmisistä. Peruspalveluiden saatavuus, perhemyönteinen yhteiskunta sekä syntyvyyttä tukevat ratkaisut ovat välttämättömiä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Koulutuksen tulee johtaa työhön ja vastata alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Näin vahvistetaan sekä alueellista elinvoimaa että yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Linjaa Turun kaupunginvaltuutettu Miina Kankaanranta.
Samalla korostamme, että infran ja alueiden kehittämisen tulee perustua selkeään kokonaisarvioon ja käytännön tarpeisiin. Liiallinen hallinnollinen kuormitus sekä monimutkainen sääntely voivat johtaa tilanteeseen, jossa suunnitelmien vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ilman riittävää läpinäkyvyyttä tai paikallista ymmärrystä. Kansalaisten ja maanomistajien tiedonsaantia on parannettava.
Oikeustieteiden opiskelija Satu Söderström painotti, että EU-direktiivien kansallisessa toimeenpanossa tulee välttää tarpeetonta gold-platingia – eli direktiivin minimivaatimuksia tiukempien kansallisten normien asettamista ilman perusteltua syytä. Ongelma voi kuitenkin ilmetä myös toiseen suuntaan: direktiivin edellyttämät vaatimukset voidaan implementoida puutteellisesti, jolloin kansallinen laki jää direktiivin alapuolelle.
Ylitulkinta lisää tarpeetonta byrokratiaa, heikentää ennakoitavuutta ja voi tarpeettomasti rajoittaa elinkeinojen toimintaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää maankäytön suunnittelun kokonaisuuteen. Suojeluohjelmat, kaavoitusratkaisut ja erilaiset maankäytön rajoitteet ovat usein perusteltuja, mutta niiden yhteisvaikutukset voivat muodostua kohtuuttomiksi yksittäisille maanomistajille. Siksi päätöksenteossa on varmistettava tasapaino ympäristötavoitteiden, elinkeinotoiminnan ja omaisuudensuojan välillä.
Olemme huolissamme valmisteilla olevan vaihemaakuntakaavan vaikutuksista viljelymaihin. Toteaa Nousiaisten kaupungin valtuutettu Mikko Taavitsainen. Tietyillä kaavamerkinnöillä voi olla merkittäviä alueellisia vaikutuksia, ja kokonaisuutena niiden vaikutus voi nousta jopa noin viiteen prosenttiin maakunnan peltomaiden pinta-alasta. Tämä on huomattava osuus alueella, jossa maatalous on keskeinen osa elinvoimaa ja koko Suomen huoltovarmuutta.
Viljelymaan säilyminen tuotantokäytös sä on turvattava, eikä maankäytön suunnittelulla tule tarpeettomasti heikentää kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä. Kaavaratkaisujen vaikutukset maatalouteen on arvioitava huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti ennen päätöksentekoa.
Myös liikenne- ja energiainfrastruktuurin linjauksissa on pyrittävä ratkaisuihin, jotka minimoivat haitat. Pitkäaikaiset varaukset, kuten toteutumattomat tielinjaukset tai muut suunnitelmat, voivat estää alueiden kehittämisen vuosikymmeniksi. Tällaiset varaukset tulee arvioida säännöllisesti ja poistaa, mikäli ne eivät ole enää tarkoituksenmukaisia. Vaati Toni Kaijanen Kaarinasta.
Perussuomalaiset kannustavat viranomaisia ja suunnittelijoita tekemään linjauksia, jotka tukevat sekä alueen kehitystä että yksityisten toimijoiden toimintaedellytyksiä. Päätöksenteon tulee olla ennakoitavaa, oikeudenmukaista ja läpinäkyvää.
Mikäli kaavoitus tai muu viranomaistoiminta rajoittaa merkittävästi yksityisen omaisuuden käyttöä, on haitat korvattava asianmukaisesti ja viivytyksettä. Tämä koskee myös rakennussuojelua: ylimääräiset kustannukset tulee korvata.
Metsänomistajille tulee turvata oikeudenmukainen korvaus hiilensidonnasta samoin periaattein kuin muille päästövähennyksiä toteuttaville toimijoille. Ilmastopolitiikan on oltava tasapuolista ja kannustavaa.
Kotimaisten energiaratkaisujen ja polttoaineiden käyttöä on edistettävä huoltovarmuuden näkökulmasta. Samalla päätöksenteossa tulee huomioida Suomen erityisolosuhteet ja alueellinen vaihtelu.
Perussuomalaiset korostavat tasapainoista kehitystä: Huoltovarmuutta ja elinvoimaa, mutta ilman tarpeettomia rajoitteita maaseudun yrittäjyydelle ja kotimaiselle ruoantuotannolle. Maakunnan tulevaisuus rakentuu kestävistä ratkaisuista ja reiluista pelisäännöistä.