Kirjoitettu 2.7.2017

Ryhmäkuljetus Turusta SuomiAreenaan

Turun Perussuomalaiset ry järjestää ryhmäkuljetuksen SuomiAreena-tapahtumaan Poriin.

Tapahtuman kotisivut: http://suomiareena.fi

Matkapäivä on 10.7.2017. Lähtöpysäkit ovat:
klo 9:00 Maistraatinpuistosta osoitteesta Aurakatu 2, Turku
klo 9:15 Ravattulan Citymarketin (Kehätien ja valtatie 10 risteys) pihalta

Paluu on klo 17-18 välillä.

Kuljetuksen hinta on 20 euroa/hlö. Sitova ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla matka Turun Perussuomalaisten tapahtumatilille

FI36 4309 0010 2688 78

Ilmoittautumismaksu tulee maksaa viimeistään 5.7.2017.

Kirjoittakaa tilisiirron viestikenttään: SUOMIAREENA JA OSALLISTUJAN NIMI
Maksun saaja on Turun Perussuomalaiset ry
Jättäkää viitenumero tyhjäksi, kiitos.

Kirjoitettu 28.6.2017

Piirin puheenjohtaja ja rahastonhoitaja jättivät eroilmoituksensa

Tänään piirin työvaliokunnan kokouksen yhteydessä Paimiossa piirin puheenjohtaja Janne Aso sekä rahastonhoitaja Satu Anttila jättivät eroilmoituksensa. Janne Aso luopui piirin puheenjohtajuudesta ja Satu Anttila piirihallituksen jäsenyydestä sekä piirin rahastonhoitajan tehtävistä.

Kirjoitettu 8.2.2017

Varsinais-Suomen arjesta se alkaa – maakunnallinen kuntavaaliohjelma

Miksi kunta on olemassa? Hyvinvoinnin turvaamiseksi!

Kunnan tehtävänä on turvata ensisijaisesti lakisääteiset palvelut. Palveluiden tarjonnassa on pyrittävä kokonaistaloudellisuuteen. Kunnan tuottamista ikääntyvien palveluista on huolehdittava siten, että ne ovat saatavissa kaikille kohtuulliseen hintaan. Kuntien välistä yhteistoimintaa on kehitettävä, jolloin joku kunnista voi toimia joissain asioissa isäntäkuntana tarvittaessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat perusjuttuja!

Kuntien on huolehdittava sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutumisesta ennen niiden siirtymistä maakunnille. Oikea aikainen lääkäriin pääsy ja terveyspalveluiden saatavuus on kuntalaiselle perusjuttuja, joiden toteutumisesta on kunnassa huolehdittava ja kehitettävä.

Soteuudistus tulee – miten kunta on siihen valmis?

Vastuu kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tullaan siirtämään maakuntien vastuulle vuonna 2019. Uudistuksen yhteydessä on huolehdittava lähipalveluiden säilymisestä. Mikäli vastuun siirtyminen maakunnille viivästyy, niin on tällöin huolehdittava kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon vuosivaihteluiden aiheuttamista kustannusten heilahduksista kuntien talouteen.

Kunnat eivät tulevaisuudessa voi olla nykyisessä muodossaan myöskään palvelujen tuottajia. Niiden on yhtiöitettävä julkisesti tuotetut palvelut ja kyettävä kilpailemaan yksityisten palveluntuottajien, sekä kolmannen sektorin kanssa.

Kuntalainen valitsee oman palveluntuottajansa kerran vuodessa. Kuntien kannattaa pitää huolta omien kiinteistöjensä kunnosta ja saattaa valmiiksi suunnitellut investointinsa säilyttääkseen kilpailukykynsä. Maakunnan on lunastettava kuntien sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt käypään hintaan, taikka vuokrattava ne pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Kunnat eivät saa joutua tyhjien kiinteistöjen vangiksi.

Kuntien on huolehdittava työntekijöittensä työn jatkumisesta. Hoidon hyvästä laadusta on pidettävä kiinni, vaikka palvelujen tuottajana on sitten kuka tahansa. Peruspalveluja pitää vahvistaa, hoitoketjut on saatava toimimaan ja erikoissairaanhoidon kuluja pienennettyä.

Vanhus- ja vammaispalveluissa kuten myös lastensuojelussa on tärkeätä, että hoitosuhteet ja hoitopaikka säilyvät kuntalaisilla ennallaan. Nämä ovat tällä hetkellä suurelta osin kuntien tuottamia palveluita. Varsinkin näissä palveluissa kunnan merkitys tuottajana on jatkossakin tärkeää.

Kuntien tehtäväksi tulee jäämään asukkaittensa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja valvonta. Lisäksi tämä tehtävä tulee olemaan myös tulevan maakunnan tehtävänä, jolloin tähän tarvitaan selkeä työnjako päällekkäisten tehtävien purkamiseksi.

Kuntalaisten hyvinvoinnista on raportoitava kerran vuodessa kunnanvaltuustolle. Kunnan on myös strategisessa suunnittelussa asetettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet. Kunnan tehokas toiminta kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä tulee vaikuttamaan jatkossa merkittävästi tuleviin sosiaali- ja terveyskustannuksiin ja sitä kautta verorasitukseen.

Koulutus ja nuoriso – ”koko kylä kasvattaa”

Varhaiskasvatuksessa tulee käsitellä aiempaa laajemmin suomalaista kulttuuria ja tuoda se mukaan varhaiskasvatuksen ohjelmiin. Hyvä käytöksen ja elämänhallinnan opettelu kuuluvat sekä koulun että kodin kasvatusvastuulle. Kiusaamiseen kouluissa, kuten työpaikoilla, on tartuttava samalla tarmolla kuin rasismiin. Kouluihin tuli joitakin vuosia sitten vapaaehtoisina kouluvaareja. Samaa ideaa jatkaen päiväkodeissa olisi hyvä olla ”lähiaikuisia”, jotka toimisivat samalla periaatteella kuten kouluvaarit: ”koko kylä kasvattaa”.

Oppimista on tuettava oppilaslähtöisen oppimiskyvyn mukaisesti, pienryhmien ja turvallisen oppimisympäristön avulla. Opetukseen tulisi sisällyttää valinnaisena aineena liikennekasvatusta sisältäviä asioita. Yrityksiä on kannustettava oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen ja kuntien tulee selvittää keinot esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten oppisopimuskoulutuksen tukemiseen. Ammatillisten koulutuspaikkojen riittävyys on taattava.

Pienten lukioiden säilyminen on mahdollistettavissa kuntien välisellä yhteistyöllä, jolloin etäopiskelumahdollisuuksia lisäämällä taataan erikoisopinnoille riittävät opiskelijamäärät ja huomioidaan taloudellisuus.

Kuntien on tuettava nuorisoharrasteliikuntaa kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Myös vapaan sivistystyön eli kansalais- ja työväenopistojen toiminnan jatkumisen turvaaminen on tärkeää.

Mites se elinkeinopolitiikka ? – Oman kunnan alueelta ostettu työ jättää rahat omaan kuntaan

Elinkeinotoimintaan kohdistuvaa turhaa byrokratiaa on karsittava ja mikäli on mahdollista, niin osa kuntien suorittamasta elinkeinotoiminnan viranomaisvalvonnasta siirrettävä omavalvonnaksi.

Kuntien suorittaman elinkeinopolitiikan on tuettava paikallista työllisyyttä ja kunnallisessa päätöksenteossa on otettava käyttöön yritysvaikutusten arviointimenettely. Tulevaisuuden kuntien elinvoiman yksi tärkeimmistä edellytyksistä on yritystonttien kaavoittaminen hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Kuntien on pyrittävä käyttämään lähiruokaa omissa ruokahuoltopalveluissaan, kuten koulujen valmistuskeittiöissä. Lähiruoan lisääminen on erityisesti paikallinen ja laajemmin alueellinen ekoteko. Lähiruokatuottajien lupamenettelyä kuntien on kevennettävä lainsäädännön niin salliessa.

Rannikkoalueen kuntien pitää yhdessä kehittää saaristomatkailua ja yhdenmukaistaa mm. lossiliikenteen aikatauluja. Saaristoasumisen edellytyksiä on parannettava muuttamalla yhteysalusliikenteen aikataulujen painotukset palvelemaan ensisijaisesti vakituisen asumisen tarpeita ja vasta toissijaisesti muuta käyttöä. Yrittäjäyhdistysten ja kuntien yhteistoimintaa elinkeinopolitiikan kehittämisessä on lisättävä. Esimerkiksi päättäjien ja yrittäjien säännölliset tapaamiset luovat pohjaa elinvoimaisuuden ideariihille.

Kuntien on panostettava uusien yritysten perustamisen neuvontaan ja kuntamarkkinointiin.

Kilpailutusten kriteerit on laadittava sellaisiksi, että paikallisilla yrityksillä on tosiasialliset mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin ja pärjätä niissä. Pelkkä hinta ei saa olla hankinnan valintakriteeri, vaan palvelun laadulla ja paikallisuudella on oltava aiempaa suurempi merkitys. Hankinnat tulee pilkkoa sellaisiksi, että pienillä yrityksillä on mahdollisuus osatarjoustenkin antamiseen.

Kaavoitusta kuntalaisten ja ympäristön tarpeet huomioiden

Kaavoituksen lähtökohtana tulee olla viihtyisän ja toimivan ympäristön luominen asukkaille. Tämä vaatii mm. kevyen liikenteen väylien, lenkkipolkujen, hiihtolatujen, julkisen liikenteen ja harrastepaikkojen sekä puistojen suunnittelemista kuntalaisten näkökulmasta. Kunta tarvitsee toimiakseen asukkailleen työpaikkoja, joten käyttökelpoisten yritysalueiden kaavoitusta ei myöskään pidä laiminlyödä. Toimivien liikenneyhteyksien suunnittelu on myös tärkeä kaavoituksen kohde.

Ympäristön järkevään käyttöön on kiinnitettävä huomioita ja kaavoittaminen ei saa olla gryndereiden vallassa oleva pelikenttä. Kaavoituksella ratkaistaan maankäyttöä vuosikymmeniksi eteenpäin, joten bisneksen ehdoilla ei saa poimia tulevien sukupolvien maksettavaksi lankeavia pikavoittoja. On myös tärkeää laatia riittävän laajoja kaavoja eikä tehdä ns. postimerkkikaavoja, jolloin kokonaisuus kärsii.

Kuntien tulee panostaa omaan kaavasuunnitteluun ja vähentää konsulttipalvelujen käyttöä. Maaseudun kehitystä ei pidä rajoittaa liian tiukalla kaavoituksen sääntelyllä ja haja-asutusalueiden täydennys- ja korvausrakentamista ei tule liiallisella byrokratialla estää tai hankaloittaa. Ylikunnallista kaavoituksen ohjausta tulee purkaa hallitusti. Uskonnollisten rakennusten toteuttaminen on perustuttava yleiskaavan nojalla laadittuun asemakaavaan ja riittävään alueellisten vaikutusten arviointiin.

Joukkoliikenne on asumisen ja työssäkäynnin edellytys

Uusien kaavoitettavien alueiden sijaan on järkevämpää tarkastella uudelleen vanhojen alueiden muuttamista toisenlaiseen käyttöön, taikka toteutumattomien kaavojen uudelleen kaavoittamista. Näin kyetään hyödyntämään osa jo aiemmin toteutetusta infrastruktuurista. Koska tuulivoimaa ei tarvita sähkönperustuotantoon, niin on tuulivoimaloiden sijoittamiseen suhtauduttava kriittisesti ja huomioitava tuulimyllyjen varsin lyhyt elinkaari.

Varsinais-Suomen alueen joukkoliikennettä on kehitettävä toimivammaksi, kuitenkin kohtuullisin kustannuksin. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennetoimija Fölin laajentamista on selvitettävä tulevalla valtuustokaudella.

Maaseudullekin on saatava kohtuullisin väliajoin julkista liikennettä. Joukkoliikenteen reittiverkostoa on kehitettävä siten, että linja-autoliikenteen perusverkostoa voitaisiin täydentää paikallisilla palvelulinjoilla tai vastaavilla. Näin syntyvän kokonaisuuden kautta luodaan myös maaseudulle mahdollisuus asua ja käydä töissä ilman henkilöautoa, sekä parannetaan autottomien ihmisten elämän mahdollisuuksia.

Turun ja Uudenkaupungin välinen rataosuus on sähköistettävä, jolloin Turun keskusta-alueen asumisen turvallisuus paranee kemikaalivaunujen jatkaessa suoraan Yaran tehtaille ja samalla luodaan mahdollisuudet rataosuuden paikallisjunaliikenteelle. Uudenkaupungin autotehtaan ja Turun telakan työmatkaliikenne tarvitsee uusia toteutusmalleja, jollainen voisi olla kiskobussiliikenteen aloittaminen Salon ja Uudenkaupungin välillä.

Varsinais-Suomen alueella tulee maakuntaliiton toimesta laatia selvitys kiskobusseihin perustuvan joukkoliikenteen toteuttamisesta. Turun kaupunkiseudulle suunniteltu raitiovaunuihin perustuva ratkaisu ei ole enää tätä päivää, eikä myöskään tulevaisuutta, vaan suurten henkilömäärien järkevään liikuttamiseen ratkaisu on superbussijärjestelmä.

Liikenneverkko on perusasia

Varsinais-Suomen kuntien on yhdessä ajettava maakunnan pääväylien kehittämistä ja parantamista, jolloin samalla ratkaistaan työllisyyden ja yritystoiminnan kannalta liikenteelliset pullonkaulat, kuten esimerkiksi:
– Turun Kehätien parantaminen ja Kausela-Kirismäki välin nelikaistaistaminen,
– Tampereen moottoritien jatkaminen Auran keskustan ohi Loimaan suuntaan,
– Moottoritien jatkaminen Nousiaisista Mynämäelle.

Pääväylien toimivuuden parantamisella on positiivisia vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen kansallisella tasolla saakka.

Jätteisiin ei saa asettaa piiloveroja

Jätteenkuljetuksessa on sallittava jatkossakin asukkaiden valinnanvapaus palveluntuottajan osalta. Jätekuljetusten monopolisoituminen suurten yritysten tuottamiksi palveluiksi on estettävä. Jätehuoltoon ei saa asettaa piiloveroja perusmaksujen kautta, jolloin vähemmän jätettä tuottavat maksaisivat osan suurten tai enemmän jätettä tuottavien maksuista.

Turvallisuus on monitahoinen juttu

Kaikki haluavat turvata poliisien resurssit, mutta tähän kunnilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Sen sijaan kunnat voivat olla laatimassa alueelleen turvallisuussuunnitelmia, joissa nostetaan esille kunnissa ilmenevät turvallisuuspuutteet. Näitä kuntien on sitten lähdettävä parantamaan omin resurssein. Pelastuslaitosten resursseihin kunnat voivat vaikuttaa siihen saakka, jolloin pelastustoimi siirtyy sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa osaksi maakuntahallintoa. Oikea-aikaiseen turvallisuuteen kuuluu, myös ensihoidon ambulanssin saatavuus 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa ja 365 päivää vuodessa.

Turvallisuuteen voi vaikuttaa monin eri keinoin, joita on mm. oikea-aikaiset terveyspalvelut oikeassa paikassa, katuvaloilla, tiestön kunnolla, kevyen liikenteen väylillä. Samoin turvallisuuteen kuuluu koululaisten ”susikuljetukset”, jotka johtuvat petoeläinten kasvaneesta määrästä.

Tarkastelua kestävää taloudenhoitoa

Kuntiin on saatava totuudenmukaiset talousarviot, joihin on myös mahdollista sitoutua. Luottamushen-kilöt tarvitsevat viranhaltijoilta oikeat ja kattavat tiedot, mikä edellyttää kuntien talousseurannan kehit-tämistä ja parempaa talouden ennakointia. Talouden seurannan läpinäkyvyyttä on lisättävä päätöksen-teossa.

Kunnissa on panostettava olemassa olevien kiinteistöjen ylläpitoon sekä kiinnitettävä huomiota rakentamisen laatuun ja valvontaan. Korjausvelkaa on myös pystyttävä pienentämään. Näillä keinoin pystytään vaikuttamaan kuntien investointikustannuksiin. Kuntien tulee käyttää ensisijaisesti omaa henkilöstöään eikä maksaa kalliille ammattikonsulteille.

Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen
– Maassa maan tavalla

Kuntien itsemääräämisoikeutta pitää kunnioittaa siten, että valtuusto päättää turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Kolmannen sektorin ilmaista vapaaehtoistyövoimaa on hyödynnettävä turvapaikan saaneiden koulutuksessa ja kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Ghettoutuminen on estettävä oikeanlaisella asuntotarjonnalla.

Kotouttamiseen liittyvistä asioista tulee jakaa tietoa myös kantaväestöön kuuluville ja kotouttamisen kustannusten tulee olla läpinäkyviä, sekä oltava kootusti esitettävissä luottamushenkilöille.

Kotouttamisessa on korostettava naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua ja koulutusta. Kotoutettavien naisten suomen kielen opetus on jäänyt tähän asti liian vähälle ja tähän asiaan on panostettava, koska se vaikuttaa merkittävästi kotoutumisen onnistumiseen.

Terveyspalveluissa ei voi olla ohituskaistoja turvapaikanhakijoille, vaan maassa on toimittava maan tavalla. Suomalaista kulttuuria on tuettava ja käytettävä tehokkaammin kotouttamiseen. Positiivinen syrjintä lopetettava ja tähän asti käytetyistä ohituskaistoista on luovuttava, jolloin samat oikeudet ja velvollisuudet ovat kaikilla.

Kirjoitettu 1.2.2017

Arjesta se alkaa – Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma 2017

USKALLA PUHUA

Joskus demokratia vaatii koviakin sanoja – siksi kannustamme ihmisiä uskaltamaan ja puhumaan. Me emme pakene järjestelmien, rakenteiden tai sanojen taakse, vaan tartumme voimakkaasti niihin asioihin, jotka ihmisiä liikuttavat.

Vaikka kuntien toiminta on suuressa muutoksessa erilaisten uudistus- ja kehityshankkeiden vuoksi, toimivat ne jatkossakin ihmisten arkielämän edellytysten järjestäjinä. Tulevaisuuden kunnassa tehdään tärkeitä päätöksiä muun muassa kaavoituksessa, elinkeinopolitiikassa, opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja terveysasioissa kunnan toimivaltaan tulevat hyödylliset ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen liittyvät asiat.

Meille valtion tärkein tehtävä on kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Turvallisuus on ihmisten perustarve ja perusoikeus. Tällä on selvä vaikutuksensa kuntapolitiikkaan, onhan kunta ennen muuta ihmisten yhteisö. Haluamme säilyttää kansalaisia palvelevan hyvinvointiyhteiskunnan, mutta olemme vakavasti huolissamme sen toimintakyvystä.

On tosiasia, että voidaksemme huolehtia suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksista meidän on tingittävä maailmanparannuksesta ja osattava laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kyse on realismista – siitä, että resurssit ovat rajallisia.

Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus – erilaisten yhteisöjen lähtökohdat ja tavoitteet. Myös me ihmiset olemme erilaisia: yhdelle ainoa oikea asuinympäristö on sellainen, johon raitiovaunun kirskunta kuuluu, monille tämä olisi kauhistus. Kuntademokratiassa on kyse juuri siitä, että ihmiset vaikuttavat paikallisesti yhteisönsä asioihin. Ihmiset ovat yleensä oman elämänsä parhaita konsultteja, joten heitä on syytä kuunnella. Eikä väärin voi äänestää, vaikka joku niin kehtaisikin väittää.


SEINIÄ EIKÄ SELITYKSIÄ

Järkevää kunnallista asuntotuotantoa on tuettava enemmän. Kaavoittamisen täytyy mahdollistaa erilaisten asuntojen rakentaminen kasvukeskuksiin ja lähialueille. Haja-asutusalueille rakentamisen pitää olla vaivatonta ja palvella alueiden ja asukkaiden etua.

Etenkin pääkaupunkiseudulla on huutava pula kohtuuhintaisista asunnoista, ja tällä on vaikutusta myös työmarkkinoiden toimintaan.

Monet suuret rakentajat eivät vastaa kotia kaipaavan huutoon vaan seuraavat voittoja ja arvonnoususta seuraavia lisätuottoja – mistä kertoo myös se, että jopa 800 000 ihmistä saa asumistukea, usein ylihintaiseen asumiseensa. Tavallinen ihminen löytää itsensä liian usein keskeltä poliittista ja taloudellista noidankehää.

Lisää painetta asuntopulaan ja hintakehitykseen luo maahanmuutto, jonka myötä on syntynyt lähes automaattinen liike erityisesti vapaiden markkinoiden ulkopuolisiin vuokra-asuntoihin. Tilanne on kestämätön.

Toisaalta maahanmuuttajien keskittyminen tietyille asuinalueille on Suomessa ollut maailman mittakaavassakin poikkeuksellisen nopeaa. Alueiden tulotaso on keskimääräistä alhaisempi, ja niillä on enemmän sosiaalisia ongelmia. Huono-osaisuuden kasautuminen aiheuttaa kasvavaa kuormitusta erityisesti alueen opetus-, terveys- ja sosiaalipalveluille.

Mielestämme asuntotuotannossa tulee ensisijaisesti huomioida pienituloiset, mutta valtiomme ulkopuolelta heitä ei pidä tuoda lisää. Omat asiat ensin, niissäkin kun riittää tekemistä. Useiden kuntien rakennuskantaa vaivaa vakava homeongelma, jolla on kansanterveydellisiä vaikutuksia. Kunnan itsenäisesti päätettävillä rakennusluvilla ja valvonnalla voidaan huolehtia, että homerakentaminen loppuu.

Laadukkaaseen rakentamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun kyseessä ovat lapset. Homekoulukierteille on saatava loppu. Rakennettaessa uudiskohteita on syytä kuvata ja dokumentoida piiloon jäävät rakenteet, jotta ongelmien ilmaantuessa niihin puuttuminen on yksinkertaisempaa. Rakentaminen kaipaa kokonaisvaltaisia korjausliikkeitä.

  • Kaavoituksella voidaan huolehtia siitä, että kunnat eivät autioidu eikä viimeisen tarvitse sammuttaa valoja.
  • Kuntalaisia on kuultava suojeluhankkeissa. Esimerkiksi metsien suojelun on perustuttava todellisiin kuntalaisten näkemyksiin, ei ulkopuolisten tahojen saneluun.
  • Homerakentaminen kuriin ja sisäilma kuntoon.

JÄRKEVÄ MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Haluamme uudistaa maankäytön tapoja niin, että kuntalainen on lähempänä omaa ympäristöään koskevia päätöksiä eikä kaikki tapahdu vain kasvottomien virkakoneistojen suojissa. Valmistelun on oltava avointa ja läpinäkyvää, jotta kuntalaisilla on aito vaikutusmahdollisuus omaa elinpiiriään koskettaviin asioihin.

Kunnan harjoittamassa maankäytössä on kunnioitettava paikallisia oloja, kuten esimerkiksi elinkeinoja ja harrastusmahdollisuuksia. Kuntien erilaiset lähtökohdat ja tarpeet maankäytössä tulee tunnustaa entistä selkeämmin. Kaavoituksen vaikutus elinkeinopolitiikkaan ja työpaikkojen luomiseen on syytä ymmärtää.

Kaupunkien kehittämisen tulee lähteä kaikkien asukkaiden tarpeista. Keskeistä on turvallisuus, rauhallisuus ja viihtyisyys. Ihmislähtöisyys ottaa tietysti huomioon myös ympäristön – useimmat suomalaiset arvostavat puhdasta luontoa kotinsa lähellä.

Luonnonvaraiset viheralueet ovat tärkeitä niin ihmisen fyysisen kuin psyykkisen terveyden kannalta. Tutkimusten mukaan niillä on stressiä poistava vaikutus. Kaupungeissa sijaitseviin metsiin ja viheralueisiin kajoamisen tulee olla kaavoituksessa vasta viimeinen vaihtoehto.

  • Kaupungeissa ihmisillä on oltava pysäköintipaikkoja. Toisaalta asuntojen hintoihin voidaan vaikuttaa pysäköintipaikkavaatimuksia löysentämällä.
  • Rantayleiskaavoista ei saa tehdä liian rajoittavia.

TYÖTÄ, RAVINTOA JA ELÄMYKSIÄ

Kannattavan pien- ja perheviljelyn edellytykset on säilytettävä koko Suomessa. Rakennemuutos ja tehostaminen ovat vähentäneet elintarvikesektorin työpaikkoja, mutta sen merkitys ei ole vähentynyt, koska haluamme yhä syödä puhdasta kotimaista ruokaa. Ruoka on välttämättömyyshyödyke, josta kansalaiset eivät voi tinkiä.

Tämän johdosta esitämmekin, että lähiruoka nostettaisiin sille kuuluvaan arvoonsa – ei urbaanina vihertrendinä vaan kestävänä ja luonnollisena tapana tuottaa hyvää, suomalaista ruokaa.

Kansalaisten tulee saada ruoan alkuperästä ja tuotantotavoista parempaa tietoa. Kuluttajilla on oikeus saada varmuus siitä, missä ja millaisissa olosuhteissa ruoka tuotetaan.

Osuuskuntamalli sopii pientuottajien lähiruokatoimintaan hyvin ja auttaa pienyrittäjiä verkostoitumaan, jolloin yhteistyö mahdollistaa esimerkiksi riittävän tuotanto- ja jalostusmäärän ammattikeittiöiden tarpeisiin. Osuuskuntatoiminnan mahdollisuuksia tulee yksinkertaistaa, ja ymmärtää toiminta myös työllisyyden kannalta. Uusi hankintalaki antaa huomattavia mahdollisuuksia lähiruoan hyödyntämiseen kuntatasolla.

Suomalainen puhdas ruoka ja metsiemme aarteet tarjoavat myös merkittäviä väyliä kansainväliselle kaupalle ja matkailun lisäämiselle. Suomalainen maaseutu, metsät ja luonto ovat mittaamattoman arvokas brändi, jota kunnissa täytyy voida paremmin hyödyntää.

Maatiloilla on aina osattu tehdä monenlaisia töitä. Varsinaisen alkutuotannon ohella erilaiset liitännäiselinkeinot kasvattavat koko ajan merkitystään. Alkavat ja pienimuotoiset liitännäiselinkeinot pitää toimialasta riippumatta hyväksyä verotuksessa maatilan toiminnaksi.

Kuntien peruspalveluiden tulee edistää kuntalaisten työllistymismahdollisuuksia. Myös kuntien oma elinkeinopolitiikka on avainasemassa luotaessa uusia työpaikkoja ja kavennettaessa alueellisia eroja.

  • Perheviljelmäpohjainen omavaraisuus tarjoaa huoltovarmuutta – siinä Suomen turvatakuu.
  • Ruoka on välttämättömyyshyödyke, josta ei voi tinkiä. Sen on oltava suomalaista, turvallista ja terveellistä lähiruokaa.

LIIKUTTAVA ETEENPÄIN

Toimiva liikenneyhteys kodin ja työpaikan välillä on ensiarvoisen tärkeä. Teiden kuntoa tulee parantaa. Suorat tiet vievät menestykseen myös elinkeinoelämää; kaikki ei Suomessakaan tapahdu tietoverkoissa.

Maakuntarajojen aiheuttamat ongelmat järkevälle tienpidolle tulee ratkaista, ja kilpailutukset hoitaa kerralla koko tielle.

Julkisten liikenneyhteyksien tulee olla paitsi toimivat myös ekologisesti ja taloudellisesti järkevät ja tasapainoiset. Kannatamme kuntiin erityisen tiestrategian laadintaa.

Pyöräily on mukava harrastus, mutta Suomen kokoisessa maassa työmatkapyöräily on mahdollista vain harvoille. Liikennesuunnittelua ei saa tehdä ideologisesti pyöräilyn tai muun ekomatkailun ehdoilla.

  • Väylien kunnossapitotoimien pitää tapahtua oikeaan aikaan, ennen kuin on liian myöhäistä.
  • Tiemäärärahoja pitää jakaa kuntiin tasaisemmin.

TERVEYS TUULIVOIMATEOLLISUUDEN EDELLE

Perussuomalaiset on ainoana puolueena tuonut esille tuulivoiman terveysvaikutukset. Tuulivoimateollisuudella voi olla jopa kansanterveydellisiä seurauksia, näennäisten vihreiden arvojen ja poliittistaloudellisten kytkösten sivutuotteena.

Olemme mukana käynnistämässä ensimmäisiä suomalaisia tutkimuksia aiheesta. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti kuntien ei tule tässä vaiheessa myöntää uusia rakennuslupia tuulivoimalle. Asia on selvitettävä, ja kansalaisten terveys on laitettava etusijalle.

  • Suomalaisten hyvinvoinnin tulee aina mennä maailmanparantamisen edelle.
  • Tuulivoiman terveysvaikutukset on selvitettävä ja kansalaisten terveys on aina laitettava etusijalle.

HYVÄ KOULU EI OLE ITSESTÄÄNSELVYYS

Koulumaailmassa voidaan paikoin huonosti. Oppimistulosten lasku erityisesti pojilla, kasvava eriarvoisuus koulujen välillä ja kylä- ja lähikoulujen lakkauttaminen ovat merkittäviä ongelmia. Haja-asutusalueilla koulumatkat pitenevät, kaupungeissa perheet valikoivat hyviä kouluja. Osa opettajista uupuu kasvatustaakan alle. Digitalisaatio ja uudet oppimisen välineet eivät pelasta tilannetta.

Koulut tarvitsevat remonttia, usein kirjaimellisestikin. Kuntatasolla kannatamme ehdottomasti lähikoulujen säilyttämistä, muiden lähipalvelujen turvaamisen ohella. Ne takaavat jatkuvuuden, turvallisuuden, alueiden elinvoimaisuuden ja usein sopivankokoiset luokat – koulu on yhteisön sydän, esimerkiksi toimiessaan monitoimikeskuksena, josta voi saada monenlaisia palveluita ja virikkeitä.

Toimiva koulu on kunnalle, alueelle tai kaupunginosalle vetotekijä, johon todella kannattaa panostaa. Toisaalta esimerkiksi täynnä maahanmuuttajia oleva koulu ja asuinalue karkottavat ne perheet, joilla on mahdollisuus muuttaa muualle. Tässäkin asiassa tosiasioiden tunnustaminen on ensiarvoista – jakautuneita alueita ei korjata paheksunnalla tai monikulttuurisuutta ihannoivilla fraaseilla.

Tärkein vastuu lasten hyvinvoinnista ja kasvatuksesta kuuluu kuitenkin vanhemmille. Kaikki lähtee kodista.

Pidämme tärkeänä, että kouluissa huolehditaan suomalaisten arvojen ja kulttuurin ylläpitämisestä ja edistämisestä ja korostetaan suomalaisuuden merkitystä. Suvivirttä laulettakoon jatkossakin.

Samalla kannatamme myös erilaisten pien- ja tasoryhmien palauttamista. Maahanmuuttajalasten kielenopetuksesta ja koulukelpoisuudesta tulee huolehtia eriytetysti eikä integroinnin tule tapahtua muiden lasten oppimisen kustannuksella.

Suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja voitaisiin myös yhdistää samaan rakennukseen. Kannustamme kuntia osallistumaan kielikokeiluun pakkoruotsin vapauttamiseksi.

Koulukiusaamisen ehkäisy ja siihen viipymättä puuttuminen ovat tärkeitä teemojamme, ja kannatamme kiusaajan koulunvaihtoa, ei kiusatun. Edellytyksenä kiusaamistapausten selvittämiselle tulee parantaa viranomaisten välinen tiedonkulku saumattomaksi. Peruskoulun rehtorille pitää antaa oikeus antaa jälki-istuntoa.

Tyttöjen ja poikien wc:t on säilytettävä kouluissa – se on ihmisoikeus. Tytöt saavat olla tyttöjä ja pojat poikia. Suhtaudumme kriittisesti moniin ideologisiin kasvatuksen ja feminismin ajatuksiin.

Vaikka tarkoitus saattaakin alun perin olla hyvä, hukkuu lapsi helposti pesuveteen.

  • Toimiva koulu on vetovoimatekijä.
  • Lähi- ja kyläkoulut turvattava.
  • Pien- ja tasoryhmät takaisin kouluun.

LAPSIA SYNTYY ONNELLISEEN KUNTAAN

Toimivan kunnallisen päivähoidon tulee huomioida sekä hoiva, pedagoginen laatu että vanhempien työhön liittyvät näkökohdat. Päivähoito ei kuitenkaan voi korvata vanhempia ja näiden vastuuta jälkikasvunsa kasvattamisesta ja huolehtimisesta. Kotihoidon mahdollisuutta tai perheiden itsenäistä päätäntävaltaa ei tule romuttaa. Työllisyyden tai tasa-arvon ongelmia ei korjata rankaisemalla niitä perheitä, jotka haluavat hoitaa pikkulapset kotona.

Kuntapolitiikassa on mahdollista vaikuttaa erilaisin porkkanoin nimenomaan siihen, muuttaako kuntaan perheitä, siis uusia asukkaita.

Pienet ihmiset ovat tulevaisuuden työntekijöitä, päättäjiä, kuluttajia. Kaikkein järkevin tapa vaikuttaa väestörakenteeseen ja huoltosuhteeseen on kannustaa suomalaisia ihmisiä synnyttämään lisää lapsia. Lapset pitävät tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskunnan rattaat pyörimässä.

Elämän edellytykset rakennetaan varhaislapsuudessa – tai jo sitä ennen – ja hyvä synnyttää hyvää, pitkin matkaa. Kuntapolitiikalla on mahdollista luoda perheiden hyvinvoinnille turvallinen ja ennakoitava pohja.

  • Isänmaallisuus, paikallisuus, turvallisuus – perusarvot kunniaan.

IKÄ EI OLE VAIN NUMERO

Ikääntyneiden rooli yhteiskunnassamme on yhä merkittävämpi. Ikääntynyt ei ole rasite, jota siirretään taloudellisin perustein, vaan kunnioitusta ja arvostusta ansaitseva ihminen. Hoivan tulee olla riittävää ja inhimillistä eikä se saa passivoida ihmistä turhaan. Hoitajamitoitusten on tarkoitus varmistaa, että jokaisessa yksikössä on juuri sinne sopiva ja tarvittava hoitajamäärä – näin kunnissa on mahdollista päättää tapauskohtaisesti eri laitoksiin sopivat ja riittävät hoitajamäärät.

Ikääntyneiden oikeudet tulee nostaa poliittiseen päätöksentekoon ja huolehtia niiden toteutumisesta niin sosiaalisella, taloudellisella kuin henkiselläkin puolella.

Kuten muillakin sektoreilla, kannatamme lähipalveluita myös ikääntyneiden kohdalla. Läheisyys lämmittää kaikenikäisiä. Myös omaishoitajien asemaa on edelleen syytä parantaa, kuten olemme hallituksessa tehneetkin. Kuntapäättäjillä on vastuu ja velvollisuus huolehtia siitä, että kunnan omaishoitajista pidetään huolta.

Maassamme on edelleen yli 22 000 sotiemme veteraania, ja heidän keski-ikänsä on jo 92 vuotta. Heille ja heidän puolisoilleen, lotille ja kotirintamanaisille on taattava tarpeita vastaavat yksilölliset ja joustavat palvelut. Kunnissa on oltava erityisesti veteraanien asioihin perehtyneitä palveluneuvojia. Kannustamme myös kuntia tarjoamaan veteraaneille ilmaisia kulttuuri- ja liikuntapalveluita.

Me olemme tämän kunniakansalaisillemme velkaa. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna meidän on erityisesti syytä pysähtyä miettimään, mihin hyvinvointimme ja turvallisuutemme perustuu, ja edistämään veteraanien asioita, vielä kun se on mahdollista.


  • Lapsille taattava turvallinen koulutie niin maalla kuin kaupungissa.
  • Peruskoulun oppimistulokset hälytystilassa – oppi eriarvoistuu.
  • Ei tyttöjen ja poikien vessojen ideologiselle yhdistämiselle.
  • Kunnan kilpailutusten oltava avoimia ja tasapuolisia.
  • Hankintoihin vahva kotimainen painotus, paikallisuutta tukien.
  • Hyvä kansalainen kantaa vastuuta itsestään, läheisistään ja ympäristöstään.
  • Itseään määräävä kunta!
  • Kunnallispolitiikka ei ole rakettitiedettä.
  • Jos poliitikko ei puhu ihmisten kieltä, hänet voidaan vaihtaa.
  • Suomi voidaan pitää asuttuna, jos niin halutaan.
  • Energiataloudellisia valaistusratkaisuja – ei pimeitä katuja.
  • Vapaaehtoiset kuntaliitokset ovat mahdollisia, mutta ne tulee vahvistaa kuntalaisäänestyksellä.

TÄRKEINTÄ ON SYRJÄYTYMISEN ESTÄMINEN

Syyt syrjäytymisen taustalla ovat moninaiset, esimerkiksi koulutuksen puute, työttömyys, sairastuminen, toimeentulo-ongelmat, asunnottomuus, mielenterveyden ongelmat ja päihteiden käyttö. Asian on syytä liikuttaa meitä kaikkia; syrjäytyneelle itselleen kyseessä on inhimillinen tragedia. Yhden elinikäisen syrjäytymisen hintalappu yhteiskunnalle on pitkälti yli miljoonan euron suuruinen.

Ongelmiin vastaaminen edellyttää vahvaa poliittista tahtoa ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista. Jos turvapaikanhakijoille onnistuttiin järjestämään vastaanotto ja palvelut käytännössä yhdessä yössä, on suomalaisten auttamisenkin onnistuttava, olipa kyse sitten asunnottomista, pitkäaikaistyöttömistä tai järjestelmästä pudonneista nuorista. Suomalaisten hyvinvoinnin tulee mennä kaiken muun edelle.

Poikien koulunkäyntiin ja nuorten miesten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Varusmiespalvelus on usein viimeinen tehokas hetki saada syrjäytymässä olevat miehenalut mukaan yhteiskuntaan ja veronmaksajiksi. Kuntien ja etsivän nuorisotyön tulee tehdä yhteistyötä kutsuntojen yhteydessä.

Ihmisten huono-osaisuutta ei tule korostaa pompottelemalla heitä byrokraattisesti paikasta toiseen. Syrjäytymisen vastaisessa työssä on olemassa monia hyviä käytäntöjä, mutta niiden hyödyntämiseen toiminnan tasolla tulee panostaa enemmän.

Jopa 20 prosenttia suomalaisista kokee itsensä yksinäiseksi, lapsista ikääntyneisiin. Kunnissa tulee kiinnittää erityishuomiota yksinäisyyttä ehkäisevien toimien tukemiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Tässäkin työssä kannattaa hyödyntää kolmannen sektorin panosta.

Myös sillä, että me kaikki olemme kiinnostuneita läheistemme ja vaikkapa naapureidemme elämästä, voi vaikuttaa yksinäisyyteen ja yhteisön elinvoimaisuuteen. Jokainen ihminen haluaa tulla kohdatuksi eikä hymy maksa mitään.

  • Pidämme tärkeänä nuorisovaltuustojen, kylätoimikuntien, kyläneuvostojen, vanhusneuvostojen ja vammaisneuvostojen toiminnan vahvistamista.
  • Hyvinvointiseteli käyttöön kunnissa.
  • Vanhuksen heitteillejättö kotiin kiellettävä. Yhteiskuntamme romahtaisi ilman omaishoitajia.

PIDETÄÄN KIINNI HYVÄSTÄ JA TURVALLISESTA

Maamme sisäinen turvallisuus perustuu yhteisöllisyyteen, poliittisen järjestelmämme yleiseen hyväksyttävyyteen, enemmistöpäätöksentekoon ja vähemmistöjen asianmukaiseen huomioimiseen.

Yleistä turvallisuutta heikentävä rikollisuus on kasvussa. Esimerkiksi seksuaalirikokset ovat lisääntyneet selvästi, ja maahanmuuttajien osuus tekijöissä on yksiselitteinen. Olemme kehityksestä syvästi huolissamme.

Yhteiskunnallisten resurssien ja uudistusten lisäksi tarvitaan välttämättä ihmisten omaa vastuunottoa turvallisen yhteisöllisyyden edistämiseksi. Lähiympäristömme huomioiminen kuuluu tähän. Vanhempien on myös otettava entistä enemmän vastuuta lapsistaan.

Maailma on muuttunut, mutta ei niin paljon, etteivätkö normaalit ihmisten kanssakäymisen säännöt ja periaatteet voisi olla voimassa. Kyse ei ole nostalgiasta tai takapajuisuudesta vaan siitä, että hyvistä asioista ei kannata luopua.

Maahanmuuttajien ja uusien kansalaisten tulee hyväksyä suomalaisen ja länsimaisen yhteiskunnan tärkeimmät arvot ja elää niiden mukaisesti. ”Kotouttamisen” täytyy olla ennen muuta suomalaiseen yhteiskuntaan sopeuttavaa, ei eroja korostavaa tai jopa niitä voimistavaa. Maahanmuuttaja on aina viime kädessä itse vastuussa sopeutumisestaan.

Kuntatasolla resurssien kohdentamisen tulee tukea tätä tavoitetta. Vääränlaisilla maahanmuuttopoliittisilla linjauksilla on hyvin kauaskantoisia vaikutuksia, kuten muun muassa Ruotsin tilanteesta voimme huomata.

Haluamme turvallisen Suomen, ja se on myös tulevaisuudessa mahdollista. Emme saa päästää irti erityisestä hyvästämme. Meidän kannattaa olla ylpeitä maastamme, suomalaisuudesta ja kulttuuristamme!

  • Kunnalliset maahanmuuton houkuttimet pois.
  • Alueiden eriarvoistumiseen puututtava!
  • Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen pitää olla kunnalle vapaaehtoista.

KOTIMAISUUTTA JA PAIKALLISUUTTA HANKINTOIHIN

Suomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain yli 35 miljardia euroa. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä tulee olla tasavertainen mahdollisuus osallistua kuntien tarjouskilpailuihin, ja tähän uusi hankintalaki nimenomaan puuttuu. Pelkän hinnan sijaan on tarkasteltava laatua, työllistämisvaikutuksia, kotimaisuutta ja paikallisuutta. Kokonaisvaltainen urakoiden, hankkeiden ja investointien läpikäynti tuottaa kestäviä taloudellisia, sosiaalisia ja esimerkiksi ympäristöllisiä vaikutuksia ja tukee lähialueita. Kotimaisuuden pitää mielestämme olla aina tavoitteena.

Työllistämisehtoa voidaan käyttää suorana kriteerinä niin, että hanke tarjoaa työtä paikallisille pitkäaikaistyöttömille, iäkkäille, nuorille tai kehitysvammaisille. Yrityksille tämä voisi tarjota merkittäviä sosiaalisen vastuun brändietuja. Hankintalaki velvoittaa pilkkomaan suuret julkiset hankinnat osiin.

Vaikka erilaiset kriteerit saattavat aiheuttaa lisäkustannuksia, voi kokonaisuus silti säilyä kustannustehokkaimpana vaihtoehtona, kun huomioidaan syntyneet säästöt muilla sektoreilla.

Vaadimme hankintastrategian luomista kaikkiin kuntiin. Siihen kirjattaisiin, mitkä asiat ovat kunnalle erityisen tärkeitä ja mihin tuotteisiin ja hankkeisiin verorahoja laitetaan.

Kunnat tarjoilevat yli kaksi miljoonaa ruoka-annosta joka päivä. Jos kunnan hankinnoissa painotetaan lähiruokaa ja paikallisia tuotteita sekä kestävää tuotantoa, seuraukset ovat merkittäviä, niin työllisyydessä, ruokaturvallisuudessa, huoltovarmuudessa kuin myös asenteissa. Lähiruoasta voi monille kunnille tulla tärkeä elinkeinostrategian osa.

9 000 kilometriä kulkeneen broilerin syöttäminen lapsille ei voi olla järkevää mistään näkökulmasta katsoen. Ihmiset matkustakoot ja tutustukoot maailmaan, mutta annetaan broilerin pysyä omassa maassaan.

  • Haluamme, että kuntalaisilla on käytettävissään riittävät ja laadukkaat peruspalvelut kaikkialla Suomessa.
  • Veronmaksajan näkökulma on otettava vahvemmin huomioon kuntien raken tamisessa, kiinteistöjen hallinnassa ja kunnossapidossa.
  • Kuntainfran saneerauksiin mukaan elinkaariajattelua ja yhteistyötä.

ELÄMÄNLAATUPALVELUILLA IKÄVÄÄ VASTAAN

Kunnan tulee ensisijaisesti tukea normaalia arkiliikuntaa. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja kunnossapito ovat sitä parhaimmillaan, samoin kuin esimerkiksi leikki- ja perhepuistot. Yhteistyö matalan kynnyksen liikunta- ja muiden seurojen kanssa on myös suotavaa.

Erilaisiin pienimuotoisiin järjestöihin, harrastustoimiin ja kansalaisyhteiskuntaan osallistumiseen tulee kannustaa. Myös kirjastojen ja kansalaisopistojen kehittämiseen kannattaa satsata. Ne toimivat helposti saavutettavan harrastus- ja sivistystoiminnan monipuolisina keskuksina.

Verorahoilla tuettavan vapaa-ajan toiminnan ja kulttuuripalveluiden tulee tasata eriarvoistumiskehitystä ja edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa, mutta myös kannustaa vastuulliseen elämään ja oma-aloitteisuuteen. Myös keskituloisten kuuluu voida saada verorahoilleen vastinetta.

Parhaimmillaan kunnallinen vapaa-ajan toiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä, torjuu yksinäisyyttä sekä auttaa eri-ikäisten kuntalaisten kohtaamista. Erilaiset elämänlaatupalvelut ovat inhimillinen ja kustannustehokas lääke montaa ikävää vastaan.

  • Elämänlaatupalveluja kuntalaisille.
  • Eläkeläiset ilmaiseksi uimahalliin.

ENSISIJAINEN VASTUU SUOMALAISISTA

Emme hyväksy laittomasti maassa oleskelemista, saati näiden henkilöiden terveyden- ja sosiaalihuollon ja muiden palveluiden lisäämistä ja laajentamista. Myös turvapaikanhakijoiden oikeutta erilaisiin kuntatason palveluihin, kuten kuljetuksiin ja harrastuksiin, tulee tarkastella uudelleen.

Hyvinvointiyhteiskunta ei saa toimia maahanmuuton vetotekijänä, ja priorisoinnin on aina edistettävä suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksien mukaisia palveluja ja hoitoja. Maahanmuuton kiihdyttämä hyvinvointijärjestelmien jakautuminen on saatava kuriin.

Suomi vastaanotti EU-maista neljänneksi eniten turvapaikanhakijoita vuonna 2015. Saapuvien määrät ovat edelleen kestämättömällä tasolla. Maailman kriisejä ja osattomuutta ei ratkaista näin. Paisuva maahanmuuttokoneisto ja sen jatkuvasti kasvavat kustannukset tulee huomioida kaikilla politiikan tasoilla.

Ennen turvapaikanhakijoiden sijoittamista tai uusien vastaanottokeskusten perustamista on aina kysyttävä kunnalta suostumusta. Sijoittamispäätöksistä voi myös saada kuntalaisäänestyksen. Vastaanoton tulee olla vapaaehtoista ja sen kokonaiskustannukset on syytä huomioida tarkasti. Rahan siirtäminen taskusta toiseen ei ole järkevää maahanmuuttopolitiikkaa – ei silloinkaan, kun se hetkellisesti tukee kunnan työllisyyttä.

Kustannusten lisäksi meidän on avoimesti voitava puhua maahanmuuton yhteydessä myös erilaisiin kulttuureihin liittyvistä seikoista ja muista ihmisiä huolettavista asioista – ilman että puhujia leimataan rasisteiksi tai muiksi idiooteiksi.


IHMINEN EDELLÄ SOTE-UUDISTUKSESSA

Sosiaali- ja terveydenhuollon hallittu uudistus on välttämätön. On selvää, että tulevaisuuden järjestelmä täytyy tuottaa kustannustehokkaammin erityisesti siksi, että väestö vanhenee ja maksajia on suhteessa yhä vähemmän.

Kannatamme lämpimästi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhdistämistä toimivaksi kokonaisuudeksi. Uudistuksiin ei kuitenkaan tule pyrkiä hinnalla millä hyvänsä – eikä poliittiset fraasit edellä.

Kuntalaisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus tulee olla ensisijaista, asuivatpa he missä päin Suomea tahansa. Ketään ei tule pakottaa muuttamaan kotiseudultaan vain siksi, että palveluita ei enää ole.

Valinnanvapaus on tulevassa järjestelmässä avainasemassa, mutta meidän mielestämme se ei saa olla itseisarvo palveluita suunniteltaessa. Valinnanvapauden pitää toteutua ihmisen, ei yritysten ehdoilla. Esimerkiksi henkilökohtaista budjetointia ja palveluseteliä voidaan käyttää tukemaan yksilöllisiä ja pysyviä ratkaisuja, jotka helpottavat ihmisten jokapäiväistä elämää. Järjestelmä pitää rakentaa kestävälle pohjalle niin, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu esimerkiksi laitospalveluiden asiakasmaksuissa.

Palveluketjujen tulee olla toimivia nimenomaan käytännössä – ihmisen on saatava palvelu ja hoito oikeassa paikassa riittävän nopeasti. Erilaisia terveys- ja sosiaalipalveluita on kehitettävä yhä kokonaisvaltaisempaan suuntaan moniammatillisuutta vahvistaen. Pidämme hyvänä toimintamalleja, joissa saman katon alta on saatavissa eri ammattilaisten palvelut ja joissa hallintorajat eivät estä tehokasta puuttumista.

Emme hyväksy keskittämistä, jos se tapahtuu välttämättömän palvelunsaannin kustannuksella. Esimerkiksi synnytysmatkojen kohtuuton venyminen keskittämisen seurauksena ei ole hyväksyttävää.

Vastustamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden avaamista suuryritysten voitontavoittelulle. Sen sijaan pidämme tärkeänä, että pienet ja keskisuuret yritykset ja kolmas sektori saavat tulevaisuudessa entistä vahvemman roolin – tuloksena tulee olla vahva julkinen sektori, jota yksityiset toimijat ja järjestöt tukevat.

Kunta voi tukea asukasta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja säilyttämisessä, riippumatta siitä, mikä taho aikanaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa tai järjestää. Uusi kuntajärjestelmä nimenomaan kannustaa tähän. Mielestämme on panostettava ennaltaehkäisevään hoitoon ja varhaiseen puuttumiseen eikä odotettava niin kauan, että joudutaan hoitamaan sairautta tai sosiaalisia ongelmia.

Ennakoivaan hoitoon ja terveyden edistämiseen keskittyvä malli tulee edullisemmaksi ja on tietysti inhimillisempi. Se tukee myös ihmisen vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Uuden sote-mallin myötä kunnille syntyy vahva rooli tukea ihmisten vastuunkantoa omasta terveydestään.

On arvioitu, että varsinaiset terveyspalvelut vaikuttavat ainoastaan noin yhden kymmenesosan verran ihmisen hyvinvointiin, kun taas elintapojen merkitys on neljä kertaa suurempi. Niin sanottujen elintapasairauksien ehkäisyllä on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä – ja tietysti lisää ja parempaa elämää.

Omasta elämästään vastuuta kantava ihminen ei tarvitse kaikkialle tunkeutuvaa byrokratiaa kertomaan, miten milloinkin tulee toimia. Säätelyn ja tiskiltä toiselle tapahtuvien ketjujen purkaminen on myös tehostamista parhaimmillaan.

Kannustamme kuntia perustamaan hyvinvointilautakuntia, jotka toimisivat kuntalaisten kokemusten ja äänen välittäjinä eri palveluiden suuntaan. Jokainen kunta tarvitsee riittävän henkilöstön, joka yhdessä tuottaa väestön tarvitsemia lähipalveluita. Järjestelmällä tulee olla kasvot ja selkeä koordinaatiovastuu. Kuntalaisen ja hyvinvoinnin edun täytyy toteutua kaikilla tasoilla ja kaikissa uudistuksissa.

  • Terveys- ja sosiaalipalveluihin kannatamme yhteisöllisyyttä ja pärjäämistä. Kunta on sote-uudistuksen jälkeen yhteisöllinen pärjäämisverkosto.
  • Asiakasmaksuihin lisää oikeudenmukaisuutta.
  • Perussuomalaiset kesyttää sotesta ihmisten palvelijan. Kunta on hyvinvoinnin kumppani, ja perussuomalaisessa kunnassa kuuluu ihmisen ääni.
  • Tullaan toimeen! Tämä jos mikä on suomalainen tapa lähestyä asioita.

LUONNONLÄHEINEN SUOMI ON AINUTLAATUINEN

Suomalaiset arvostavat ympäristöä ja puhdasta luontoa. Kannatamme järkevää ympäristönäkökohtien huomioimista kaikessa politiikanteossa. Lähiyhteisöt, lähipalvelut, lähiruoka ja muut ohjelmassa esitetyt teemat – kaikki tavalla tai toisella tukevat kestävää ympäristöä ja ihmisten hyvää elämää.

Vastustamme ihmisestä ja tämän hyvinvoinnista täysin irrotettuja ympäristöllisiä vaatimuksia – kohtuuttomat taloudelliset rasitteet, viherpesu ja muut näennäiset ympäristönäkökulmat tulee ottaa vahvemmin tarkastelun kohteeksi. Kannatamme liiallisen byrokratian ja ihmisten holhoamisen purkamista.

Onnistuimme hallituksessa lieventämään jätevesiasetusta, joka alkuperäisessä muodossaan olisi asettanut huomattavia vaatimuksia monille maaseudun pientaloasujille. Kuntien viranomaisten on myös käytännössä toimittava uusien ohjeiden mukaan ja vapautettava kiinteistön omistaja viemäriin liittymisestä, jos kustannukset ovat tälle kohtuuttomat.

90 prosenttia suomalaisista toivoo, että tuotantoeläimiä kohdeltaisiin nykyistä paremmin. Kannatamme vahvasti, että niin sanottua uskonnollista teurastusta säädellään nykyistä voimakkaammin ja estetään eläinten kidutus. Eläinten oikeuksienkin kuuluu mennä eteenpäin, ei taaksepäin.

Kirjoitettu 23.1.2017

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset järjestäytyi

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ry:n piirihallitus piti järjestäytymiskokouksensa eilen Loimaalla. Kokouksessa valittiin piirin 1. varapuheenjohtajaksi Lauri Heikkilä Marttilasta, 2. varapuheenjohtajaksi Tuija Ketonen Loimaalta sekä 3. varapuheenjohtajaksi Taisto Penttilä Turusta. Piirisihteerinä jatkaa Sirkku Saarinen Laitilasta. Piirin taloudenhoitajaksi valittiin Satu Anttila Nousiaisista ja varataloudenhoitajaksi Juhani Pilpola Liedosta.

Edellä mainittujen lisäksi piirin työvaliokuntaan vuonna 2017 kuuluvat Pirjo Lampi Turusta, Juhani Pilpola Liedosta, Olli-Pekka Ahokas Vehmaalta, Berit Suomi Kemiönsaarelta ja Kari Vastamäki Raisiosta.

Kokouksessa hyväksyttiin myös maakunnallinen kuntavaaliohjelma.

Kirjoitettu 19.1.2017

Puolustusministeri Niinistö: Ei kiitos teiden yhtiöittämiselle

Puolustusministeri Jussi Niinistö on blogissaan selvästi ilmaissut näkemyksensä Bernerin liikenneverkkoselvityksestä.

”Liikenneministeri Anne Berner esitteli tänään ministeriönsä valmisteleman selvityksen liikenneverkon yhtiöittämisestä. Kyseessä on liikenne- ja viestintäministeriön selvitys, joka toimii pohjana jatkokeskustelulle. Hallitus ei ole tästä asiasta sopinut saati päättänyt yhtikäs mitään.

Perussuomalaiset on yhtä mieltä ministeri Bernerin kanssa siitä, että aiempien hallituksien aikana syntynyt liikenneverkon korjausvelka on kurottava umpeen. Liikenneverkko on yhteiskunnan perusrakenteita, joka mahdollistaa asumisen ja yrittämisen koko Suomen alueella. Niin ikään kannatamme vinjettimaksua ulkomaalaisille ajoneuvoille.

Tässä yhteydessä on huomautettava, että EU:n Suomelle asettamat päästövähennystavoitteet ovat kohtuuttomat.

Liikenneverkon kunnossapitäminen tai päästövähennystavoitteet eivät edellytä sitä, että julkisin varoin rakennettu omaisuus yhtiöitetään ja kansallisomaisuudella tehdään bisnestä kansalaisten kustannuksella. Jos liikenteen verotuksen rakennetta halutaan muuttaa, se voidaan tehdä jatkossakin viranomaistoimintana ja veroluonteisena maksuna. Mikään ei edellytä veron muuttamista käyttömaksuksi eikä meillä ole tarvetta siirtyä kilometrikohtaiseen käyttäjämaksuun.

Perussuomalaisille ei sovi, että auton ja muiden liikennevälineiden omistajien omaisuudensuojaa loukataan. Emme kannata kyttäystäkään! Nyt esitetty liikenteen verotuksen rakenteen muutos romahduttaisi käytettyjen autojen arvon ja tyrehdyttäisi niiden kaupan. Jo kertaalleen autoveron maksaneet maksaisivat autoveron uudelleen käyttömaksuina.

Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys osoittaa, että käyttömaksu olisi arvolisäverotettava maksu, jonka loppukäyttäjiä olisivat yksityiset autonomistajat. Tämä lisäisi autoilun kokonaiskustannuksia, koska auto- ja ajoneuvovero eivät sisällä arvonlisäveroa.

Perussuomalaiset kannattaa esimerkiksi vaihtoehtoa, jossa liikenneverkon investoinnit vahvistetaan parlamentaarisen valmistelun perusteella hallituskausien yli.

Samoin tuemme sitä, että parlamentaarisesti sitoudutaan kattamaan liikenneverkon korjausvelka. Kun se on tehty, niin liikenneverkon investoinnit mitoitetaan vastaamaan yhdessä sovittua rakentamis- ja ylläpitokorjaustasoa.”

Kirjoitettu 30.11.2016

Slunga-Poutsalo: Talouden käänne vihdoin totta – epätoivon oppositio ja valtamedia saivat kuokkaansa

Lehdistötiedote

Helsinki 29.11.2016

Julkaisuvapaa heti

 

Slunga-Poutsalo;

Talouden käänne vihdoin totta – epätoivon oppositio ja valtamedia saivat kuokkaansa

Suomen talouteen luotetaan enemmän kuin vuosikausiin. Viimeksi näin vahvasti on uskottu keväällä 2011. Kuluttajien usko jatkaa paranemistaan. Avoimia työpaikkoja on Suomessa nyt yli kymmenentuhatta. Ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen hallitus päätti laskea veroja. Investointi-ilmapiirin täyskäännöksestä kertovat toistuvat ilmoitukset uusista isoista tehdashankkeista. Tavalliset suomalaiset ovat aistineet nämä ja muut hallituksen taloutta sekä ostovoimaa kohentavat toimet, vaikka valtamedia yhdessä punavihreän opposition kanssa on yrittänyt päivittäin lietsoa epätoivon ilmapiiriä, iloitsi perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo

-Miksi suomalainen valtamedia on punavihreiden oppositioon siirtymisen jälkeen ollut koko Sipilän hallituksen ajan opposition tahdoton äänitorvi? Yhdestä suusta huutavat hallituksen leikkaavan jatkuvasti vain lapsiperheiltä, eläkeläisiltä ja kaikista vähävaraisimmilta. Yhden kerran hallitusohjelmassa sovitun indeksijäädytystä toistetaan jatkuvasti niin kuin kysymys olisi aina uudesta päätöksestä. Indeksejä ei leikattu, niin kuin edellinen hallitus teki, vaan ne jäädytettiin vain kahdeksi vuodeksi. Indeksijäädytys olisi tuonut säästöt itsestään, mutta ilman inflaatiota jouduttiin juustohöyläämään hallitusohjelmassa sovitut säästöt eli lapsilisistä 85 snt/kk ja takuueläkkeestäkin noin 6 euroa/kk. Takuueläkkeitä nostetaan kuitenkin hallituskaudella 30 euroa/kk. Tätä valtamedia ei ole kertonut. Ei myöskään sitä, että perussuomalaiset onnistuivat lähes nelinkertaistamaan takuueläkkeiden korotukset siihen verrattuna, mitä demarit esittivät eivätkä saaneet. Miksi valtamedia haluaa lietsoa valheellisella uutisoinnilla vihan ilmapiiriä.

-Valtamedialta on jäänyt myös kertomatta, että pienituloisten ostovoimaa kohennettiin Yle-veron poistolla. Kaiken kaikkea näillä ja monilla muilla päätöksillä on saatu jäämään pienituloistenkin tillille enemmän rahaa kuin edellisen hallituksen toimesta indeksileikkauksista huolimatta. Valtamedian ja opposition väitteet, että perusuomalaiset ovat hallituksen heikoin lenkki, on osoitettu perusteettomiksi. Perussuomalaiset ovat hallituksen todellinen tukipylväs, jotka ovat vihdoin ja viimein saaneet käännettyä kurssin tavallisen suomalaisen kannalta myönteiseen suuntaan.

-Valoa on nyt näkyvissä maamme talouden tunnelin päässä. Kataisen/ Urpilaisen ja Stubb/ Rinteen hallitusten raunioittaman talouden ja työllisyyden tontilla on raivaustyöt tehty. Nyt on valettu vahva peruskivi taloutemme ja työllisyytemme kohentamiseksi, kiteytti puoluesihteeri Slunga-Poutsalo.

Kirjoitettu 12.11.2016

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin syyskokous Oripäässä

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset pitivät sääntömääräisen syyskokouksensa 12.11.2016 Oripään lentokentällä. Jäseniä saapui kokoukseen runsaasti ja heistä äänioikeutettuja paikallisyhdistysten virallisia kokousedustajia oli 43. Kokouksen aluksi Oripään kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannele Rouhainen toivotti kokousväen tervetulleeksi Oripäähän. Hänen jälkeensä ajankohtaiskatsauksen piti ja kokousväen kysymyksiin vastaili eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. Sampon yhtenä tärkeimmistä viesteistä piirin väelle oli: ”Yksikään perussuomalaisten poliittinen linjaus ei ole muuttunut”.

Kokous valitsi yksimielisesti piirin nykyisen puheenjohtajan Janne Ason jatkamaan ensi vuonna puheenjohtajana. Piirihallituksen jäseniksi valittiin puheenjohtajan lisäksi vuodelle 2017 (suluissa henkilökohtainen varajäsen):

Ahokas Olli-Pekka, Vehmaa (Kiikka Pentti)

Anttila Satu, Nousiainen (Savolainen Ossi)

Heikkilä Lauri, Marttila (Häkkinen Timo)

Isomäki Olavi, Taivassalo (Salminen Kari)

Karkoinen Kimmo, Mynämäki

Ketonen Tuija, Loimaa (Rajamäki Simo)

Kolari Kari, Oripää {Mikkola Asmo)

Koski Silvia, Sauvo (Paasonen Petri)

Kuustonen Rami, Kustavi (Lehtinen Oskari)

Lampi Pirjo, Turku (Sipilä Martti)

Lehtonen Ari, Laitila (Rantanen Timo)

Lehtonen Veikko, Turku (Forsberg Risto)

Leino Jari, Rusko (Nordström Jaana)

Leivonen Sanna, Salo (Hemanus Klaus)

Lepistö Pasi, Pöytyä (Pöllänen Eero)

Makkonen Sinikka, Salo ( Oinasmaa Roni)

Miikkola Mikael, Turku (Tarke Kimmo)

Mäkinen Martti, Paimio (Toivonen Jarmo)

Naavasalo Matti, Naantali (Junnila Vilhelm)

Nurro Kai, Parainen (Krokberg Leena)

Penttilä Taisto, Turku (Sorto Kai)

Pilpola Juhani, Lieto (Friberg Marko)

Satto Tapio, Koski (Jansson Mika)

Soukka Ilkka, Aura (Haapanen Ari-Pekka)

Suomi Berit, Kemiönsaari (Muukka Mikko)

Tuominen Markku, Uusikaupunki (Jokinen Martti)

Tähti Tuomas, Turku (Rumpunen Timo)

Vastamäki Kari, Raisio (Kangasoja Mikko)

Virtanen Veli-Matti, Kaarina (Helispuro Jari)

Ylhäinen Taito, Masku (Alastalo Jyrki)

Kuva Sinikka Makkonen

Kuva Sinikka Makkonen

Kuva Sinikka Makkonen

Kuva Sinikka Makkonen

Kirjoitettu 24.10.2016

Ehdokkaaksi kuntavaaleihin?

Seuraavat kuntavaalit järjestetään koko maassa 9.4.2017.

Ovatko oman kuntasi painopisteet vastaanottokeskuksissa vai vanhuspalveluissa?

Juuri sinä voit olla kuntapäättäjä, ilmoittaudu ehdolle täällä!

Kirjoitettu 3.10.2016

Ministerit vierailivat syysjuhlassa

Perjantaina 30.9. Varsinais-Suomen alueen perussuomalaisia kokoontui Askaisiin Louhisaaren kartanon kahvilaan viettämään mukavaa iltaa. Saimme nauttia Louhisaaren herkullisesta ruuasta ja kahden ministerimme asiantuntevasta seurasta. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila sekä puolustusministeri Jussi Niinistö kertoivat meille ajankohtaisista asioista ja vastailivat kysymyksiimme.

Kuvassa piirin puheenjohtaja Janne Aso, Louhisaaren kartanon isäntä Taito ja emäntä Kaarina Ylhäinen sekä ministerit Pirkko Mattila ja Jussi Niinistö.

Kuva: Ranjita Pradhan

Kuva: Ranjita Pradhan

 

Kirjoitettu 13.5.2016

Perussuomalaisten edustajat sote- ja maakuntauudistuksen ohjausryhmään valittu

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus päätti kokouksessaan 18.4.2016 sote- ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän asettamisesta. Puolueiden piirijärjestöjä pyydettiin nimeämään omat edustajansa ryhmään. Perussuomalaiset saivat nimetä kaksi edustajaa ja heille varaedustajat. Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin piirihallitus päätti kokouksessaan 12.5.2016 nimetä edustajikseen ohjausryhmään

Pirjo Lampi, Turku (Tuija Ketonen, Loimaa)

Lauri Heikkilä, Marttila (Juhani Pilpola, Lieto)

Kirjoitettu 18.4.2016

Manu Vuoriosta Turun PS:n kunniapuheenjohtaja

Valtiotieteiden tohtori Manu Vuorio, 68, valittiin Turun Perussuomalaiset ry:n kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen kevätkokouksessa sunnuntaina 10.4. Nimitys oli yksimielinen. Vuoriolle ojennettiin kunniakirja, puheenjohtajannuija sekä kukkakimppu.

Vuorio toimi paikallisyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2004–2009. Hänen puheenjohtajakaudellaan Perussuomalaiset saivat ensimmäiset paikkansa Turun kaupunginvaltuustossa.

Vahvasta EU-vastaisuudestaan tunnettu Vuorio haluaa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, ettei EU aina noudata omia sääntöjään.

– Vanha latinankielinen oikeusperiaate ”pacta sunt servanda” (suom. ”sopimukset on pidettävä”) tulee pitää mielessä tänäkin päivänä, Vuorio korostaa.

Turun Perussuomalaiset ry on perustettu 19 vuotta sitten, mutta Vuorion kunniapuheenjohtajanimitys on yhdistyksen historian ensimmäinen.

Suomessa ollessaan Vuorio on aina asunut Turussa, mutta hän on myös nähnyt maailmaa ensin siirtotyöläisenä ja myöhemmin merillä seilaten. Työntäyteiset matkat veivät Vuorion aikoinaan Pohjois-Amerikkaan asti.

Turun Perussuomalaiset ry

Kirjoitettu 7.2.2016

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa Sampo Terho

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä valitsi yksimielisesti puheenjohtajakseen helsinkiläisen Sampo Terhon. Terho on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Ennen kansanedustajuuttaan hän ehti toimia yhteensä neljä vuotta europarlamentaarikkona Brysselissä.

Ryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Ritva Elomaa Maskusta. Elomaa on toisen kauden kansanedustaja. Hän oli sekä vuoden 2011 että 2015 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ääniharava Varsinais-Suomessa.

Ryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin varatuomari Leena Meri Uudeltamaalta. Hyvinkäällä asuva Meri on ensimmäisen kauden kansanedustaja.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen luopui varapuheenjohtajuudesta valiokuntakiireisiin vedoten.

Eduskuntaryhmän työvaliokunnassa ovat kaikki ryhmän puheenjohtajat, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila, talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen ja liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jalonen. Lisäksi työvaliokunnassa jatkaa toisen kauden kansanedustaja Juho Eerola Kotkasta.

Kaikki valinnat olivat yksimielisiä.

 

Lisätietoja:

kansanedustaja Sampo Terho 050-538 1674

kansanedustaja Ritva Elomaa 050-512 0806

kansanedustaja Leena Meri 050-513 2330

Kirjoitettu 10.1.2016

Piirihallituksen järjestäytymiskokous

Varsinais-Suomen Perussuomalaisten piirihallitus järjestäytyi 10.1.2016 Kaarinassa. Kokouksessa valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Lauri Heikkilä Marttilasta, toisena varapuheenjohtajana jatkaa Tuija Ketonen Loimaalta ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin Taisto Penttilä Turusta. Piirin puheenjohtajana toimii ensimmäistä vuotta Janne Aso Kaarinasta.

Piirihallitus valitsi keskuudestaan myös työvaliokunnan hoitamaan juoksevia asioita mm. koulutustoimintaa, materiaalihallintaa sekä alueellista yhteistyötä paikallisyhdistysten ja valtuustoryhmien kanssa. Työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajiston lisäksi Juhani Pilpola Liedosta, Olli-Pekka Ahokas Vehmaalta, Ari-Pekka Haapanen Aurasta, Pirjo Lampi Turusta, Berit Suomi Kemiönsaarelta, taloudenhoitaja Hannes Heikkilä Liedosta sekä piirisihteeri Sirkku Saarinen Laitilasta.

Puhemies Maria Lohelan johdolla kokouksessa käytiin vilkasta poliittista keskustelua ajankohtaisista asioista. Myös eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kike Elomaa kertoi kokousväelle eduskuntaryhmän kuulumisia. Vuosi 2016 tulee olemaan työntäyteinen, koska keväällä 2017 järjestetään kuntavaalit, joihin valmistautuminen on piirissä jo aloitettu.

Kirjoitettu 29.12.2015

On kiitosten aika

Jättäessäni vuoden 2015 lopussa piirin vetovastuun uudelle puheenjohtajalle luon pienen katsauksen menneeseen.

Piirin toiminta on ennenkaikkea jatkuvaa valmistautumista vaaleihin. Olin vuoden 2011 eduskuntavaalissa piirin vaalipäällikkönä. Vaalit sujuivat hyvin. Saimme 18,1 prosentin kannatuksella kolme kansanedustajaa, Ritva Elomaan, Lauri Heikkilän ja Maria Lohelan. Näin saimme kaikkien aikojen ensimmäiset perussuomalaiset kansanedustajat Varsinais-Suomesta.

Puheenjohtajakauteeni (2012-2015) osui kaikkia mahdollisia vaaleja. Heti vuoden 2012 alussa oli presidentin vaalit, joissa ehdokkaamme Timo Soini sai 8,9 % kannatuksen piirissämme. Saman vuoden keväällä pääsi Ritva ”Kike” Elomaa Turun Osuuskaupan edustajisto vaalissa läpi. Myös kunnallisvaalit olivat vuoden 2012 syksyllä, joissa saimme 10,4 % kannatuksella 92 valtuutettua alueemme kuntiin.

Vuosi 2013 oli välivuosi vaaleista mutta 2014 jälleen jatkettiin vaalien merkeissä. Europarlamenttivaalit käytiin keväällä 2014. Maria Lohela oli ehdokkaana tässä vaalissa. Saimme piirin alueelta 12,6 % kannatuksen. Jussi Halla-aho ja Sampo Terho tulivat valituksi europarlamenttiin.

Vuoden 2015 eduskuntavaalissa saimme kaikkien aikojen parhaan tuloksen. Kannatuksemme oli 19,3 prosenttia ja nousimme maakunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Saimme edelleen kolme edustajaa eduskuntaan, Ritva Elomaan, Ville Tavion ja Maria Lohelan. Vaalien tuloksena Perussuomalaiset ovat hallituspuolue neljällä ministerillä. Edustajamme eduskunnassa ovat arvokkaassa asemassa. Maria Lohela on eduskunnan puhemiehenä, Kike Elomaa eduskuntaryhmän vpj:na ja 1. kauden kansanedustaja Ville Tavio lakivaliokunnan jäsenenä.

Vaali vaalilta olemme siis käyneet voitosta voittoon. Kiitos tästä kuuluu teille kaikille, jotka olette olleet ehdokkaina, tukiryhmien jäseninä, talkoolaisina toritapahtumissa, piirin, yhdistysten ja työryhmien, kuten vaalityöryhmän, toimijoina sekä tietysti myös äänestäjille.

Jatketaan samaan malliin, niin hyvä tulee.

Toivotan menestyksekästä vuotta 2016 kaikille jäsenille ja tukijoille sekä onnea ja intoa uudelle puheenjohtajalle Janne Asolle vaativassa tehtävässä.

Piirin syyskokouksessa esittämäni tilastot löytyvät täältä:

Tilasto

Juhani Pilpola

Kirjoitettu 7.12.2015

Sotaveteraaneille lisää rahaa kuntoutukseen

Tiedote 4.12.2015

Julkaisuvapaa

 

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Sotaveteraaneille lisää rahaa kuntoutukseen

 

Valtiovarainvaliokunta kohdentaa ensi vuodelle neljä miljoonaa euroa lisää veteraanien kuntoutukseen ja esittää ponnen sotainvalidien haitta-asteen alentamiseksi. ”Tästä on hienoa kertoa näin itsenäisyyspäivän alla”, sanoo perussuomalaisten oululaiskansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki.

Näinä päivinä on hyvä muistaa marsalkka Mannerheimin lupaus: ”Te urheat Suomen sankarit, joiden rinnalla minulla on ollut kunnia taistella ylisuurta vihollista vastaan sietämättömien olosuhteiden vallitessa, pyydän teiltä vielä viimeistä urotekoa, ja jos te tämän taistelun voitatte ja Suomi pysyy itsenäisenä, teiltä ei tule koskaan uupumaan mitään.”

Perussuomalaiset omalta osaltaan jatkavat kunniavelan maksamista ja  lähettävät hiljaisen kiitoksen niille, jotka eivät ole enää kanssamme.

 

Lisätietoja:

kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki (ps)

050 512 0196

Kirjoitettu 29.11.2015

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin syyskokous

Tiedote 29.11.2015

Julkaisuvapaa

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset ry:n syyskokous

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset pitivät sääntömääräisen syyskokouksensa 29.11.2015 Someron kaupungintalolla. Jäseniä saapui kokoukseen runsaasti ja heistä äänioikeutettuja paikallisyhdistysten virallisia kokousedustajia oli 61. Kokouksen aluksi Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen toivotti kokousväen tervetulleeksi Somerolle. Hänen jälkeensä lyhyen tilannekatsauksen oman ministeriönsä asioista piti ministeri Hanna Mäntylä. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo oli myös paikalla ja toi puoluetoimiston terveiset kokoukselle.

Puoluehallitus on myöntänyt lietolaiselle Pertti Hannulalle puolueen viirin monivuotisesta työstä piirin hyväksi. Hannula on toiminut piirin taloudenhoitajana sekä paistanut tuhansia lättyjä piirin tapahtumissa. Viiri luovutetaan Hannulalle myöhemmin, koska hän ei sairastumisen vuoksi päässyt osallistumaan kokoukseen.

Kokous äänesti väistyvän piirin puheenjohtaja Juhani Pilpolan seuraajaksi vuodelle 2016 Janne Ason Kaarinasta. Piirihallituksen jäseniksi valittiin puheenjohtajan lisäksi vuodelle 2016 (suluissa henkilökohtainen varajäsen):

Ahokas Olli-Pekka, Vehmaa   (Mihailoff Mika, Vehmaa)

Anttila Satu, Nousiainen   (Urpo Kalevi, Nousiainen)

Erholtz Elisabeth, Naantali   (Naavasalo Matti, Naantali)

Haapanen Ari-Pekka, Aura   (Granat Jarkko, Aura)

Heikkilä Lauri, Marttila   (Häkkinen Timo, Marttila)

Helispuro Jari, Kaarina   (Virtanen Veli-Matti, Kaarina)

Isomäki Olavi, Taivassalo   (Kiikka Pentti, Taivassalo)

Kangasoja Mikko, Raisio   (Vastamäki Kari, Raisio)

Ketonen Tuija, Loimaa   (Rajamäki Simo, Loimaa)

Kolari Kari, Oripää   (Mikkola Asmo, Oripää)

Koski Silvia, Sauvo   (Ahonen Jarkko, Sauvo)

Kuustonen Rami, Kustavi   (Nurminen Sami, Vehmaa)

Lampi Pirjo, Turku   (Elomaa Ritva, Turku)

Lehtonen Ari, Laitila   (Rantanen Timo, Laitila)

Leino Jari, Rusko   (Nordström Jaana, Raisio)

Leivonen Sanna, Salo   (Ruutikainen Rebekka, Salo)

Lepistö Pasi, Pöytyä   (Pöllänen Eero, Pöytyä)

Makkonen Sinikka, Salo   (Ruohonen Tapio, Salo)

Mäkinen Martti, Paimio   (Toivonen Jarmo, Paimio)

Nurmi Janne, Somero   (Kurki Kirsti, Somero)

Nurro Kai, Parainen   (Krokberg Leena, Parainen)

Penttilä Taisto, Turku   (Tarke Kimmo, Turku)

Pilpola Juhani, Lieto   (Satto Simo, Lieto)

Rumpunen Timo, Turku   (Lehtonen Veikko, Turku)

Satto Tapio, Koski   (Jansson Mika, Koski)

Savolainen Ossi, Rusko   (Kallio Arto, Rusko)

Sinkko Erkki, Turku   (Valtanen Pekka, Turku)

Suomi Berit, Kemiönsaari   (Salomaa Jani, Salo)

Tuominen Markku, Uusikaupunki   (Jokinen Martti, Uusikaupunki)

Tähti Tuomas, Turku   (Auvinen Jaana, Turku)

Ylhäinen Taito, Masku   (Kivikko Jouko, Masku)

Ylis-Junttila Markus, Mynämäki   (Erkkilä Veikko, Mynämäki)

Lisätietoja:

Tuija Ketonen

tuijaketonen[a]hotmail.com

Kirjoitettu 17.11.2015

Ministeri Mäntylä puolustaa pienituloisia

Tiedote 16.11.2015

Julkaisuvapaa

 

Ministeri Mäntylä puolustaa pienituloisia

 

”Eläkeläisten asumistuen säilyttäminen ja lääkekorvausten suunniteltua pienemmät leikkaukset saavat eduskuntaryhmältämme täyden tuen. Ministeri Mäntylä on osoittanut, että hän pitää kaikista pienituloisimpien puolta. Suunnitellut säästöt otetaan nyt joltain kokonaan toiselta sektorilta. Sosiaali- ja terveysministeriön osuus leikkauksista pienenee. Tämä on oikeansuuntaista politiikkaa”, toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho.

 

”Kaikilla hallituspuolueilla on linjansa ja ohjelmansa. Perussuomalaiset on hallituksessa kaksikymmentävuotisen linjansa mukaisesti puolustamassa pienituloista kansanosaa. Tästä pidämme kiinni ja tämän myös osoittaa ministeri Mäntylän aikaansaamat muutokset leikkauspäätöksiin.”

 

”Hallituspuolueena perussuomalaiset on tuore, mutta me olemme ottaneet vahvan jalansijan. Tällä linjalla on hyvä jatkaa”, kiittää Sampo Terho.

 

Lisätietoja:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho

050-538 1674

Kirjoitettu 13.11.2015

Maahanmuuttopolitiikka saatava välittömästi hallintaan

Tiedote 13.11.2015

Julkaisuvapaa

 

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Maahanmuuttopolitiikka saatava välittömästi hallintaan

 

”Suomen kantokyky on ylitetty”, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. ”Teltta- ja konttimajoitusta talvella, arviolta satoja miljoonia euroja lisää lainaa pakolaiskriisin hoitoon ensi vuodelle, Supon päivitetty turvallisuusarvio. Ne kaikki puhuvat sen puolesta, että raja on tullut vastaan.”

 

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä muistuttaa, että miljoonat ihmiset Euroopan porteilla vasta harkitsevat liikkeelle lähtemistä. Jo pelkästään tänä vuonna saapuneista turvapaikanhakijoista kertyy tulevaisuudessa miljardiluokan kustannukset.

 

”Korjaamme edellisten hallitusten löyhän maahanmuuttopolitiikan hedelmiä. Kukaan ei tiedä, miten edes nykyisistä maahanmuuton kustannuksista selvitään: velalla, lisäleikkauksilla vai maahanmuuttoverolla? Tilanne on kestämätön ja hallituksen on nopeasti päätettävä seuraavista toimista maahanmuuton saamiseksi hallintaan”, vaatii Terho.

 

Eduskuntaryhmä pohti torstaina ryhmäkokouksessaan erilaisia keinoja maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseksi. Esillä oli vastaanottorahan korvaaminen pelkällä ylöspidolla, avun lisääminen lähtöalueilla ja turvallisten maiden läpi tulevien turvapaikanhakijoiden käännyttäminen. Ryhmä kannustaa hallitusta kiirehtimään toimia, joilla turvapaikkahakemusten valitusten käsittelyaikoja saadaan lyhennettyä minimiin nykyisestä jopa vuodesta.

 

”Suomi on toistuvasti vaatinut EU:n yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja antanut kärsivällisesti muille jäsenmaille aikaa korjata toimintatapojaan”, muistuttaa Terho. ”Näin ei ole tapahtunut ja siksi Suomen on tehtävä nyt omat ratkaisunsa, sillä aikaa kun eurooppalaista ratkaisua työstetään. Emme voi enää odottaa.”

 

Ministeri Hanna Mäntylä (ps) vaati eilen, että pikakäännytykset pitää tehdä mahdollisiksi Ruotsista tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä toivoo, että koko hallitus ymmärtää kriisin vakavuuden. Päättäväiset toimet ovat välttämättömiä, jotta Suomi pystyy huolehtimaan velvoitteistaan tulevaisuudessakin.

 

Lisätietoja:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho

050-538 1674

Kirjoitettu 30.10.2015

Perussuomalaiset Pohjoismaiden neuvostossa: Yhteispohjoismaisia toimia maahanmuuttokriisin hoitoon

Tiedote 28.10.2015

Julkaisuvapaa

 

Perussuomalaiset ajaa yhteispohjoismaisia toimia maahanmuuttokriisin ratkaisemiseksi

 

Perussuomalaiset kansanedustajat Juho Eerola, Arja Juvonen, Laura Huhtasaari ja Simon Elo osallistuvat tällä viikolla Pohjoismaiden neuvoston 67. istuntoon Reykjavikissa. He kuuluvat Vapaa Pohjola -nimiseen puolueryhmään Pohjoismaiden neuvostossa.

 

Perussuomalaiset ovat istunnossa nostaneet esille kysymyksen yhteispohjoismaisista toimista maahanmuuttokriisin ratkaisemiseksi. ”Vastakaikua ajatukselle yhteisistä toimista kriisin ratkaisemiseksi löytyy. Esimerkiksi Norjan pääministeri Erna Solberg toi esille näkemyksen maahanmuuttajien yhteispalautuksista Pohjoismaista. Näitä asioita täytyisi nyt myös hallitusten välisellä tasolla viedä eteenpäin”, Vapaa Pohjola -ryhmän puheenjohtaja Juho Eerola sanoo. Vapaa Pohjola –ryhmä ei voi kannattaa Ruotsin ehdotusta turvapaikanhakijoiden jakamisesta. ”Jos Ruotsi haluaa harjoittaa liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa, tulisi heidän myös kantaa vastuunsa politiikasta.”

 

Perussuomalaiset ovat nostaneet keskusteluun myös kysymyksen suomen kielestä pohjoismaisessa yhteistyössä. ”Suomen kielellä ei ole virallista asemaa Pohjoismaiden neuvostossa. Se asettaa meidät suomalaiset epätasa-arvoiseen asemaan ja etäännyttää suomenkielisiä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Ei sen niin pitäisi mennä, kyllä pohjoismainen yhteistyö kuuluu myös suomenkielisille. Meidän ryhmämme pyrkii nostamaan kysymyksen poliittiseen debattiin ja saamaan asiaan muutoksen”, Eerola pohtii.

 

Lisätietoja:

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Juho Eerola

09-432 3013

Kirjoitettu 26.10.2015

Valoa poliittiseen pimeyteen -juhla

JUHLAT ON JOUDUTTU PERUMAAN LIIAN VÄHÄISTEN ILMOITTAUTUMISTEN VUOKSI!

 

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ry järjestää ”VALOA POLIITTISEEN PIMEYTEEN”-juhlan  14.11.2015 Huhkotalolla Raisiossa, osoite Lukkarlantie 2.

Ohjelma:

Yhteistä toimintaa ulkona, lähimaastossa, alkaen klo 12. Varustus sään mukaan.

Miesten ja naisten yhteissauna lämpimänä alkaen klo 15. Uikkareilla tai ilman, oma valinta. Saunan yhteydessä tarjolla pikkusuolaista purtavaa.

Illallinen alkaen klo 18.00.

Musiikkia, tanssia ja mukavaa yhdessä oloa klo 24 saakka.

HUOM!! Omakustanneosuus Perussuomalaiset rp:n jäsen 15€ ja ei-jäsen 30€

 

SITOVA ILMOITTAUTUMINEN! 3.11.2015 mennessä maksamalla omakustanneosuus piirin pankkitilille FI67 5410 0240 0961 26 ja lisäksi viesti sähköpostitse mira.katajamaki@nulllieto.fi tai tekstiviestinä numeroon 040 523 2313 Ilmoittautumiseen tieto osallistutko koko päivän tapahtumaan, vai ainoastaan iltajuhlaan.  Ruoat ovat pääsääntöisesti vähälaktoosisia, muut erikoisruokavaliot voi ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä.

 

Liikenneyhteydet

Bussit Föli 6 Lieto – Naantali – Lieto

Föli 7 Kaarina – Naantali – Kaarina

Bussipysäkki sijaitsee noin 100 metrin päässä Huhkotalosta.

Alkoholijuomat eivät kuulu tarjoiluun, mutta jokainen voi tuoda omat juomat paikalle niin halutessaan. Mukaan tulee ottaa runsaasti juhlamieltä ja yhteishenkeä!

Kirjoitettu 28.4.2015

Piirin kevätkokous 26.4.2015

Piirin kevätkokous järjestettiin Laitilassa sunnuntaina 26.4.2015. Osallistujia paikalle saapui noin 75 henkilöä. Kahvitarjoilun jälkeen kokous kävi läpi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Kokous valitsi kesän puoluekokouksessa valittavaan puoluevaltuustoon ehdokkaiksi Janne Ason, Lauri Heikkilän ja Taito Ylhäisen, varalle Mira Katajamäen. Piirin puheenjohtaja kuuluu puolueen sääntöjen mukaan puoluevaltuustoon. Kevätkokous myös täydensi piirihallitusta valitsemalla Ruskon edustajaksi Ossi Savolaisen, varalle Jari Leinon. Yleiskeskustelu oli vilkasta erityisesti juuri käytyihin vaaleihin liittyen.

Ennen kokouksen alkua piirin puheenjohtaja ja piirisihteeri huomioivat piirin puolesta entistä pitkäaikaista piirisihteeriämme Iiris Peltomaata juuri olleen merkkipäivän johdosta. Kokouksen alla kävimme myös läpi vaalituloksia kunnittain.

 

Tuija Ketonen

2. varapuheenjohtaja, tiedottaja

tuijaketonen(a)hotmail.com

Kirjoitettu 21.4.2015

Perussuomalaiset menestyivät Varsinais-Suomessa

Kevään 2015 eduskuntavaalit on tarkastuslaskentaa vaille läpikäyty. Perussuomalaiset kasvattivat kannatustaan Varsinais-Suomessa 1,2 %-yksikköä sen ollessa nyt 19,3 %. Tämä tarkoitti meille kolmen kansanedustajapaikan säilymistä.

Äänikuningattaremme oli Ritva ”Kike” Elomaa 9549 äänellä ja hän jatkaa toiselle edustajakaudelle. Samoin paikkansa uusi Maria Lohela 5574 äänellä. Naisten väliin kiilasi uutena kansanedustajana turkulainen Ville Tavio 6839 äänellä. Varakansanedustajaksi nousi myös uutena Vilhelm Junnila Naantalista 4773 äänellä.

Äänestysprosentti Varsinais-Suomessa oli 71 %. Perussuomalaiset nousivat näiden vaalien suurimmaksi puolueeksi Aurassa, Maskussa, Nousiaisissa, Raisiossa, Ruskolla ja Salossa.

Kirjoitettu 19.3.2015

Äänestysnumerot vahvistettiin

Eduskuntavaalien äänestysnumerot on vahvistettu tänään torstaina 19.3. Perussuomalaisten äänestysnumerot Varsinais-Suomessa ovat välillä 70-86.

70   Anttila Satu

71   Aso Janne

72   Elomaa Kike

73   Haalisto Ilpo

74   Haapanen Ari-Pekka

75   Heikkilä Lauri

76   Junnila Vilhelm

77   Katajamäki Mira

78   Koski Silvia

79   Leivonen Sanna

80   Lohela Maria

81   Lundén Mikko

82   Pilpola Juhani

83   Rajamäki Simo

84   Tamminen Heikki

85   Tarke Kimmo

86   Tavio Ville

Kirjoitettu 9.2.2015

Tiedote ehdokaslistan täydentämisestä sekä piirihallituksen kokoonpanosta

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset ry:n piirihallituksen koollekutsuma ylimääräinen yleiskokous kokoontui perjantaina 6.2.2015 Raisiossa. Asialistalla oli eduskuntavaaliehdokkaan valinta ja piirihallituksen täydentäminen.

Piirin ehdokaslista huhtikuun eduskuntavaaleihin oli jo täynnä, mutta Janne Nurmi Somerolta vetäytyi ehdokkuudesta. Yleiskokouksen tehtävänä oli valita uusi ehdokas listalle. Kokouksessa äänestettiin neljän ehdokkaan väliltä ja valituksi tuli Mikko Lundén Salosta.

Piirihallitusta täydennettiin kahdella paikalla niin, että hallituksessa istuu nyt 32 henkilöä ja edustus on lähes jokaisesta Varsinais-Suomen kunnasta. Uudet paikat saivat Koski Tl ja Rusko. Kosken edustaja piirihallituksessa vuonna 2015 on Tapio Satto ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä on Mika Jansson. Ruskon edustaja nimetään kevätkokouksessa.

Vakka-Suomen Perussuomalaisten Juhani Hannula sekä hänen varajäsenensä Ilpo Haalisto pyysivät eroa piirihallituksesta ja heidän tilalleen valittiin Markus Ylis-Junttila, varalle Kimmo Karkoinen.

 

Tuija Ketonen

2. varapuheenjohtaja, tiedottaja

tuijaketonen@nullhotmail.com

Kirjoitettu 19.1.2015

Lauri Haverinen 80 vuotta

Loimaan Perussuomalaisten pitkäaikainen jäsen, jo SMP:n aikana mukana ollut Lauri Haverinen täytti 80 vuotta. Hän juhlisti syntymäpäiviään 18.1. Cafe-Ravintola Henriikassa Loimaalla.

Loimaan Perussuomalaiset ry ja Varsinais-Suomen Perussuomalaiset ry halusivat muistaa Lauria ja kävimme häntä onnittelemassa. Piirin puheenjohtaja Juhani Pilpola, piirin 2. varapuheenjohtaja loimaalainen Tuija Ketonen, loimaalainen eduskuntavaaliehdokas Simo Rajamäki, Loimaan Perussuomalaisten hallituksen jäsenet Arvo Heikkilä ja Jarmo Metsänperä sekä kansanedustaja Lauri Heikkilä veivät puolueen, piirin ja paikallisyhdistyksen terveiset Laurille. Kansanedustaja Heikkilä piti onnittelupuheen ja puolueen puheenjohtaja Timo Soinin onnittelut ja kiitokset puolueen eteen tehdystä työstä saatiin myös toimitettua Laurille puhelimitse juhlien aikana.

Kuva: Juhani Pilpola

Kuva: Juhani Pilpola

Kuva: Simo Rajamäki

Kuva: Simo Rajamäki

Kirjoitettu 19.1.2015

Opintokeskus Pekasuksen koulutuskiertue Liedossa

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset viettivät politiikan täyteisen iltapäivän ja illan perjantaina 16.1. Opintokeskus Pekasus järjesti Liedon kunnantalolla koulutuksen osana isompaa koulutuskiertuetta. Kouluttajina toimivat puoluesihteeri, valtakunnallinen vaalipäällikkö Riikka Slunga-Poutsalo sekä Pekasuksen rehtori, lakimies Lasse Lehtinen.

Riikka luennoi meille vaalikampanjoinnista, käytännön vaalityöstä sekä puolueen vaaliohjelmista ja -materiaaleista. Lasse keskittyi aiheissaan enemmän lainsäädännöllisiin puoliin mm. vaalirahoitukseen ja ehdokkaan tukiyhdistysasioihin.

Paikalle oli saapunut innokkaita Perussuomalaisia ympäri Varsinais-Suomen ja kävimme vilkasta keskustelua monista aiheista. Varsinais-Suomen Perussuomalaiset kiittävät luennoitsijoita sekä Opintokeskus Pekasusta antoisasta illasta.

IMG_0549 IMG_0557 IMG_0566 IMG_0567

Kirjoitettu 12.1.2015

Piirihallituksen järjestäytymiskokous 11.1.2015

Varsinais-Suomen Perussuomalaisten piirihallitus teki järjestäytymiskokouksessaan 11.1.2015 Kaarinassa seuraavat valinnat: ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Janne Aso Kaarinasta, toisena varapuheenjohtajana jatkaa Tuija Ketonen Loimaalta ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin Mira Katajamäki Liedosta. Varsinais-Suomessa on perinteisesti ollut vahva naisedustus puheenjohtajistossa, ja tätä perinnettä jatkettiin edelleen vuonna 2015. Piirin puheenjohtajana toimii Juhani Pilpola Liedosta. Juhani Pilpola on luotsannut kasvavaa perussuomalaisten joukkoa vuodesta 2012, eikä kasvulle näy loppua. Viime vuonna jäsenmäärä kasvoi 27% ja viimeisten kolmen vuoden kasvu on ollut n. 200 jäsentä.

Piirihallitus valitsi keskuudestaan myös työvaliokunnan hoitamaan juoksevia asioita, työvaliokuntaan kuuluu puheenjohtajiston lisäksi Olli-Pekka Ahokas Vehmaalta, Kiril Kaupponen Turusta, Sanna Leivonen Salosta, Taisto Penttilä Turusta, Berit Suomi Kemiönsaarelta, taloudenhoitaja Hannes Heikkilä Liedosta sekä
piirisihteeri Sirkku Saarinen Laitilasta.

Vuosi 2015 on varmasti hyvin työntäyteinen. Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa ja tavoitteena on saada neljä Perussuomalaista Varsinais-Suomesta eduskuntaan. Siis yksi paikka lisää nykyiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi pitää tehdä työtä ja taas työtä. Ehdokkaat valittiin jo puoli vuotta sitten, joten kampanjat ovat päässeet hyvään alkuun loppukesän ja syksyn toritapahtumissa.
Myös vuoden 2015 puoluekokouksen järjestelyt tulevat työllistämään Perussuomalaista järjestöväkeä merkittävästi. Puoluekokous on elokuussa Turussa.

Kirjoitettu 3.1.2015

Puheenjohtajan tervehdys.

Vuosi 2014 oli osaltamme hyvinkin työntäyteinen valmistautuessamme eduskuntavaaleihin. Ehdokkaiden valinta suoritettiin jäsenvaalin ja piirin yleiskokouksen voimalla, demokratian pelisäännöin. Ehdokkaat aloittivat vaalityön välittömästi OKRA-näyttelystä. Kesän ja syksyn tori- ja markkinatapahtumissa olimme aktiivisesti mukana eri puolilla piiriä. Joulun alla olimme Turun torilla tarjoilemassa joulupuuroa kansalle. Ja kansa otti kiitollisuudella tarjoilut vastaan.

Jäsenkehitys piirissä oli viime vuonna hyvin positiivinen. Maksavien jäsenten määrä kasvoi vuonna 2014 27%. Yli keskimäärän jäsenistö on kasvanut Aurassa (100%), Loimaalla (75%), Nousiaisissa (75%), Naantalissa (74%), Pöytyällä (54%),  Kaarinassa (38%),  Liedossa (33%), Paimiossa (33%), Ruskolla (33%), Vehmaalla (33%), Salossa (31%) ja Paraisilla (30%).  Viimeisten kolmen vuoden aikana piirin jäsenkasvu on ollut 56%.

Vuosi 2015 on varmasti vieläkin työntäyteisempi. Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa ja tavoitteemme on saada neljä Perussuomalaista Varsinais-Suomesta eduskuntaan. Siis yksi paikka lisää nykyiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi pitää tehdä työtä ja taas työtä. Kun puhalletaan yhteen hiileen ja tuetaan toisiamme kaikin tavoin, niin tulos on hyvä.

Vuoden 2015 puoluekokous järjestetään elokuussa Turussa. Puoluetoimisto vastaa järjestelyistä mutta piirin ja yhdistysten väkeä tarvitaan varmasti monenlaisissa tehtävissä. Kunhan vaalit on käyty alkaa puoluekokouksen suunnittelu.

Kiitän lämpimästi jäsenistöä ja kannattajia kuluneesta vuodesta. Olette jälleen tehneet hyvää työtä!

Hyvää ja työntäyteistä vuotta 2015 toivottaen

Juhani Pilpola, piirin pj.

Kirjoitettu 3.11.2014

Piirin syyskokous 2014

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset pitivät sääntömääräisen syyskokouksensa 2.11.2014 Salon kaupungintalolla. Jäsenistö saapui kokoukseen runsaslukuisasti, joista äänioikeutettuja paikallisyhdistysten virallisia kokousedustajia oli 58. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo saapui myös paikalle tuoden puoluetoimiston terveiset kokoukselle.

Kokous äänesti piirin puheenjohtajaksi vuodelle 2015 Juhani Pilpolan. Tuleva kausi on Pilpolan neljäs pj:nä. Piirihallituksen jäseniksi valittiin pj:n lisäksi vuodelle 2015:

jäsen                                                                                                        varajäsen

Ari-Pekka Haapanen Aura Marko Valkama Aura
Kai Nurro Parainen Staffan Lindeman Parainen
Silvia Koski Sauvo Jarkko Ahonen Sauvo
Martti Mäkinen Paimio Jarmo Toivonen Paimio
Berit Suomi Kemiönsaari Jani Salomaa Salo
Janne Aso Kaarina Jari Helispuro Kaarina
Ari Lehtonen Laitila Sirkku Saarinen Laitila
Mira Katajamäki Lieto Marko Friberg Lieto
Tuija Ketonen Loimaa Simo Rajamäki Loimaa
Lauri Heikkilä Marttila Arja Hakala Marttila
Kirill Kaupponen Naantali Matti Naavasalo Merimasku
Taito Ylhäinen Masku Jyrki Alastalo Masku
Asmo Mikkola Oripää Kari Kolari Oripää
Eero Pöllänen Pöytyä Petri Mäki-Takala Riihikoski
Kari Vastamäki Raisio Pasi Pohtio Raisio
Sirke Peltokorpi Raisio Mika Koivisto Raisio
Sanna Leivonen Perniö AS Rebekka Ruutikainen Teijo
Sinikka Makkonen Kotalato Tapio Ruohonen Suomusjärvi
Janne Nurmi Somero Matti Kultanen Somero
Risto Forsberg Turku Veikko Lehtonen Turku
Tuomas Tähti Turku Jouko Laakso Turku
Taisto Penttilä Turku Jorma Kohonen Turku
Kimmo Tarke Turku Raili Meltovaara Turku
Pirjo Lampi Turku Erkki Sinkko Turku
Martti Jokinen Uusikaupunki Markku Tuominen Uusikaupunki
Olavi Isomäki Taivassalo Kari Salminen Nousiainen
Olli-Pekka Ahokas Vehmaa Pentti Kiikka Vehmaa
Rami Kuustonen Kustavi Sami Nurminen Vinkkilä
Satu Anttila Nousiainen Kalevi Urpo Nousiainen
Juhani Hannula Mynämäki Ilpo Haalisto Nousiainen
Kirjoitettu 24.10.2014

Yhteiskuljetus syyskokoukseen 2.11.2014

Hei,

Laitilan Perussuomalaiset ry järjestää bussikuljetuksen piirin syyskokoukseen sunnuntaina 2.11.2014

Ilmoittautumiset sirkku71@nullgmail.com

Matka maksaa 10 euroa henkilöltä, maksu kerätään bussissa käteisellä.

Laitila 12.00 Shell

Mynämäki 12.20 S-marketin pysäkki 8-tien varressa

Nousiainen 12.30 Kesoilin pysäkki 8-tien varressa

Raisio 12.40 ABC:n parkkipaikka

Turku 13.00 linja-autoasema (Perheen bussi on helppo huomata)

Ravattula 13.15 parkkipaikan alkupää

Kaarina 13.30  Paraisten tienhaaran pysäkki

Paimio 13.50  Nesteen ramppi

Salo 14.30

50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta mahtuu mukaan,

t.Sirkku

Kirjoitettu 30.9.2014

Eduskuntavierailun satoa

Kansanedustajamme Kike Elomaa kutsui piirimme Perussuomalaisia tutustumaan eduskuntaan 16.9. Lähes 50 henkeä ympäri piirin lähti matkaan. Monet kansanedustajat kävivät meitä kiireistään huolimatta tapaamassa, mm. Satakunnan omat pojat Ari Jalonen ja Anssi Joutsenlahti. Reissu oli oikein mukava, siitä kiitos Turun Perussuomalaisille, jotka olivat päävastuussa järjestelyistä.

Helsinki 2

 

 

 

 

 

(Kuva: Kimmo Tarke)

Kirjoitettu 29.9.2014

Toimintaohje paikallisyhdistyksille eduskuntavaalikaudelle

Piirin alueella pitäisi järjestää useita toritapahtumia ja vastaavia syksyllä 2014 ja aina eduskuntavaaleihin 2015 saakka hyvän vaalimenestyksen saavuttamiseksi. Telttavastaava Hannula ei näitä kaikkia voi yksinään järjestää, tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa miten paikallisyhdistykset voivat hyödyntää piirin tukea. Tilaisuuksien tulee olla avoimia ja tasapuolisia kaikille seitsemälletoista ehdokkaalle. Järjestelyissä olkoon mukana suuri määrä paikallisyhdistyksen aktiiveja. Asian päälinjoista päätti piirihallitus kokouksessaan 24.8.2014.

 

TORIPAIKKA          PS-VS -piiri maksaa toripaikkamaksun ja sähkön, kunhan ilmoitus saadaan etukäteen, mieluiten laskulla.

 

ILMOITUS PIIRIN SIVUILLA                Paikallisyhdistyksen tulee mieluummin ainakin 14 päivää ennen tapahtumaa ilmoittaa tiedotusvastaavalle, Tuija Ketoselle tapahtumasta riittävät tiedot. tuijaketonen@nullhotmail.com, puh. 044 329 1513.

 

MAINOSTUS             Jos paikallisyhdistys saa paikalle kansanedustajan, tällä on eduskunnasta mainosbudjetti. Toki paikallisyhdistys voi itse maksaa lehtimainoksen paikallislehdessä. Halutessaan paikallisyhdistys voi pyytää etukäteen mainosrahaa vaalipäälliköltä, Taisto Penttilä, taisto.penttila@nulltartos.fi puh. 044-3291511. Toki myös 17 ehdokasta voivat osallistua mainostamiseen.

 

TORITELTTA         Mikäli yhdistyksellä ei ole omaa toritelttaa, sellaista voi kysellä muilta paikallisyhdistyksiltä tai Juhani Hannulalta. Kilometrikorvausta ei makseta muusta kuin telttakuljetuksista toiselle paikkakunnalle matkalaskun perusteella.

 

PIIRIN TAVAROIDEN LAINAAMINEN MUILTA PAIKALLISYHDISTYKSILTÄ

toritelttoja:   Turun PS, Kaarinan Seudun PS, Oripään PS, Someron PS, Salon PS, Vakka-Suomen PS

isoja kahvinkeittimiä : Turun PS, Kaarinan Seudun PS, Vakka-Suomen PS

isoja PS-viirejä: Turun PS, Vakka-Suomen PS

kuomuperäkärry:  Kaarinan Seudun PS

 

MEHU      Puoluetoimisto on piirille toimittanut mustaherukkamehutiivistettä, jonka seossuhde on 1 + 8. Muovikannussa on 3,5 litraa. Avattua kannua kannattaa säilyttää jääkaapissa. Valmistaja on Kivelän Marjatila Kuopion lähellä. Mehumukeja saa Juhani Hannulalta tai hätätilassa ostaen elintarvikeliikkeestä. Mehukannuja on Hannes Heikkilällä ja Juhani Hannulalla. Talvella mehu on hyvä tarjoilla lämmitettynä, kuumaa vettä saa tuotua termoskannulla tai paikanpäällä lämmitettyä vedenkeittimellä, johon mehutiivistelisäys.

 

KAHVI    Perussuomalaiset tarjoavat perinteisesti kahvia toritapahtumissa. Esim. noin 200 annosta saa 3 x 0,5 kg:n paketeista. Pitää olla myös vaikkapa maitoa (myös laktoositonta) kahviiin 2 litraa ja palasokeria, mieluimmin kahden palan paketeissa.  Juhani Hannulalta saa myös palasokeria ja kahvimukeja sekä  pikkulusikoita. Kahvin kera suositellaan tarjottavaksi vaikka töysäläisiä piparkakkuja ja/tai muita edullisia kotimaisia piparkakkuja.

 

 

 

RÄISKÄLEET          Myös lettujen paisto PS-toriteltalla on hyvin yleistä. Tällöin tarvitaan kaasupoltin, kaasupullo, alennusventtiili sekä paistovälineet: paistinpannu, lasta, taikinan annoskauha, 15 cm lautasia, veitsiä ja haarukoita. Ehkä myös serviettejä! Ehdottomasti myös sammutuspeite näkyvillä. Juhani Hannulalta saatte taikinareseptin. Ne räiskäleet ovat laktoosittomia, koska taikinaan käytetään vettä. Toki laktoosittomasta maidosta ja jauhoista saa omanlaisensa taikinan. Paistamiseen tarvitaan rypsiöljyä. 0,5 l pulloa on kätevä käyttää.

Muistakaa elintarvikeilmoitus, jos olette osallistumassa markkinatapahtumaan. Hygieniapassi pitää myös olla jollakulla talkoolaisista.

 

TAVAROITTEN HANKKIMINEN JA MAKSAMINEN

Piiri maksaa kuitteja vastaan hankittujen ruokatavaroitten ja ruokailuvälineiden hinnan. Myös ostettujen kahvikuppien, mehumukien, roskapussirullan, jätesäkkirullan ja vastaavien hinta maksetaan yhdistykselle, mikäli näitä on jouduttu ostamaan, jos Juhani Hannulalla ole ollut näitä varastossaan. Piiri maksaa myös kaasupullon täytön. Kuitit toimitetaan taloudenhoitajalle yhdessä lähetyksessä, jossa mainitaan tapahtuma ja sen aika sekä ostajan nimi ja tilinumero. Älkää ostako samalle kuitille mitään muita tavaroita!  Taloudenhoitaja maksaa rahat ostajan tilille yleensä alle 24 tunnissa. hannes.heikkila@nullgmail.com, 0400-403971, Ruiskuja 8, 21360 Lieto As.

 

PERUSTAVARAT    Juhani Hannulalta saa karamelleja, kyniä, tulitikkuja, ilmapalloja ja muutakin jakotavaraa, jos näitä on. Kuten tunnettua, puoluetoimistosta saa aika huonosti jakotavaraa. Ilmapalloja on varastossa todella paljon mutta helium on aika kallista. Suositellaan ilmalla täyttöä ja käyttämään niitä ilmapallotikkuja suljinlaitteineen.

Kannattaa tehdä etukäteen laatikkoon joitakin kymmeniä PS-kasseja, joissa on ainakin viimeisin PS-lehti, karamelli, ehkä kynä, tulitikkuja ja kansanedustajaehdokkaiden mainoksia.

 

PERUSSUOMALAINEN-LEHDET           Ilmestymispäivät syyskaudella 2014 ovat: 5. ja 26 syyskuuta, 17. lokakuuta, 7. ja 18. marraskuuta sekä 19. joulukuuta. Tilatkaa lehtiniput (100 kpl)  viimeistään aineistopäivänä, eli noin 10 vrk ennen lehden ilmestymispäivää osoitteesta: lehtitilaukset@nullperussuomalaiset.fi. Tällöin mainitkaa: nimi, toimitusosoite, puhelinnumero, lehtinippujen määrä, sekä kerta- tai kestotilaus? Huomaa, että jos tilaisuus on lauantaina ja edellisenä päivänä on lehden ilmestymispäivä, puoluetoimistoon pitää soittaa monta päivää etukäteen, että lehdet laitetaan linja-autoon ilmestymispäivänä. Linja-autoaseman paikkakunta on mainittava. Tilatkaa riittävästi ja jakakaa loput postilaatikoihin. Postilaatikkojakelu nostaa PS-äänestysprosenttia Aurassa ja Liedossa tehtyjen kokeilujen mukaan.

 

 

Toimintaohjeen laati 19.9.2014: Hannes Heikkilä, taloudenhoitaja sekä Sirkku Saarinen, piirisihteeri

Kirjoitettu 24.8.2014

Vaalityöryhmä

Piirihallitus nimitti kokouksessaan 24.8. vuoden 2015 kansanedustajavaaleihin vaalityöryhmän, jonka vetäjäksi tuli Taisto Penttilä Turusta ja ryhmän muiksi jäseniksi Jarmo T. Toivonen Paimiosta sekä Tuija Ketonen Loimaalta.  Tuija vastaa tori- ja vaalitapahtumien tiedottamisesta sekä päivittää piirin tapahtumakalenteria, yhteystiedot: tuijaketonen@nullhotmail.com tai 045 330 5688. Vaalityöryhmä sai selvitettäväkseen mm. kansanedustajaehdokkaiden koollekutsumisen piirin vaaliohjelman laatimiseksi. Taiston yhteystiedot ovat taisto.penttila@nulltartos.fi ja Jarmon wairus@nulliki.fi, 045 604 3912 .

Juhani Pilpola

Kirjoitettu 7.8.2014

Elojuhla 22.8, vieraana Sampo Terho

Varsinais-Suomen Perussuomalaisten Elojuhla 22.8.2014 klo 18 Louhisaaren kartanossa. Ohjelmassa hyvää ruokaa, juomaa, laulua, naurua ja mukavaa yhdessäoloa. Sauna lämpimänä. Tervetuloa. Ilmoittautumiset 18.8.2014 mennessä mira.katajamaki@nulllieto.fi tai 040 523 2313. Juhlaan on tulossa puhujaksi myös EU-edustajamme Sampo Terho. Kaikki talkootyötä tehneet nyt paikalle kuuntelemaan uusimmat kuulumiset ja nauttimaan työn tuloksista yhdessä Askaisiin!

Kirjoitettu 7.8.2014

Eduskuntavierailu 16.9.

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa toivottaa varsinaissuomalaiset perussuomalaiset tervetulleiksi eduskuntavierailulle tiistaina 16.9. Matkaan lähdetään linja-autolla Turun kaupungintalon edustalta Maistraatinpuistosta (Aurakatu 2) klo 8:00. Bussi pysähtyy myös Turun hautausmaan portilla Uudenmaantien varrella klo 8:10. Hautausmaan luona on parkkipaikka, johon henkilöautoja voi jättää ilmaiseksi.

Helsingissä vierailemme aluksi Perussuomalaisten puoluetoimistossa noin klo 10:30. Paikalla on myös puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Toimisto tarjoaa pienen suolaisen aamupalan ja kahvia/teetä.

Eduskuntatalossa on halukkaille lyhyt eduskuntakierros oppaan johdolla klo 11:30. Tämän jälkeen edustaja Elomaa tarjoaa lounaan noin klo 12:00.

Lounaalta siirrymme ryhmähuoneeseen, jossa edustaja Elomaan lisäksi on mahdollisesti tavattavissa muitakin PS-kansanedustajia, ehkä myös puheenjohtaja Timo Soini, jos hänen aikataulunsa sallii.

Pääsemme myös seuraamaan eduskunnan täysistuntoa klo 14:00.

Bussi lähtee takaisin Turkuun noin klo 15:00 ja on perillä Turussa noin klo 17:30.

Edestakainen bussimatka maksaa 20 e/hlö. Maksu kerätään bussissa käteisenä. Myös puolueeseen kuulumattomat seuralaiset voivat osallistua. Kaikkien osallistujien suurin mahdollinen kokonaismäärä on 50.

HUOM.! Eduskunnan turvallisuusmääräysten vuoksi kaikkien osallistujien etu- ja sukunimet tarvitaan etukäteen.

Ilmoittautumiset viimeistään 2.9. piirisihteeri Sirkku Saariselle osoitteeseen sirkku71@nullgmail.com

Kirjoitettu 1.8.2014

EDUSKUNTAVAALIT 2015

Varsinais-Suomen ehdokkaat

Jäsenäänestyksessä valitut

Äänet Nimi Ikä Paikkakunta Titteli
92 Vilhelm Junnila 32 Naantali Eduskunta-avustaja
57 Juhani Pilpola 61 Lieto Suunnittelupäällikkö
47 Janne Aso 39 Kaarina Palotarkastaja
44 Ville Tavio 30 Turku Lakimies, yrittäjä
41 Heikki Tamminen 31 Salo Kansanedustajan avustaja

Piirin valitsemat

Äänet Nimi Ikä Paikkakunta Titteli
44 Satu Anttila 38 Nousiainen Yrittäjä
43 Sanna Leivonen 33 Salo Yrittäjä
40 Silvia Koski 34 Sauvo Musiikin maisteri, kanttori
31 Janne Nurmi 46 Somero Yrittäjä
30 Ari-Pekka Haapanen 42 Aura Soiton opettaja
29 Simo Rajamäki 50 Loimaa ATK-suunnittelija
20 Mira Katajamäki 42 Lieto Bioanalyytikko
17 Kimmo Tarke 53 Turku Yrittäjä
15 Ilpo Haalisto 48 Nousiainen Kasvatustieteiden maisteri

Istuvat kansanedustajat

Ritva ”Kike” Elomaa 59 Masku Röntgenhoitaja
Lauri Heikkilä 57 Marttila Fyysikko, tutkija
Maria Lohela 36 Turku Projektipäällikkö
Kirjoitettu 16.7.2014

Talkooväelle kiitoksia

Okra onnistui, kelit suosivat. Kiitos talkooväelle, kuva Jorma Keskimäeltä keskiviikolta

Okra 14

Varsinais-Suomen perussuomalaisista muutama aktiivi uskaltautui Kike Elomaan vetämälle patikkaretkelle,  Karevan kierrokselle, kauniina mutta onneksi tuulisena iltapäivänä 14.7. Kiitos osallistujille, toivottavasti Littoisten suunnitellussa tapahtumassa näemme seuraavaksi.

20140714_175548

Kirjoitettu 30.6.2014

Tiedote 29.6.2014

 

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ry.                             

Eilen 29.6.2014 Liedon kunnantalolla pidetyssä ylimääräisessä piirikokouksessa päätettiin tulevien eduskuntavaalien koko seitsemäntoista ehdokkaan lista.
Istuvat kansanedustajat Ritva Kike Elomaa (Masku), Lauri Heikkilä (Marttila) ja Maria Lohela (Turku) sekä juhannusviikolla järjestetyssä jäsenäänestyksessä viisi eniten ääniä saanutta ehdokasta Vilhelm Junnila (Naantali), Juhani Pilpola (Lieto), Janne Aso (Kaarina), Ville Tavio (Turku) ja Heikki Tamminen (Salo) valittiin yksimielisesti ehdokkaiksi.

Loput yhdeksän paikkaa jaettiin Turun seudun, Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen alueiden kesken. Aluekohtaisissa äänestyksissä ehdokkaiksi valittiin Loimaan alueelta Ari-Pekka Haapanen (Aura) ja Simo Rajamäki (Loimaa). Salon alueelta ehdokkaiksi valittiin Sanna Leivonen (Salo) ja Janne Nurmi (Somero). Turun seudulta ehdokkaiksi valittiin Silvia Koski (Sauvo), Mira Katajamäki (Lieto) ja Kimmo Tarke (Turku).

Vakka-Suomen alueelta äänestyksessä valittiin ehdokkaaksi suoraan Satu Anttila (Nousiainen). Toisen Vakka-Suomen alueen ehdokkaan valinta suoritettiin arvalla, koska äänestyksessä Olli-Pekka Ahokas (Vehmaa) ja Ilpo Haalisto (Nousiainen) keräsivät yhtä monta ääntä. Arpaonni nosti viimeiselle ehdokaspaikalle Ilpo Haaliston.

Lisäksi piirikokous päätti yksimielisesti hylätä kristillisdemokraattien esityksen vaaliliitosta.

 

 

Juhani Pilpola, V-S:n piirin pj.

p: 050 380 9787

sp: juhani.pilpola@nulllieto.fi

Kirjoitettu 30.6.2014

Jäsenäänestyksen tulokset

Nro ti äänet ke äänet yhteensä 2.laskenta Sukunimi Etunimi Ikä Paikkakunta Titteli
15009. 72 20 92 92 Junnila Vilhelm 32 Naantali Eduskunta-avustaja
15030. 53 3 56 57 Pilpola Juhani 61 Lieto Suunnittelupäällikkö
15004. 38 9 47 47 Aso Janne 39 Kaarina Piikkiö Palotarkastaja
15040. 35 9 44 44 Tavio Ville 30 Turku Lakimies, yrittäjä
15038. 37 7 44 41 Tamminen Heikki 31 Salo Pertteli Kansanedustajan avustaja
15042. 33 6 39 39 Tähti Tuomas 27 Turku Diplomi-insinööri
15006. 34 4 38 38 Haalisto Ilpo 47 Nousiainen KM
15039. 24 4 28 29 Tarke Kimmo 53 Turku Pienyrittäjä
15017. 23 4 27 27 Leivonen Sanna 32 Salo Perniö Talonrakennusalan opiskelija
15033. 24 2 26 26 Salminen Kari 62 Nousiainen FM
15003. 21 4 25 25 Anttila Satu 38 Nousiainen Yrittäjä
15010. 23 1 24 24 Katajamäki Mira 42 Lieto Bioanalyytikko
15020. 19 4 23 24 Lundén Mikko 34 Salo Palveluesimies, myyjä
15014. 16 6 22 22 Koski Silvia 34 Sauvo Musiikin maisteri
15025. 18 1 19 19 Nummi Veijo 33 Uusikaupunki Tuotannon esimies
15008. 13 2 15 17 Itkonen Johanna 32 Kaarina Piikkiö Koulunkäyntiavustaja, omaishoitaja
15021. 15 1 16 17 Makkonen Sinikka 46 Salo Sairaanhoitaja
15016. 12 3 15 16 Laakso Jouko 72 Turku Yrittäjä, merkonomi
15023. 10 4 14 15 Myllyniemi Henri 40 Turku Toimittaja
15015. 8 5 13 14 Laakso Pasi 45 Paimio Työnohjaaja
15041. 11 1 12 12 Toivola Pasi 51 Laitila Insinööri
15043. 11 1 12 12 Vastamäki Kari 60 Raisio Toimitusjohtaja
15022. 8 2 10 11 Mikkola Asmo 41 Oripää Yrittäjä
15028. 6 1 7 11 Peltokorpi Sirke 45 Raisio Zumbaava autonasentaja
15032. 9 2 11 11 Rajamäki Simo 50 Loimaa ATK-suunnittelija
15002. 10 0 10 10 Ahokas Olli-Pekka 59 Vehmaa Yrittäjä
15036. 10 0 10 10 Soukka Ilkka 54 Aura Kirvesmies
15011. 7 1 8 9 Koivisto Mika 42 Raisio Insinööri
15029. 7 1 8 9 Penttilä Taisto 65 Turku Yrityskummi
15013. 8 0 8 8 Kolari Kari 52 Oripää Eläkeläinen
15026. 6 2 8 8 Nurmi Janne 46 Somero Toimitusjohtaja
15035. 4 3 7 8 Sipilä Martti 48 Turku Yrittäjä
15037. 7 0 7 7 Suomi Berit 50 Kemiönsaari Lähihoitaja / närvordare, omaishoitaja
15007. 6 0 6 6 Haapanen Ari-Pekka 42 Aura Soitonopettaja
15012. 4 2 6 6 Koivunen Jari 35 Aura Autosähkömekaanikko
15018. 5 1 6 6 Lepistö Pasi 45 Pöytyä Elintarviketyöntekijä
15005. 4 0 4 4 Eskelinen Veikko 59 Kaarina Piikkiö Märkätilasuunnittelija, yrittäjä
15027. 3 1 4 4 Nurro Kai 53 Parainen Työnjohtaja
15024. 3 0 3 3 Mäkinen Martti 66 Paimio Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja
15031. 2 1 3 3 Pöllänen Eero 59 Pöytyä Linja-autonkuljettaja
15019. 2 0 2 2 Leppänen Tommi 39 Kaarina Littoinen Yhteyspäällikkö
15034. 2 0 2 2 Savolainen Ossi 63 Rusko Taksinkuljettaja
15044. 1 0 1 2 Virtanen Veli-Matti 54 Kaarina Autonkuljettaja
Kirjoitettu 17.6.2014

OKRA Maatalousnäyttely

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset ry osallistuu Okra-messuille 2.-5.7.2014. Messut ovat avoinna 10-17. Päävetovastuun kantavat Oripään aktiivit, mutta talkooväkeä kaivataan lisää. Jaetaan päivät 4 tunnin työvuoroiksi: 10-14 / 13-17 . Meillä on varattuna 3 telttapaikkaa. Jos haluat osallistua Okra-messuille talkooväkenä, niin ilmoittaudu piirisihteerille, sirkku71@nullgmail.com
http://www.okramaatalous.fi/ Pääaiheena tänä vuonna hevostalous.

Okran paikka numero on E65. Talkoolaiset saisivat tulla alueelle Hirvikoskentie 290 parkkipaikalla olevan pääportin kautta.

Kirjoitettu 10.6.2014

Jäsenäänestys

Puolue järjestää kansanedustajaehdokkuuksista jäsenäänestyksen postitse. Tässä lista Varsinais-Suomen ehdokasehdokkaista:

Sukunimi Etunimi Ikä Paikkakunta Titteli Titteli
Haapanen Ari-Pekka 42 Aura Soitonopettaja Toimitusjohtaja
Koivunen Jari 35 Aura Autosähkömekaanikko Auran Perussuomalaiset ry:n sihteeri
Soukka Ilkka 54 Aura Kirvesmies Rakennuslautakunnan jäsen
Aso Janne 39 Kaarina Piikkiö Palotarkastaja V-S:n piirin 1. varapuheenjohtaja
Eskelinen Veikko 59 Kaarina Piikkiö Märkätilasuunnittelija, yrittäjä Kaupunginvaltuutettu
Itkonen Johanna 32 Kaarina Piikkiö Koulunkäyntiavustaja, omaishoitaja Kaupunginvaltuutettu
Leppänen Tommi 39 Kaarina Littoinen Yhteyspäällikkö Kaupunginvaltuutettu
Virtanen Veli-Matti 54 Kaarina Autonkuljettaja Sivistyslautakunnan jäsen, keskusvaaliltk:n jäsen, V-S:n lastensuojelu KY:n hallituksen jäsen
Suomi Berit 50 Kemiönsaari Lähihoitaja / närvordare, omaishoitaja
Toivola Pasi 51 Laitila Insinööri Laitilan Perussuomalaiset ry:n varapj., seurakunnan nuorisotyön johtokunnan jäsen
Katajamäki Mira 42 Lieto Bioanalyytikko Kunnanvaltuutettu
Pilpola Juhani 61 Lieto Suunnittelupäällikkö V-S:n piirin pj, puoluehall. jäs., maakuntahallituksen jäs., kunnanhall. jäsen, kv
Rajamäki Simo 50 Loimaa ATK-suunnittelija Loimaan Perussuomalaiset ry:n varapj, Varavaltuutettu, vapaa-aikaltk:n jäsen
Junnila Vilhelm 32 Naantali Eduskunta-avustaja Kaupunginvaltuutettu, maakuntavaltuuston jäsen, puoluevaltuuston jäsen
Anttila Satu 38 Nousiainen Yrittäjä Sivistyslautakunnan jäsen, Masku-Nousiainen -vesilaitoksen valtuuston pj.
Haalisto Ilpo 47 Nousiainen KM Varakansanedustaja
Salminen Kari 62 Nousiainen FM Apulaisrehtori
Kolari Kari 52 Oripää Eläkeläinen Varavaltuutettu
Mikkola Asmo 41 Oripää Yrittäjä Teknisen lautakunnan jäsen
Laakso Pasi 45 Paimio Työnohjaaja Kaupunginvaltuutettu
Mäkinen Martti 66 Paimio Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Kaarinan Seudun Perussuomalaiset ry:n varapj., valtuustoryhmän sihteeri
Nurro Kai 53 Parainen Työnjohtaja Kaupunginvaltuutettu
Lepistö Pasi 45 Pöytyä Elintarviketyöntekijä Kunnanvaltuutettu
Pöllänen Eero 59 Pöytyä Linja-autonkuljettaja Varavaltuutettu
Koivisto Mika 42 Raisio Insinööri Kaupunginhallituksen jäsen
Peltokorpi Sirke 45 Raisio Zumbaava autonasentaja Raision Perussuomalaiset ry:n pj., koulutus KY:n hallituksen jäsen, varavaltuutettu
Vastamäki Kari 60 Raisio Toimitusjohtaja Kaupunginhallituksen jäsen, Raision yrittäjien hallituksen jäsen
Savolainen Ossi 63 Rusko Taksinkuljettaja Kunnanhallituksen 3. varapj., kunnanvaltuutettu
Leivonen Sanna 32 Salo Perniö Talonrakennusalan opiskelija Kaupunginvaltuutettu
Lundén Mikko 34 Salo Palveluesimies, myyjä Kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu
Makkonen Sinikka 46 Salo Sairaanhoitaja Varavaltuutettu, Salon seudun Perussuomalaiset ry:n sihteeri, valtuustoryhmän sihteeri
Tamminen Heikki 31 Salo Pertteli Kansanedustajan avustaja Kaupunginvaltuutettu
Koski Silvia 34 Sauvo Musiikin maisteri Kunnanvaltuutettu
Nurmi Janne 46 Somero Toimitusjohtaja Kaupunginvaltuutettu
Laakso Jouko 72 Turku Yrittäjä, merkonomi Kaupunginvaltuutettu
Myllyniemi Henri 40 Turku Toimittaja Turun Perussuomalaiset ry:n hallituksen jäsen
Penttilä Taisto 65 Turku Yrityskummi Hallitusammattilainen
Sipilä Martti 48 Turku Yrittäjä Turun kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan jäsen, Turun Perussuomalaiset ry:n hall.jäsen
Tarke Kimmo 53 Turku Pienyrittäjä Turun Perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja
Tavio Ville 30 Turku Lakimies, yrittäjä Kaupunginvaltuutettu
Tähti Tuomas 27 Turku Diplomi-insinööri Turun Perussuomalaiset ry:n 1. varapuheenjohtaja
Nummi Veijo 33 Uusikaupunki Tuotannon esimies Kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu
Ahokas Olli-Pekka 59 Vehmaa Yrittäjä Valtuuston varapuheenjohtaja
Kirjoitettu 3.5.2014

Kevätkokous Aurassa 27.4.2014

Piirin kevätkokous pidettiin Aurassa sunnuntaina 7.4.2014. Osallistujia paikalle saapui noin 70. Kahvitarjoilun jälkeen kokous kävi läpi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Yleiskeskustelua ajankohtaisista aiheista käytiin vilkkaasti, etenkin Kansallisen Veteraanipäivän osuminen samalle päivälle antoi aihetta moneen puheenvuoroon. Piiri palkitsi paikallisyhdistyksissä pitkään puolueen hyväksi talkootyötä tehneitä henkilöitä. Heidän ansiostaan Perussuomalainen puolue on kasvanut ja kasvaa edelleen. Kevätkokouksen yhteydessä, ennen EU-vaalityön suurinta koitosta oli hyvä hetki jakaa tunnustusta ja nauttia yhteistyön tuloksista. Kunniakirja myönnettiin seuraaville henkilöille: Veikko Lehtonen, Manu Vuorio, Mikael Andersson, Riitta Andersson, Markku Säisänen, Anneli Wellroos, Timo Laihinen, Aarre Lahtonen, Iiris Peltomaa, Tauno Kummunsalo, Matti Kultanen, Keijo Leivonen, Kalevi Urpo, Mauri Anttila, Kaarina Ylhäinen, Taito Ylhäinen, Leila Lehtola, Erika Kiviranta, Päivi Pöyhönen, Ari Harju, Henri Hytönen, Raija Hannula, Pertti Hannula, Reino Blomkvist, Pentti Alinen, Hannes Heikkilä, Reino Louhi, Paavo Kinnunen, Sirke Peltokorpi, Arvo Heikkilä, Yrjö Ojaniemi, Lauri Heikkilä ja Aarre Valta. Kuvan puurtajista otti Tapio Äyräväinen.

14

Kirjoitettu 27.3.2014

EU-vaalimateriaalia saatavissa

 

Varsinais-Suomen piirin tarvikevastaavalta Juhani Hannulalta on saatavissa esimerkiksi EU-ehdokasesittelylehtiä. Ota yhteyttä Juhaniin, 045 771 06 111, ja sopikaa noudosta.

Kirjoitettu 7.3.2014

Paikallisyhdistysten kevätkokoukset alkavat olla ajankohtaisia. Sääntöjen mukaan yhdistyksen kevätkokous tulee pitää tammi-huhtikuussa. Kevätkokouksessa vahvistetaan edellisen vuoden toimintakertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.

Tänä vuonna tärkeitä asioita ovat EU-vaalikampanja, seurakuntavaalit sekä kansanedustajaehdokkaiden valinta. Näistä asioista voi kevätkokouksen esityslistaan laatia oman pykälänsä tai käsitellä niitä kohdassa muut asiat.

Piirin on tärkeä saada ajantasaiset tiedot paikallisyhdistyksien järjestäytymisestä. Olettehan muistaneet tehdä ilmoituksen, jos nimenkirjoittajissa on tapahtunut muutoksia: Nimenkirjoittajien (pj., vpj, siht., tal.hoit) muutoksista pitää tehdä yhdistysrekisteri-ilmoitus (PRH)

( http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistys_muutosten_rekisteroiminen.html  ) tulostamalla muutoslomake ja toimittamalla se puoluetoimistoon, joka hoitaa muutokset rekisteriin maksutta.

Puolue on ottanut käyttöön uudet nettisivut. Valitkaa yhdistyksellenne nettivastaava, paikallisyhdistyksen tiedot saa ilmaisesti ja helposti puolueen sivustoille. Käyttöoikeudet pyydetään yhdelle henkilölle / yhdistys Matias Turkkilalta matias.turkkila@nullperussuomalaist.fi . Tutustukaa piirinkin uusiin sivuihin!

Piirin kummitoimintaa tullaan jatkamaan myös vuonna 2014. Ilmoitathan kummillenne yhdistyksenne kevätkokouksen ajankohdan. Vuoden 2014 kummijako on seuraava:

Aura: Tuija Ketonen

Kaarina: Taisto Penttilä

Laitila: Olli-Pekka Ahokas

Lieto: Sanna Leivonen

Loimaa: Hannes Heikkilä

Marttila: Juhani Pilpola

Naantali: Janne Aso

Oripää: Tuija Ketonen

Raisio: Taisto Penttilä

Salo: Berit Suomi

Somero: Juhani Pilpola

Turku: Janne Aso

Uusikaupunki: Olli-Pekka Ahokas

Vakka-Suomi: Sirkku Saarinen

 

Terveisin

Juhani Pilpola

piirin puheenjohtaja

Kirjoitettu 6.3.2014

Mira Katajamäki vaalipäälliköksi

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin työvaliokunta nimesi EU-vaalien vaalipäälliköksi lietolaisen Mira Katajamäen.

Yhteystiedot: puh. 040 523 2313, sähköposti mira.katajamaki@nulllieto.fi

Kirjoitettu 10.1.2014

Vuoden 2014 piirihallitus järjestäytyi

Varsinais-Suomen Perussuomalaisten piirihallitus teki järjestäytymiskokouksessaan 9.1. Kaarinassa seuraavat valinnat:

Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Janne Aso Kaarinasta, toisena varapuheenjohtajana jatkaa Tuija Ketonen Loimaalta, ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sanna Leivonen Salosta. Varsinais-Suomessa on perinteisesti ollut vahva naisedustus puheenjohtajistossa, ja tätä perinnettä jatkettiin edelleen vuonna 2014.

Piirin puheenjohtajana toimii Juhani Pilpola Liedosta. Hänen mukaansa vuodesta 2014 on tulossa poliittisesti vilkas, joten varapuheenjohtajillekin tulee riittämään tekemistä. Juhani Pilpola on luotsannut kasvavaa perussuomalaisten joukkoa vuodesta 2012, eikä kasvulle näy loppua.

Piirihallitus valitsi keskuudestaan myös työvaliokunnan hoitamaan juoksevia asioita. Työvaliokuntaan kuuluu puheenjohtajiston lisäksi Taisto Penttilä Turusta, Berit Suomi Kemiönsaarelta, Olli-Pekka Ahokas Vehmaalta, taloudenhoitaja Hannes Heikkilä Liedosta sekä piirisihteeri Sirkku Saarinen Laitilasta.

Kokouksessa kansanedustaja Lauri Heikkilä Marttilasta kertoi ajankohtaisia asioita eduskunnasta. Kunta- ja sote-uudistuksessa kysymyksiä on edelleen enemmän kuin vastauksia. Miten Suomi on joutunut tällaiseen tilanteeseen? Tähän kansanedustaja Heikkilä löytää kaksi perustavaa syytä: työvoiman liikkuvuus, halpatyövoima joka ei maksa Suomeen veroja, sekä veroparatiisien käyttö. Suomalaiset suuryhtiöt siirtävät voittonsa tytäryhtiöiden avulla veroparatiiseihin. 18 vuotta EU:ssa on muuttanut Suomea perusteellisesti. Jos ei saada verotuloja työvoimalta eikä suuryrityksiltä, voi tulla tulokseksi nyt tapahtunut: valtion budjetista jäi puuttumaan yli miljardi verotuloja. Hallitus ei saa Suomen suuntaa kääntymään.

Kirjoitettu 7.10.2013

Syyskokous Uudessakaupungissa 5.10.2013

Ennen syyskokouksen alkua europarlamenttiedustaja Sampo Terho kertoi EU-vaalien tärkeydestä. Myös puolueen puheenjohtaja Timo Soini evästi piiriä ajankohtaisista asioista ja vastasi kysymyksiin. Piirimme uusi järjestösihteeri Niilo Kärki toi terveisiä puoluetoimistolta.

Alkutervehdysten jälkeen käsiteltiin sääntömääräiset syyskokousasiat, mm. tehtiin henkilövalinnat vuodelle 2014. Kokous päätti, että piirin puheenjohtajana jatkaa Juhani Pilpola Liedosta.

Piirihallituksen muut varsinaiset jäsenet (varajäsen suluissa):

Ari-Pekka Haapanen, Aura (Marko Valkama, Aura)
Janne Aso, Kaarina (Jari Helispuro, Kaarina)
Jarmo Toivonen, Paimio (Pasi Laakso, Paimio)
Silvia Koski, Sauvo (Jarkko Ahonen, Sauvo)
Berit Suomi, Kemiönsaari (Sinikka Makkonen, Salo)
Kai Nurro, Parainen (Staffan Lindeman, Parainen)
Ari Lehtonen, Laitila (Sirkku Saarinen, Laitila)
Mira Katajamäki, Lieto (Raimo Lankila, Lieto)
Jari Vikman, Tarvasjoki (Tanja Hallberg, Tarvasjoki)
Tuija Ketonen, Loimaa (Arvo Heikkilä, Loimaa)
Lauri Heikkilä, Marttila (Arja Hakala, Marttila)
Tapio Satto, Koski Tl (Mika Jansson, Koski Tl)
Elisabeth Erholtz, Naantali (Viljo Laine, Naantali)
Taito Ylhäinen, Masku (Päivi Pöyhönen, Masku)
Kari Kolari, Oripää (Asmo Mikkola, Oripää)
Pasi Lepistö, Pöytyä (Marjatta Pauna, Pöytyä)
Aarre Tuhkanen, Raisio (Paavo Kinnunen, Raisio)
Ossi Savolainen, Rusko (Sirke Peltokorpi, Raisio)
Sanna Leivonen, Salo (Rebekka Ruutikainen, Salo)
Janne Nurmi, Somero (Matti Kultanen, Somero)
Taisto Penttilä, Turku (Kimmo Tarke, Turku)
Jouko Laakso, Turku (Ville Tavio, Turku)
Martti Jokinen, Uusikaupunki (Matti Arvonen, Uusikaupunki)
Juhani Hannula, Mynämäki (Kimmo Karkoinen, Mynämäki)
Kari Salminen, Nousiainen (Markus Ylis-Junttila, Mynämäki)
Olavi Isomäki, Taivassalo (Veikko Erkkilä, Mynämäki)
Rami Kuustonen, Kustavi (Mika Mihailoff, Vehmaa)
Olli-Pekka Ahokas, Vehmaa (Pentti Kiikka, Vehmaa)
Kirill Kaupponen, Turku (Tarmo Turunen, Turku)
Tuula Sellman, Turku (Leila Hannula, Mynämäki)