Suomen kansallinen etu voi olla kehitysyhteistyön uusi lähtökohta, toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio mielipidekirjoituksessaan.

Turun Sanomat

28.8.2026

Aika on ajanut perinteisen kehitysavun ohi. Suomen kehitysyhteistyössä lähtökohdaksi on otettu Suomen oma taloudellinen etu. Veronmaksajien rahaa on käytettävä tavalla, joka hyödyttää kohdemaan lisäksi yhtä lailla Suomea.

Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään yhä enemmän myös talouden ehdoilla. Poliittisen vaikutusvallan rinnalla valtiot pyrkivät vahvistamaan omaa kilpailukykyään, avaamaan markkinoita ja lisäämään vientiään. Suomen on toimittava samoin.

Teimme juuri Suomen kehitysyhteistyöhistoriaa aikaansaamalla suurimman kehitysvaroin tuetun kauppamme, kun Wärtsilän Vaasassa valmistettavaa voimalaitosteknologiaa myydään 45 miljoonan euron arvosta Ukrainaan. Tämä on juuri sitä kehitysyhteistyötä, jossa Suomen ja kumppanimaan edut kohtaavat: Ukraina saa kipeästi tarvitsemaansa energiakapasiteettia ja suomalainen yritys saa työtä ja vientituloja.

Tämä on saavutettu samalla, kun olemme leikanneet kehitysavusta enemmän kuin yksikään hallitus aiemmin. Se osoittaa, ettei kehitysyhteistyön vaikuttavuutta kannata mitata siihen käytetyn rahamäärän perusteella.

Jatkossa Suomen kehitysyhteistyön pitää olla entistä enemmän kauppaa, investointeja ja keskinäistä hyötyä – ei yksisuuntaista rahansiirtoa. Oikein toteutettuna Suomen kansallinen etu voi olla kehitysyhteistyön uusi lähtökohta.

Ville Tavio

ulkomaankauppa- ja kehitysministeri (ps.)