Kevätkokouksen julkilausuma

Maltti olisi valttia soteuudistuksessa
Palvelujen yhtiöittämisestä on puhuttu paljon ja syyksi on väitetty EU-lainsäädäntöä. Näin asia ei kuitenkaan ole THL:n johtaja Markku Pekurisen, Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Suhosen ja hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan. Kyseessä on Suomen oma tiukka tulkinta EU: n valtiontukisäännöksistä, jotka asettavat käytännössä velvoitteita vasta sen jälkeen, jos yhtiöittämispäätös on tehty. Kyse on siis ainoastaan suomalaisesta poliittisesta päätöksestä.
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin kevätkokous toteaa, että soteuudistuksessa on vielä varsin paljon avoimia kysymyksiä. Rahoituksesta käydään edelleen voimakasta keskustelua. On edelleen epäselvää, mitä tarkoitetaan valinnanvapaudella. Mats Brommelsin selvitysryhmän raportissa on listattu valinnanvapauden kohdalle 5 eri vaihtoehtoa.
Tiedämme, että valinnanvapaudella tarkoitetaan Suomessa asuvan henkilön oikeutta valita palvelujen tuottaja, joka on joko julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin toimija. Oikeutusta hoitavan henkilön tai annettavan hoidon valitsemiseen ei ole. Päätöksiä tehtäessä on uudistettava myös valinnanvapautta koskeva lainsäädäntömme.
Onko valinnanvapauden muutoksista mahdollisesti seurauksena edelleen asiakasmaksujen nostaminen? Sosiaalipalvelujen integraatio on jäänyt toistaiseksi kovin vähäiselle huomiolle koko uudistuksessa. Samoin ennaltaehkäisevät palvelut ovat jääneet selkeästi määrittelemättä. Asialla on merkitystä koska ne jäävät jokaisen kunnan rahoitettaviksi.
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin kevätkokouksen mielestä hallituksen olisi nyt säilytettävä malttinsa uudistuksen valmistelussa, jonka toteutus aikataulullisesti tuntuu varsin vaativalta. Toivottavaa olisi, että ne hyvät tavoitteet joita lakiin on asetettu myös toteutuvat. Pahin uhkakuva epäonnistumisesta ei saa toteutua siten, että vähävaraiset ja heikompiosaiset eivät enää saisi heille kuuluvaa riittävää hoitoa.

Perussuomalaiset eivät hyväksy Ely-keskuksen suorittamia painostustoimia
Ely-keskus painostaa Varsinais-Suomen kuntia kasvattamaan pakolaisten vastaanottomääriä, vaikka valtion kotouttamisesta maksamat korvaukset eivät kata kotouttamisen kustannuksia, jotka kaiken lisäksi maksetaan kunnille jälkijättöisesti ja vain kolmen vuoden ajalta. Lisäksi Ely-keskuksen Varsinais-Suomen liitolle antaman informaation mukaan yksin saapuneiden miesten kuntasijoituksia ei lasketa mukaan vastaanottosopimuksiin ja heidät sijoitetaan suurehkoihin kaupunkeihin.
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin kevätkokous vastustaa julkilausumassaan kuntien pakolaisten vastaanottosopimusten kasvattamista.
Niissä Varsinais-Suomen kunnissa joissa ollaan suostumassa, Ely-keskuksen painostamaan, sopimusten määräaikaiseen kasvattamiseen ei ole kyetty edes laskemaan sopimuksista aiheutuvia kustannuksia.
Etelä-Suomeen kohdistuu muutoinkin lähivuosina melkoinen kotoutettavien pakolaisten paine, kun kuntasijoitusten toteutumisen jälkeen maassa voi muuttaa vapaasti ja ymmärrettävästi maahanmuuttajat keskittyvät samoille alueille, joille omia kansallisuuksia on jo aiemmin sijoittunut.
Suomalaisten sympatiaa on kerätty Syyrian sisällissodan perusteella. Pelkästään alkuvuoden aikana Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista oli ainoastaan 7 prosenttia syyrialaisia – yhtä monta turvapaikanhakijaa saapui vastaavana aikana Intiasta, jossa ei tiettävästi ole sotilaallisia konflikteja käynnissä. Valtaosa Suomeen saapuneista on saapunut Irakista, Afganistanista ja Somaliasta. Enemmistö Irakista ja Somaliasta on katsottavissa turvallisiksi alueiksi, joissa on demokraattinen ja toimiva hallinto.
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri katsoo, että kotouttamisen piiriin kuuluvien henkilöiden suomen kielen osaaminen on tärkein edellytys työllistymiseen ja etuuksien piiriin kuulumiselle.
Perussuomalaiset suhtautuvat kriittisesti seurausten ratkomiseen, kun ennemmin pitäisi puuttua syihin ja panostaa pakolaiskriisin hoitoon kriisialueiden lähialuilla.

Naantalissa 24.4.2016

Perussuomalaisten V-S piirin kevätkokous