Kannanotto kaupunginjohtajan esitykseen kaupunginhallitukselle Paimion tuloveron ja kiinteistöveron korotuksista

Paimion kaupunginhallituksen kokouksessa 30.10.2024 kaupunginjohtaja esitti kaupunginhallitukselle tuloveron korotusta +0,4 prosenttiyksikköä ja yleisen kiinteistöveron korotusta +0,2 prosenttiyksikköä suunnitelmavuosille 2026-2027

Paimion perussuomalaiset ry vastusti edellämainittua veronkorotusesitystä seuraavin perustein:

• Kaupungin taloustilanne on ollut huono jo pitkään, ja jo nykyinen 8,2 % tuloveroprosentti on huomattavan korkea. Sen korottaminen entisestään 8,6 prosenttiyksikköön vaikuttaisi negatiivisesti paimiolaisten talouteen, sekä kaupungin pito- ja vetovoimaan. Tämä koskee myös kiinteistöveroa.

• Paimion talousongelmia ei voida ratkaista korottamalla veroja huomattavasti lähiympäristöä korkeammiksi. Sen sijaan täytyy pureutua ydinongelmiin, miksi taloustilanne on niin huono? Kuinka voimme säästää kaupungin toiminnassa, ja kuinka voimme saada lisää verotuloja korottamatta veroprosentteja?

• Vaikka sote-alueiden käynnistäminen on tapahtunut, ja Paimio ei enää huolehdi esimerkiksi terveyskeskuksesta tai sosiaalitoimesta, tämä ei ole millään tavalla näkynyt kulujen vähenemisenä. Päin vastoin, vaikkapa kaupungin henkilöstökulut sekä IT-kustannukset nousevat kovaa kyytiä. Näiden kulujen nousun syihin täytyy saada selvyys, ja pystyä toimimaan niin että kulujen nousu taittuu, ja ne saadaan vähenemään.

• Tulevaa kaupunginvaltuustoa ajatellen on reilua, ettei veronkorotuspäätöksiä tehdä nyt ennen vaaleja. Tällä sidottaisiin tulevan valtuuston kädet korkeisiin veroprosentteihin jo ennakkoon.

Paimion perussuomalaiset ry on nimennyt hallituksen kokouksessa ensimmäiset ehdokkaat vuoden 2025 kuntavaaleihin:

Tuija Aalto, Toni Korhonen, Ulla Kyynäräinen, Sami Lehto, Matti Mäkelä, Janne Tuomikoski, Annica Tuominen, Jarmo Toivonen sekä Markku Ylihonko.

Aluevaaleihin ehdokkaiksi on asetettu Annica Tuominen sekä Matti Mäkelä.

Lisää ehdokkaita nimetään myöhemmin.

Hallituksen kokoonpanossa jatkavat puheenjohtaja Matti Mäkelä, sihteeri Sami Lehto, sekä hallituksen jäsenet Annica Tuominen ja Tuija Aalto.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri on valinnut aluevaaliehdokkaita

Alue- ja kuntavaaleihin on nyt aikaa noin kuusi (6) kuukautta. Tulemme julkaisemaan suurimmanosan ehdokkaista kuluvan vuoden aikana.

Ensimmäisiksi aluevaalien ehdokkaiksi valitsimme seuraavat:

Anttila, Sari Lehtori Turku

Huttunen, Hans Tarkastusapulainen Kaarina

Ilkka, Jari Yhteisöpedagogi Kaarina

Kaunisto, Jouni Myyntipäällikkö Turku

Koivumäki, Mikko Terveystieteiden maisteri Lieto

Laine, Sini Sairaanhoitaja Raisio

Leppänen, Riku Valtiotieteiden kandidaatti Turku

Metsänperä, Jarmo Eläkeläinen, evp pankinjohtaja Loimaa

Niinivirta, Pirjo Hammaslääkäri Turku

Nurmi, Kari Työsuojelutarkastaja Salo

Taavitsainen, Mikko Yksikönjohtaja Nousiainen

Tuominen, Annica Lähihoitaja Paimio

Uskomme, että hyvinvointialueemme haastava tilanne motivoi hyvin monia lähtemään ehdolle ja vaikuttamaan alueemme sote-palveluiden järjestämiseen. Keskeisempiä tavoitteitamme on työvoiman veto- ja pitovoimaan liittyviä ongelmia ratkaistaan kestävällä tavalla suomen- ja ruotsinkielistä henkilökuntaa hyödyntäen. Meillä ei ole varaa Loimaan kaltaisiin ylilyönteihin, jossa koulutuksen jälkeen kymmenkunta työntekijää jää sairaslomalle voimakkaan stressireaktion takia.

Me Perussuomalaiset haluamme, että hyvinvointialueella otetaan työhyvinvointi vakavasti. Enemmän joustoa työnsuorittamiseen ja tehtäviin. Me uskomme, että Varhan henkilöstö tekee työnsä ammattitaidolla ja säntillisesti. Enemmän arvostusta ja luottamusta – ja lopussa kiitos seisoo. Mielekäs työ ja hyvä johtaminen luo työhyvinvointia ja auttaa jaksamaan.

Lisätietoja: Jyrki Åland 044.2864782

Kaarinan Perussuomalainen valtuustoryhmä esitti Hans Huttusen tekemässä valtuustoaloitteessa, jotta Kaarinasta tulisi vauvaystävällinen kaupunki. Aloitteen allekirjoitti lähes kaikki valtuutetut 41 allekirjoitti, 9 ei ja yksi oli poissa.

Tässä aloite

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Kaarinan kaupunki ryhtyy viettämään Vauvan päivää, jota tällä hetkellä vietetään useissa kunnissa.

Vauvaystävällinen kunta (VauvaSuomi):

Vauvaperheet ovat tervetulleita kuntaan ja käyttämään kunnan tarjoamia palveluita.

Kunta huomio jokaisen uuden kuntalaisen syntymän kannustavalla ja konkreettisella tervehdyksellä.

Kaikkia vauvaperheitä kohdellaan tasavertaisesti.

Erityistä tukea tarvitsevat vauvaperheet on otettu palveluissa huomioon.

Kunnallisessa päätöksenteossa otetaan huomioon vauvojen ja perheiden näkökulmat.

Vauvaperheet saavat tarvitsemaansa tukea, mm. matalan kynnyksen palveluita.

Kunta tekee yhteistyötä järjestöjen, yritysten ja muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa erilaisten toimintojen, tapahtumien ja palveluiden järjestämiseksi vauvaperheille. Vauvaperheille suunnatuista tapahtumista ja palveluista kunnassa tiedotetaan monipuolisesti.

Kunta tukee mahdollisuuksia vauvaharrastuksiin, kuten esim, vauvauintiin, vauvamuskariin jne.

Kunta hyödyntää monipuolisesti, yhteistyölähtöisesti ja osallistavasti vuosittaista Vauvan päivää (syyskuun viimeinen perjantai) yhteisesti sovittujen tavoitteiden edistämiseen ja kulloinkin tärkeäksi koettujen asioiden esiin nostamiseen.

Kaarinassa 7.10.2024

Kaarinan Perussuomalaisten paikallisyhdistys on nimennyt ensimmäiset kuntavaaiiehdokkaat.

Perussuomalaiset tavoittelee viime kuntavaalien tavoin Kaarinan toiseksi suurinta ehdokaslistaa

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri on tyytyväinen Mal-sopimusneuvottelujen lopputulokseen maakuntamme osalta. Lähes kaikki tärkeät hankkeet saatiin maaliin. Matka on ollut pitkä ja kivinen, sillä kokonaisrahoitus on edellyttänyt Turun seudun Mal-sopimuksen valmistumista. Tähän lähes 350 miljoonan euron rahoitukseen on tarvittu mukaan kaikki mahdolliset rahalähteet.

Piiri on omalta osaltaan tehnyt vaikuttamistyötään. E-18 Turun kehätie saa vihdoinkin rahoituksen, sillä hallitus on päättänyt rahoituksesta E-18 tien parantamiseen Raision keskustan osalta. Kansanedustajamme Vilhelm Junnilan mukaan ”nyt saatu rahoitus ja projektin käynnistäminen ovat useiden tahojen pitkäjänteisen työn tulos, josta koko Suomen kannattaa iloita. Hanke on taloudellisesti kannattava, sillä hyöty-kustannussuhde on 1,31”. Piiri toivoo, että Raisio laittaa vauhtia töiden aloittamiseen suhteen.

Olemme myös äärimmäisen tyytyväisiä, että saamme myös rahoituksen Paraisten väylään. Nykyinen Kirjalansalmen siltatyömaa on jo siinä vaiheessa, että linjaustyöt uudelle maantie 180 Kurkela-Kuusisto tien osuudelle voidaan aloittaa nyt lennosta. Paraisten ja saariston saavutettavuus parantuu kertaheitolla kun uusi yhteys saadaan valmiiksi. Samalla turvataan kalkin saanti ympäri Suomea.

Vahvaa vaikuttamistyötä on tehty ja tehdään edelleen Turun raitiotien suhteen. Valveutuneet turkulaiset voivat huokaista helpotuksesta, sillä hallitus ei rahoita Turun raitiotien rakentamista. Tämä on tietysti kovaisku ratikkauskovaisille, mutta turkulaisille veronmaksajille kuin joululahja. Kun Perussuomalaiset aloitti hallitus taipaleen, niin keskustelut Turun raitiotie rahoituksesta aloitettiin välittömästi. Nyt saatiin rakennuttamisrahat muualle parempaan käyttöön koko Turun seudulle.

Muutenkin on piki haissut koko kesän Varsinais-Suomessa on korjattu, sekä päälystetty ennätynmäärä teitä. Jopa useita vuosia odottanut Vapparintie Turun Kakskerrassa sai uuden pinnan ja korjataan ajettavaan kuntoon. Perussuomalaisten piiri kiittää Ministereitä Lulu Ranne ja Riikka Purra, jotka ovat kuunnelleet kentän ääntä, sekä Vilhelm Junnila joka on hallitus neuvotteluista asti puolustanut meille tärkeitä väylä hankkeita.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen Varhan aluevaltuustoryhmä on maaliskuusta asti osallistunut sote-asemien alueellisen sijainnin suunnitteluun ja niistä käytyihin haastaviin neuvotteluihin. Alku ei näyttänyt hyvältä, kun monelle tärkeä lähipalvelu oli poistumassa.

Meidän ryhmälle on ollut tärkeää, että palvelut säilyvät lähellä. Nyt esitetty aluehallituksen päätös, jossa Varhan seitsemän sosiaali- ja terveyskeskusta sijaitsisivat seuraavilla paikkakunnilla: Turku (Mäntymäki ja Turun keskusta), Raisio, Kaarina, Salo (pääterveysasema), Uusikaupunki ja Loimaa. Vuonna 2027 Turkuun valmistuva Kaskenmäen sote-keskus olisi kahdeksas sote-keskus.

Sote-asemien alueelliseksi sijainniksi esitetään seuraavat: Turun Pansio, Naantali, Masku, Parainen, Lieto, Salo (Läntinen terveysasema), Runosmäki, Mynämäki, Paimio, Somero, Pöytyä (Riihikoski), Turku (Kirkkotie, kunnes Kaskenmäki valmistuu), Varissuo (nykyinen väistöratkaisu ja tuleva pysyvä sijainti), Laitila, Rusko ja Kemiönsaari.

Tämä nyt tehty aluehallituksen linjaus on meidän ryhmälle tärkeä saavutus, jota olemme ajaneet pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti, jotta lupaamamme lähipalvelu olisi äänestäjiemme saatavilla myös tulevaisuudessa.

Aluevaltuustoryhmään voit tutustua täällä: https://varsinais-suomi.perussuomalaiset.fi/aluevaltuustoryhma/

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen Piiri kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen 5.5.2024 klo 12.00 Kristilliselle opistolle Turkuun (Lustokatu 7)

Käsittelemme sääntömääräiset asiat 11 §, sekä täydennämme piirihallitusta.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio tuo valtionneuvoston terveiset kokousväelle.

Ulkoministeriö 230712 Helsinki. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

Lisäksi keskustelemme ajankohtaisista asioista.

Läsnäolo-oikeus on kaikilla Piirin alueen Perussuomalaisilla puolueen jäsenillä. Puhe- ja äänioikeutta käyttävät paikallisyhdistysten valitsemat kokousedustajat.

Tervetuloa

Piirihallituksen puolesta PJ Jyrki Åland

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri tiedottaa, että entinen piirin kansanedustaja ja puolueen perustajajäsen Lauri Heikkilä on menehtynyt. Lauri poistui keskuudestamme äkkiä ja yllättäen maanantaina 25.3.2024 kokousmatkalla Strasbourgissa.

Lauri Heikkilä oli Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston puheenjohtaja, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuutettu ja ryhmämme puheenjohtaja, sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Laurin tehtäviä väliaikaisesti hoitaa varapuheenjohtajat omissa luottamuselimissään. Piiriyhdistys tiedottaa uusista valinnoista huhtikuun aikana ja luottamustehtävät täytetään kunkin luottamustoimen osalta protokollan mukaan.

Lauri Heikkilä

Piiriyhdistys ja koko puoluekenttä ottaa osaa omaisten ja ystävien syvään suruun ja järkytykseen.

Muisto kaunis voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin puolesta

Puheenjohtaja

Jyrki Åland

Piirihallitus valitsi ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Juhani Pilpolan Liedosta, Toiseksi varapuheenjohtajaksi Satu Söderströmin Kemiönsaarelta sekä Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Markus Ylis-Junttilan Mynämäeltä. Piirisihteerin valinnasta käytiin tiukka kamppailu ja lantin heiton jälkeen uudeksi sihteeriksi valittiin Mikko Kangasoja Raisiosta. Yhdistyksen taloudenhoitajana jatkaa Jarmo Metsänperä Loimaalta.

Lisäksi piirihallitus valitsi keskuudestaan työvaliokunnan ja vaalipäällikön vuodelle 2024. Vaalipäällikkönä jatkaa Mikko Saari Uudestakaupungista ja tapahtumakoordinaattorina Hannu Maja Turusta. Muut työvaliokunnan jäsenet ovat Jari-Pekka Mäntylä Naantalista, Kari Nurmi Salosta ja Jouni Kaunisto Turusta.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri vahvisti Presidenttivaaliehdokas Jussi Halla-ahon ja Puolueenpuheenjohtaja Riikka Purran tulon 13.1-14.1.2024 Varsinais-Suomeen.

13.1 Loimaa, Aleksis Kiven katu 5. Klo 13.00-13.30

13.1 Raisio, Kauppakeskus Mylly, myllyntori. Klo 15.10-15.50

14.1 Turku, Runosmäki päivät, Piiparinpolku 13. Klo 11.30-12.00

14.1 Salo, Salon elinkeinomessut, Salohalli. Klo 13.00-13.40

Piirin puheenjohtajana olen iloinen hallituksen tekemistä valinnoista koko Varsinais-Suomi on hyvin laajasti edustettuna. Nyt valitulla johtoryhmällä on osaamista ja sopiva määrä edellisten vuosien kokemusta ja uuden tehtävän tuomaa intoa. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa eteenpäin.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri

Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) päätös kunnallistaa jätekuljetukset herättää merkittävän määrän erinäisiä, hyvin vakavia yhteiskunnallisia huolenaiheita.

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset kritisoi päätöstä, joka perustuu vanhentuneisiin tietoihin ja johtaa paikallisten monopolien syntymiseen, mikä puolestaan uhkaa pienempien yritysten selviytymismahdollisuuksia.
Päätöksen myötä alan kilpailutilanne heikkenee, mikä vaikuttaa haitallisesti palvelun laatuun ja joustavuuteen. Lisäksi hintojen odotetaan nousevan ja palvelun järjestäminen, sekä määrittely keskittyvät.

Lounais-Suomen Jätehuolto perustelee päätöstään vedoten Jätelakiin ja keskitettyyn kilpailuun. Kuitenkin Varsinais-Suomen Perussuomalaisten mukaan tällainen vaatimus keskitetystä kilpailusta ei ole perusteltu. Päätöksen seurauksena LSJH saa liikaa valtaa, mikä johtaa siihen, että jopa tyhjillään oleviin kiinteistöihin vaaditaan jäteastiat ja säännölliset tyhjennykset. Tämä ilmenee esimerkiksi perusmaksussa, joka koskee myös asumattomia kiinteistöjä.

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset vaatii Lounais-Suomen Jätehuoltoa ja päätöksen takana olevia tahoja tarkastelemaan uudelleen jätekuljetusten kunnallistamista. On tärkeää huomioida pienyritysten asema, vapaat markkinat ja mahdollistaa terve kilpailu, joka takaa monipuoliset ja kustannustehokkaat jätekuljetuspalvelut. Samalla on tarpeen varmistaa, että päätökset tehdään ajanmukaisen tiedon perusteella ja ettei niillä vaaranneta paikallista työtä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot: Jyrki Åland Puhelinnumero: 044 286 47 82

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset on alueellinen poliittinen järjestö, joka ajaa kansalaisten etuja ja pyrkii oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan

Varsinais-Suomen alueella on taas tulevana kesänä tapahtumia, joihin voit tulla tutustumaan niin paikallisiin luottamushenkilöihin kuin Varhan edustajiin tai kansanedustajiin. Ajantasatiedot tapahtumakalenterissa.

10.6 Hyvää Vehmaalla

17.6 Silakrysäys Taivassalossa

17.6 Munamarkkinat Laitilassa

29.6 Suomi areena matka Poriin

5-8.7 Maatalousmessut OKRA Oripäässä

5.7 Kustavin lohimarkkinat

27.7 Unikeonpäivät Naantalissa

29.7 Elopäivät Sauvossa

12-13.8 Puoluekokous Tampereella

12.8 Laurinmarkkinat Mynämäellä

19.8 Noustenpäivät Nousiaisissa

19.8 Paimion harrastemessut ja siltasoudut

26.8 Killin markkinat Raisiossa

Perussuomalaisen puolueen puoluevaltuusto kokoontui lauantaina 27.5.23 Helsingissä.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiristä valittiin Taito Ylhäinen jatkamaan puolueen toiminnantarkastajana, valinta oli yksimielinen.

Onnittelut piirin puolesta Taitolle, teet ansiokasta ja hyvää työtä.

Toiminantarkastaja Taito Ylhäinen antamassa lausuntoaan vuodesta 2022

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset järjesti sääntömääräisen kevätkokouksensa vappua edeltävänä viikonloppuna Oripään Kivisalissa. Piiriyhdistyksen kevätkokous julkaisi kokouksessa kannanoton, jonka mukaan yhdistys näkee tulevan hallituskauden tärkeimpänä edunvalvonnan kohteena Varsinais-Suomen osalta maakuntamme alueen tieliikenteen sujuvuuden, helppouden ja edullisen autoilun ja liikkumisen, sekä ammattiliikenteen kustannusten laskemisen kehittämisen käynnissä olevasta punavihreästä siirtymästä huolimatta nyt ja tulevaisuudessa.

Liikkumisen kulut ovat kohonneet Suomessa ennätyskorkeiksi. Polttoaineiden hinta on ollut jo vuosia vakaassa kasvussa, josta suurin osa selittyy verotuksella ja erilaisilla ideologisilla ilmastotoimilla. Tuleva jakeluvelvoite kurittaa niin yksityisautoilua kuin ammattiliikennettäkin raskaalla kädellä, joka taas on omiaan siirtämään kuljetus- ja jakeluyhtiöille koituvat kulut loppukuluttajien maksettaviksi vähittäiskaupoissa. Tämä taas nostaa osaltaan ihmisten arjen ja elämän kokonaiskustannuksia, jota Varsinais-Suomen Perussuomalaiset eivät hyväksy.

Laskelmien mukaan tiestön korjausvelka on kohonnut jo yli 2 miljardiin euroon. Silti autoilusta, tavaraliikenteestä ja muusta huollosta, sekä koko tieliikenteestä kerättävät verot suunnataan muille tahoille, joissa ne eivät palvele ihmisten vapaata liikkumista ja siten edesauta kohtuullista työssäkäyntiä, harrastustoimintaa ja arjesta selviytymistä.

Tieverkkomme kunto ja sujuvuus ovat taantuneet kohtuuttomasti suorastaan hävettävän huonolle tasolle. Liikenteen on oltava turvallista ja sujuvaa jokaiselle yksityisautoilijalle, kevyelle ja raskaalle liikenteelle, sekä joukkoliikenteelle – viranomaisajojen ja -kuljetusten sujuvuudesta puhumattakaan.

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset näkeekin maakuntamme tärkeimmiksi tieverkkomme kehityshankkeiksi Vakka-Suomen seutukunnan tiestön, vauriokorjaukset Valtatielle 10, Valtatie 8:n nelikaistaistamisen aina Poriin saakka jo pelkästään liikenneturvallisuuden ja huoltovarmuudenkin perspektiivistä, sekä Valtatie 9:n nelikaistaistamisen vähintään Loimaalle asti.

Myös maamme huoltovarmuuden kannalta on turvattava Turun ja Naantalin satamista lähtevien kuljetusväylien kehitys ja ylläpito. Myös tästä syystä Valtateille 8, 9 ja 10 suuntautuvan raskaan liikenteenkin sujuvuus on elintärkeää – ei pelkästään Varsinais-Suomelle, vaan koko maallemme etenkin nyt, kun olemme Naton jäsen.

Alemman tieverkon kunto koko Varsinais-Suomessa on vakavan tiestönhoitovajeen aikana laskenut huolestuttavalle tasolle. Varsinais-Suomen Perussuomalaiset vaatii, että tieliikenteestä ja autoilijoilta, sekä tavaralogistiikasta kerättäviä verotuloja on kohdennettava enemmän liikenteen hyväksi jo alkavalla hallituskaudella, jonka myötä tästä on tehtävä uusi normaali. Varsinaissuomalaisten kansanedustajien tulee yli puoluerajojen vaatia voimakkaammin käytännön toimia oman alueensa liikenneverkon hyvinvointiin, kehittämiseen ja ylläpitoon sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset näkee myös turismin ja turvallisen liikkumisen kannalta koko Saariston rengastien kattavan kevyenliikenteen väylän olevan olennainen osa maakunnan väylä- ja tiehankkeita, koska Saariston rengastie on merkittävä osa alueemme elinvoiman kannalta tärkeää elinkeinokokonaisuutta.

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset kannattaa myös henkilöautoille suoritettavien määräaikais- ja vuosihuoltojen, sekä rengastöiden hyväksymistä kotitalousvähennykseen oikeuttaviksi menoiksi, sekä ammattidieselillä ajavien kuljetusyritysten polttoainekustannuksia palautettaviksi jopa 20 senttiä litralta. Samalla dieselin käyttövoimaverosta tulee luopua myös kansalaisten osalta, kuitenkin säilyttäen sen alhaisempi valmisteveron määrä.

Oripäässä 29.4.2023

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset ry

Lisätietoja: Jyrki Åland, puheenjohtaja, puh. 044 286 47 82

Turkulainen kaupunginvaltuutettu Sanna Paasikivi (ps) on nimitetty Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin (Congress of local and regional authorities, CLRAE) Suomen valtuuskunnan jäseneksi kaudelle 2023-26 Strasbourgissa, Ranskassa neuvoston täysistunnoissa 21.3. Kongressi on neuvoa-antava elin, joka edustaa jäsenvaltioiden kunta- ja aluehallinnon toimijoita. Suomella on viisi varsinaista ja viisi varaedustajan paikkaa. Kongressilla on kaksi kamaria, kunta- ja aluekamari. Paasikivi istuu kuntakamarissa.

”Kiitän perussuomalaisten puoluejohtoa luottamuksesta ja olen mielissäni siitä, että nimitys saatiin Varsinais-Suomeen turkulaiselle valtuutetulle. Euroopan neuvoston tunnettuutta Suomessa tulisi lisätä; onhan kyseessä organisaatio, johon kuuluu 46 maata ja 700 miljoonaa kansalaista. Neuvoston ansiosta meillä on Euroopan ihmisoikeussopimus ja ihmisoikeustuomioistuin. Näitä harvemmin tulee mietittyä, vaikka niillä on iso merkitys arjessamme. Toimiva paikallistason demokratia on aina kaiken lähtökohta. Itseäni huolettaa se, että äänestysaktiivisuus on laskenut monissa Euroopan maissa. Sydäntäni lähellä ovat myös vammaisten oikeudet”, Paasikivi kertoo.

Paasikivi muistuttaa myös, että 4.5. Turku isännöi Euroopan neuvoston ihmisoikeuspäivää osana Euroopan laajuista kampanjaa 46 maassa. Tapahtuma järjestetään Åbo Akademin Arkenilla ja Hansakorttelissa. Yhteistyökumppaneina toimivat Turun kaupunki, Åbo Akademi, Kuntaliitto ja Ihmisoikeuskeskus.

Kuvassa Jyrki Åland

Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä sai läpi esityksensä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) aluevaltuuston kokouksessa tänään 23.11.2022. Esitimme, että hyvinvointialueellamme omaishoidettavat vapautetaan asiakasmaksuista omaishoitajien lakisääteisten kuukausittaisten vapaapäivien ajalta ja riemuksemme voimme todeta, että kova työ toi vihdoinkin tulosta.

Me Perussuomalaiset olemme jo vuosien ajan hakeneet arvostusta omaishoitajille niin kuntatasolla kuin eduskunnassakin, emmekä joustaneet tästä nytkään. Meidän Perussuomalaisten mielestä tämä on paras ja edullisin tapa tukea omaishoitajien työtä ja työssään jaksamista läheistensä ja hyvinvointialueemme hyväksi.

Me Perussuomalaiset haluamme vastata tällä huutavaan hoitaja pulaan ja pidämme tässä yhtälössä omaishoitajien panosta ensiarvoisen tärkeänä. Niin taloudellisesta näkökulmasta kuin hoidettavankin kannalta. Omaishoitajien jaksamista on Suomessa tutkittu jo melko paljon ja näissä tutkimuksissa on tullut esiin muiden muassa omaishoidon kuormittavuus ja stressaavuus, omaishoitajan väsyminen ja oman ajan puute. Tutkimusten mukaan omaishoitajan jaksamista heikentäviä tekijöitä ovat erityisesti vastuu yksin kaikesta, sosiaalisen elämän rajoittuminen, oman ajan puute ja henkinen kuormittuminen. On ensiarvoisen tärkeää, että me Varsinais-Suomen hyvinvointialueella arvostamme omaishoitajia ja ymmärrämme jokaisesta työstä kuuluvan ihmiselle maksutonta vapaata.

Omaishoito on ennen kaikkea inhimillinen teko läheiselle, mutta se myös säästää valtavasti yhteiskunnan resursseja ja rahaa. On arvioitu, että vuositasolla omaishoitajien kohdalla puhutaan yhteensä miljardiluokan säästöistä, kun hoidettava ei tarvitse niin paljon julkisia palveluita. Hyvinvointialueemme tarvitsee lisää näitä inhimillisiä läheistensä hoitajia ja tässä kokonaisuudessa tulee merkitystä antaa myös tämän tärkeän ryhmän työssä jaksamiselle.

Perussuomalaisten Aluevaltuustoryhmä
Laura Kaarniharju (puheenjohtaja)
Satu Söderström (sihteeri)

Satu Söderström (sihteeri)

 

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi tänään 11.9.2022 pidetyssä yleiskokouksessa kuusi ehdokasta ensi keväänä pidettävien eduskuntavaalien ehdokaslistalle. Listaa täydennettiin seuraavilla ehdokkailla:

• Mikko Kangasoja (Raisio)
• Tomi Pohjankukka (Lieto)
• Sanna Paasikivi (Turku)
• Markku Agge (Kaarina)
• Kirsti Kurki (Somero)
• Sini Peltonen (Loimaa)

Aiemmin ehdolle on valittu:

• Ville Tavio (Turku)
• Vihelm Junnila (Naantali)
• Mikko Lunden (Salo)
• Alice Girs (Turku)
• Satu Söderström (Kemiönsaari)
• Silvia Koski (Sauvo)
• Juha Anttila (Turku)
• Laura Kaarniharju (Turku)
• Markus Ylis-Junttila (Mynämäki)
• Lauri Heikkilä (Marttila)

Kansanedustajana toimiva Ritva ”Kike” Elomaa ilmoittaa mahdollisesta ehdokkuudestaan lokakuun alussa.

Lisätietoja: Mikko Kangasoja 040-5278768

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset ry nimesi 05.06.2022 pidetyssä yleiskokouksessa kahdeksan ehdokasta lisää. Yleiskokous päätti nimetä ehdokkaiksi: Mikko Lunden (Salo), Alice Girs (Turku), Satu Söderström (Kemiönsaari), Silvia Koski (Sauvo), Juha Anttila (Turku), Laura Kaarniharju (Turku), Markus Ylis-Junttila (Mynämäki) ja Lauri Heikkilä (Marttila).

Perussuomalaiset aikoo asettaa täyden listan eduskuntavaaleihin. Kevätkokouksessa 24.04.2022 aloitettiin ehdokkaiden asettaminen jo kansanedustajina toimivista: Ville Tavio (Turku) ja Vihelm Junnila (Naantali). Lisää ehdokkaita nimetään lähikuukausina. Kansanedustajana toimiva Ritva Kike Elomaa ei ole vielä eduskuntakiireiltään ehtinyt ilmoittamaan omaa ehdokkuuttaan, mutta on luvannut harkita asiaa.

Sannfinländarnas Egentliga Finlands krets ry nominerade ytterligare åtta kandidater till riksdagsvalet våren 2023 i Egentliga Finland.

Vid fullmäktige den 5 juni 2022 nominerade Sannfinländarnas i Egentliga Finland åtta ytterligare kandidater. Fullmäktige beslutade att nominera följande kandidater: Mikko Lunden (Salo), Alice Girs (Åbo), Satu Söderström (Kimtoön), Silvia Koski (Sagu), Juha Anttila (Åbo), Laura Kaarniharju (Åbo), Markus Ylis-Junttila (Virmo) och Lauri Heikkilä (Sankt Mårtens). Sannfinländarna i Egentliga Finland avser att ställa upp en full lista i riksdagsvalet.

Vid vårmötet den 24 april 2022 inleddes nomineringen av kandidater för de som redan tjänstgör som riksdagsledamöter: Ville Tavio (Åbo) och Vilhelm Junnila (Nådendal). Fler kandidater kommer att nomineras under de kommande månaderna. Ritva Kike Elomaa, som är riksdagsledamot, har ännu inte hunnit meddela sin egen kandidatur, men har lovat att överväga ärendet.

Lisätietoja: Mikko Kangasoja 040-5278768

Julkilausuma liittyen Liedon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksentekoon.

Liedon kunta ei kyennyt päätöksenteossaan turvaamaan yhteiskunnallisesti merkittävän Liedon ampumaradan toimintaa — Ampumaharjoittelu vaikeutuu aikana, jolloin tällaista ei tulisi missään sallia!

Päätös Liedon ampumaradan sulkemisesta Ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta perustuu virheelliseen tulkintaan Vaasan hallinto-oikeuden 6.4.2022 tekemästä päätöksestä 367/2022. Ympäristönsuojeluviranomaisen tulkinnassa on haettu vahva ymmärrys, jonka mukaan Vaasan hallinto-oikeus 6.4.2022 antamassaan lausunnossaan olisi todennut, että mitään ei ole enää tehtävissä. Ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan mm. meluhaittojen ohjearvojen ylittymisen salliminen lupapäätöksen mukaisesti toiminta-aikoja rajoittamalla ei olisi mahdollista. Lisäksi ympäristönsuojeluviranomainen on kehottanut Liedon ampumaseuran jäseniä olemaan kiirehtimättä asiaan liittyvän toimenpideluvan hakemisessa. Tällä luvalla olisi haluttu jatkaa maavallien rakentamista kivääriradan ympärille mahdollisen meluhaitan torjumiseksi.

Huomion arvoista tässä kaikessa on se, että mainitussa hallinto-oikeuden päätöksessä selkeästi sanotaan, että hallinto-oikeus ei tutki ampumaradan toiminnan keskeyttämiseksi tehtyä vaatimusta. Sen sijaan se kumoaa Liedon ympäristöpäällikön päätöksen palauttaa asia uudelleen käsiteltäväksi. Vaasan hallinto-oikeus ei siis ole ottanut Liedon ympäristövirannomaisen tekemää päätöstä ja valittajien tekemää vaatimusta edes käsittelyyn, vaan katsoo että turhaksi katsottavia mittauksia ei tule toiminnanharjoittajalta edellyttää.

Hallinto-oikeuden tekemän päätöksen mukaisesti Liedon ampumaradan toiminta ei olisi esteellinen jatkamaan toimintaansa ympäristölautakunnan 14.10.2009 päätöksen (§ 127 myönnetty ympäristölupa ampumaradalle kiinteistöllä 423-459-4-27) sekä lupaan liitettyjen määräysten mukaisesti. Me Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirissä vaadimme, että Liedon kunta seuraa Vaasan hallinto-oikeuden tekemää päätöstä, eikä salli yhden viranhaltijan tulkintojen johtaa heitä harhaan tai hankaloittaa seuraavan luvan hakemista. Lisäksi haluamme nostaa esiin ampumaratojen tärkeyden ja erityisesti juuri tämän Liedon ampumaradan merkityksen koko Varsinais-Suomen alueella.

Liedon ampumarata on merkittävyydessään Varsinais-Suomen alueella tärkeämpi kuin vastaava rata olisi missään muualla Suomessa. Sillä koko maata tarkasteltaessa on ampumaratojen tilanne surkein juuri täällä meillä Varsinais-Suomessa. Maamme puolustuksen kannalta yhteiskunnalta tulisi löytyä aina tuki ampumaradan toiminnan takaamiseksi. Liedon ampumarata on ollut toiminnassa vuodesta 1965 ja sen ansiosta mm. Finavian lentoturvallisuus- toiminnasta vastaava henkilöstö on voinut harjoittaa lentoturvallisuuden kannalta erittäin tärkeää ampumarataharjoittelua.

Rata on Finavian myös reserviläisten ja ampumaurheilijoiden käytössä. Tässä kohdin meidän jokaisen on taattava, että nuorille urheilijoille löytyy mahdollisuus harjoitella ja siten menestyä kilpailuissa. Tämän lisäksi rata on Liedon Riistamiehet ry:n jäsenien käytössä.

Haluamme nostaa esiin vielä jäsenten tekemän merkittävän panostuksen ympäristöhaittojen torjuntaan. “Maksoimme omasta pussista kaikki uudestaan. Niin luvan kuin melumallin ja sekä maaperän tutkimukset. Rakensimme maavalleja ja teimme niin hyvän kivääriampumakopin, että sen piirustuksia on pyydetty muillekin radoille. Arviolta käytetty noin 1000-2000 h vapaaehoisten työtä ja rahaa 20000 €.” 140:n jäsenen seuralta tämä on merkittävä investointi ja osoittaa vahvaa halua toimia parhaalla mahdollisella tavalla ampumaradan säilyttämiseksi ja kaikenlaisten ympäristöhaittojen minimoimiseksi.

Tästä, sekä useasta muusta syystä emme voi sallia radan sulkemista, sekä Liedon kunnan harjoittamaa yksipuolista päätöksentekoa asiassa.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri

Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä jätti keskiviikkoisessa hyvinvointivaltuuston kokouksessa aloitteen, jolla halutaan käynnistää toimenpideohjelma kotimaisen sosiaali- ja terveysalan työvoiman turvaamiseksi ja alaa vaihtaneiden kyseisten alojen ammattilaisten takaisin saamiseksi.

Kolmikohtaisessa toimenpideohjelmassa halutaan kartoittaa merkittävimmät työntekijöiden viihtyvyyttä heikentävät tekijät ja pyrkiä löytämään niihin korjauksia. Toiseksi halutaan selvittää mahdollisuudet työoloja ja palkkausta parantamalla työllistää ensisijaisesti kotimaista sote-alan koulutuksen saanutta työvoimaa. Kolmanneksi ohjelmassa halutaan huomioida palkkaharmonisoinnin vaikutus hyvinvointialueen valmistelussa.

-THL:n tietojen mukaan Suomessa on jopa kymmeniätuhansia hoitoalan koulutuksen saaneita henkilöitä, jotka ovat jättäneet koulutustaan vastaavan työn ja työskentelevät muilla toimialoilla. Erityisesti lähihoitajia siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, noin 1,5 kertaa keskimääräistä naistyöntekijää useammin. Samoin sairauspoissaolot ovat hälyttävällä tasolla, aloitteen perusteluissa todetaan.

Lisäksi Perussuomalaisten aloitteessa esitetään, että jatkossa vähintään 95 prosenttia uudesta rekrytoitavasta sosiaali-, terveys- ja pelastusalan henkilöstöstä omaa molempien kansalliskielten taidon. Tällä puolue haluaa rajoittaa liiallista turvautumista ulkomaisen työvoiman käyttöön.

Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä pitää kestämättömänä toimintamallia, jossa sote-alan veto- ja pitovoiman puutteeseen johtavat ongelmat ovat hyvin tiedossa, mutta sen sijaan, että niitä pyrittäisiin ratkaisemaan, ne jätetään korjaamatta ja ongelmaa pyritään paikkaamaan turvautumalla ulkomaiseen työvoimaan.

-Jatkuva ulkomaisen työvoiman käyttö tuo mukanaan uusia ongelmia ja pahimmillaan johtaa kielimuurista johtuviin hoitovirheisiin sekä tästä johtuvaan kotimaisten hoitajien työmäärän kasvamiseen, aloitteessa korostetaan.

Sannfinländarnas regionfullmäktigegrupp vill investera i inhemska experter istället för utländsk arbetskraft

Vid onsdagens möte i välfärdsrådet lämnade en Sannfinländarna ett initiativ för att lansera ett åtgärdsprogram för att värna den inhemska social- och hälsoarbetskraften och för att rekrytera yrkesverksamma som har förändrat området.

Syftet med trepunktshandlingsplanen är att identifiera de viktigaste faktorerna som försämrar medarbetarnas välbefinnande och att försöka hitta lösningar på dem. För det andra är syftet att ta reda på möjligheterna att anställa en inhemsk arbetskraft utbildad inom socialförsäkringssektorn genom att förbättra arbetsvillkor och löner. För det tredje försöker programmet ta hänsyn till effekterna av löneharmonisering vid förberedelserna av välfärdsområdet.

-Enligt THL:s uppgifter finns det i Finland uppemot tiotusentals personer som fått utbildning i sjuksköterska som lämnat ett arbete motsvarande sin utbildning och arbete inom andra branscher. Särskilt vårdare går i pension på grund av funktionshinder, ungefär 1,5 gånger oftare än en genomsnittlig kvinnlig arbetstagare. Likaså ligger sjukfrånvaron på en alarmerande nivå, heter det i motiveringen till initiativet.

Dessutom anger Sannfinländarna att i framtiden ska minst 95 procent av den nya personal som ska rekryteras inom social-, hälso- och räddningssektorn behärska båda nationella språken. Med detta vill partiet begränsa överdriven användning av utländsk arbetskraft.

Regionfullmäktige för Sannfinländarna anser att ett tillvägagångssätt där problemen som leder till bristande grepp och grepp inom socialförsäkringssektorn är välkända som ohållbar, men istället för att försöka lösa dem lämnas de oåtgärdade och problemet åtgärdas genom att använda utländsk arbetskraft.

-Den ständiga användningen av utländsk arbetskraft ger nya problem och leder i värsta fall till behandlingsfel på grund av språkbarriären och den resulterande ökade arbetsbelastningen för hushållsvårdare, framhålls i initiativet.

Lisätietoja:

Perussuomalaisten Aluevatuustoryhmä puheenjohtaja:
Laura Kaarniharju
040 762 4525 laura.kaarniharju@turku.fi

Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran tänään ja teki henkilövalinnat luottamuspaikoille. Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Laura Kaarniharju esitti pitämässään puheessa huolen hyvinvointialueen palveluiden turvaamisesta: “Palveluiden siirto uuden suuren ja vielä keskeneräisen organisaation käsiin herättää paljon kysymyksiä. Sosiaali- ja terveysalalla ollaan huolestuttavassa tilanteessa, kun palveluiden tarve kasvaa ja henkilöstöä on entistä vaikeampaa saada houkuteltua alalle. Pelastuspalveluissakin painiskellaan resurssien riittämättömyyden kanssa. Miten onnistumme turvaamaan palveluiden jatkuvuuden ihmisille? Entä miten huolehdimme henkilöstöstä, joka tämän käytännön työn tekee? Ja mikä tärkeintä: miten saamme olemassa olevat rahat riittämään kaikkeen tarvittavaan? Mistä voidaan karsia?”

Monikulttuurisuusneuvosto

Perussuomalaiset saivat puolueiden välillä käydyissä neuvotteluissa läpi ehdotuksen siitä, että Monikulttuurisuusneuvoston toiminnan kuvaus yhdenmukaistetaan muiden neuvostojen kanssa. “Vaikuttamistoimielimillä ei ole perusteltua olla laajempaa toimenkuvaa tai jäsenistöä kuin lakisääteisilläkään neuvostoilla, joten pidimme tärkeänä sitä, että monikulttuurisuusneuvoston tehtävänkuvan sisältö yhtenäistettiin muiden neuvostojen tehtävänkuvien kanssa”, totesi Kaarniharju puheessaan.

Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistus aiheuttaa uuden menoerän veronmaksajille – tätä Perussuomalaiset on vahvasti vastustanut

“Helmikuiset puolueiden väliset neuvottelut käytiin hyvässä hengessä ja kaikilla puolueilla vaikutti olevan yhteinen tahtotila siitä, että hyvinvointialueen toiminnan käynnistäminen etenee mahdollisimman sujuvasti, minkä nyt hyväksyttävä hallintosääntökin osoittaa. Kaikista asioista ei kuitenkaan oltu yhtä mieltä. Me perussuomalaiset vastustimme esimerkiksi valtuustoryhmille suunniteltua tukirahaa, koska rahaa tarvitaan tärkeämpiin kohteisiin. Jäimme asiassa yksin enemmistön mielipidettä vastaan ja jouduimme sen kuitenkin osana hallintosääntöä hyväksymään” jatkoi Kaarniharju. Vaikka valtuustoryhmien tukeminen on erittäin tärkeä asia ryhmien toimintaedellytysten kannalta, on Perussuomalaiset vastustanut suunniteltua tukemisen tapaa jyrkästi. Perussuomalaisten mielestä poliittisen toiminnan tukeminen ei tulisi lähteä veronmaksajien rahoista.

Egentliga Finlands välfärdsområde

Egentliga Finlands välfärdsområdets fullmäktige sammanträdde första gången idag och gjorde personalval till förtroendeuppdrag. I sitt tal uttryckte Laura Kaarniharju, ordförande för Sannfinländarnas regionfullmäktiges grupp, sin oro över att trygga välfärdsområdens tjänster: ”Överföringen av tjänster till en ny stor och fortfarande oavslutad organisation väcker många frågor. Social- och hälsosektorn befinner sig i en oroande situation då behovet av tjänster växer och det blir allt svårare att locka personal till sektorn. Räddningstjänsten brottas också med otillräckliga resurser. Hur lyckas vi säkerställa kontinuiteten i tjänsterna för människor? Och hur tar vi hand om personalen som gör det här praktiska arbetet? Och viktigast av allt: hur får vi de befintliga pengarna att räcka till allt vi behöver? Vad kan vi spara in på?”

Mångkulturrådet
Sannfinländarna fick igenom deras förslag i förhandlingarna mellan partierna om att harmonisera beskrivningen av Mångkulturrådets verksamhet med andra råd. “Det finns ingen motivering för påverkansorganen att ha en bredare roll eller medlemskap än för lagstadgade råd, varför vi ansåg det angeläget att innehållet i det mångkulturella rådets uppdrag harmoniserades med andra råd”, det konstaterar Kaarniharju i sitt tal.

Social- och hälsovårdsreformen kommer att orsaka en ny utgift för skattebetalarna – detta har Sannfinländarna varit starkt emot

“Förhandlingarna mellan partierna i februari genomfördes i god anda och alla parter verkade ha en gemensam vilja att göra uppstarten av verksamheten inom välfärdsområdet så smidigt som möjligt, vilket framgår av den nu godtagbara förvaltningsstadgan. Alla var dock inte överens om det. Vi Sannfinländare motsatte sig till exempel de stödpengar som planeras för fullmäktigegrupper, eftersom pengarna behövs för viktigare ändamål. Vi lämnades ensamma mot majoritetens åsikt och var tvungna att acceptera den som en del av de administrativa reglerna” fortsatte Kaarniharju. Även om stödet till fullmäktigegrupper är mycket viktigt för de förhållanden som grupperna verkar, har Sannfinländarna starkt varit emot detta. Enligt Sannfinländarnas uppfattning bör stödet till politisk verksamhet inte utgå från skattebetalarnas pengar.

Lisätietoja:
Perussuomalaisten Aluevatuustoryhmä
puheenjohtaja:
Laura Kaarniharju
040 762 4525
laura.kaarniharju@turku.fi

Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle hiljattain valitut perussuomalaisten aluevaltuutetut ja Varsinais-Suomen piirin hallitus kokoontuivat lauantaina 19.2.22 jakamaan aluevaltuuston kokousta varten luottamustehtäviä hyvinvointialueen eri toimielimiin.

Henkilövalinnat sujuivat hyvässä hengessä

Laura Kaarniharju valittiin aluevaltuuston 1. varapuheenjohtajaksi. Demokratia ei kaikille kelvannut: Heikki Tamminen edustaa Perussuomalaisia aluehallituksessa yksin, kun sinne ei saatu vaalituloksen oikeuttamaa kahta paikkaa keskustan ja KD:n vaaliliiton takia. Aluehallituksen konsernijaoston varapuheenjohtajaksi valittiin Sanna Paasikivi Turusta. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana perussuomalaisia edustaa Lauri Heikkilä Marttilasta. Kansalliskielilautakunnan varapuheenjohtajana toimii kaarinalainen Mårten Kvist. Hänen varajäsenenä toimii Satu Söderström Kemiönsaaresta.

Sannfinländarna fördelade nämndplatser – Laura Kaarniharju från Sannfinländarna till regionfullmäktiges 1. vice ordförande

Sannfinländarnas nyvalda ledamöter i Egentliga Finlands välfärdsområdets fullmäktige samlades till gruppmöte med Sannfinländarnas Egentliga Finlands distrikts styrelse på lördagen den 19.2.2022 för att fördela förtroendeposterna i välfärdsområdets olika organ.

Platsförhandlingarna gick i god anda

Laura Kaarniharju valdes till regionfullmäktiges 1. vice ordförande. Demokrati var inte för alla: Heikki Tamminen representerar Sannfinländarna i välfärdsområdets styrelse ensam, där de två mandat av valresultatet inte kunde erhållas på grund av Centern och KD-valförbundet. Till regionstyrelsen koncernsektionen vice ordförande valdes Sanna Paasikivi från Åbo. I revisionsnämnden ordförande representerar Sannfinländarna Lauri Heikkilä från Sankt Mårtens. Mårten Kvist från S:t Karins blir vice ordförande i nationalspråksnämnden och Satu Söderström från Kimitoön är hans ersättare.

Lisätietoja:

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ry
Mikko Kangasoja (puheenjohtaja)
puh. 040 527 8768
vs.perussuomalaiset@gmail.com

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset asettivat 18.11. yleiskokouksessa aluevaaleihin lisää ehdokkaita. Perussuomalaisten listalla on tällä hetkellä 90 ehdokasta ja viimeiset 8 ehdokaspaikkaa vahvistetaan joulukuun alussa.

Uudet asetetut ehdokkaat ovat:

Ville Tavio Turku

Martti Sipilä Turku

Erja Mäenpää Turku

Paula Hiltunen Turku

Marko Paukku Turku

Jouni Kaunisto Turku

Nina Tiitta Turku

Juha Mustikkamaa Turku

Kari Kandelberg Turku

Hannu Maja Turku

Rami Ruohonen Turku

Jouko Laakso Turku

Joni Laakso Turku

Kimmo Terho Turku

Pekka Räty Turku

Mikael Andersson Turku

Heikki Laaksonen Turku

Väinö Kallio Salo

Kari Nurmi Salo

Mika Laitinen Salo

Päivi Lehtinen Salo

Olli-Pekka Suominen Salo

Pia Ylä-Kotola Salo

Janne Järvinen Salo

Pekka Heinonen Kaarina

Jari Ilkka Kaarina

Mikko Saari Uusikaupunki

Jyrki Alastalo Masku

Juha Tuomi Masku

Timo Rantanen Laitila

Jari Sillantie Laitila

Jani Hallikas Sauvo

Pauli Lehtonen Nousiainen

Ari-Pekka Haapanen Aura

Ville Laine Oripää

Mikko Kangasoja on valittu Varsinais-Suomen Perussuomalaiset ry:n sääntömääräisessä syyskokouksessa sunnuntaina 10.10. piirin puheenjohtajaksi vuodelle 2022. Puheenjohtajakisassa oli mukana myös Turun Perussuomalaisten puheenjohtaja ja vaalipäällikkö Jyrki Åland, joka sai myös hyvän kannatuksen.

Kangasoja on Raision kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Hän on johtanut useamman vuoden myös Raision ja Ruskon yhteistä paikallisyhdistystä. Kangasoja on Varsinais-Suomen Perussuomalaisten piirisihteeri ja toiminut tehtävässä kolmen vuoden ajan. Koulutukseltaan Mikko Kangasoja on tuotantotalouden diplomi-insinööri.

Piiriä kaksi vuotta johtanut sauvolainen kunnanvaltuutettu, musiikin maisteri Silvia Koski ilmoitti jo aiemmin ettei ole ehdolla kolmannelle puheenjohtajakaudelle.
Uusi puheenjohtaja aloittaa tehtävässään 1.1.2022.

Piirin syyskokous alkoi Jean Sibeliuksen Finlandialla, jonka soitti pianosoolona puheenjohtaja Silvia Koski. Tämän jälkeen kokousväki sai puoluejohdon terveiset kun paikalla olivat puolueen 1.varapuheenjohtaja Leena Meri, 2. varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas ja puoluesihteeri Arto Luukkanen. Syyskokouksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja Vilhelm Junnila.

Mikko Kangasoja

Perussuomalaisten puoluejohto kiertää ahkerasti Suomea ja Varsinais-Suomen vuoro on 9.-10.10.
Lämpimästi tervetuloa tapaamaan puoluejohtoa useilla paikkakunnilla. Katso kiertueaikataulu alla olevista mainoksista.

Varsinais-Suomen kuntien edustajainkokous on tänään valinnut maakuntavaltuuston kuntavaalikaudelle 2021– 2025. Maakuntavaltuusto on Varsinais-Suomen liiton korkeinta päätäntävaltaa käyttävä toimielin. Maakuntavaltuustoon valittiin 104 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Perussuomalaiset on erinomaisen kuntavaalituloksen ansiosta maakuntavaltuuston kolmanneksi suurin ryhmä 16 valtuutetulla. Perussuomalaiset saivat myös maakuntavaltuuston puheenjohtajuuden ja tähän tehtävään valittiin Lauri Heikkilä Marttilasta.

Perussuomalaiset maakuntavaltuutetut ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä ovat:

Kaarina
Terhi Wallenius (vara tulee rkp:lta)

Lieto
Mikko Koivumäki (Vesa Santanen)

Loimaa
Teemu Mäkelä (Kari Leppäjoki)

Marttila
Lauri Heikkilä pj (Janne Gustafsson)

Masku
Jyrki Alastalo (Sanna Hirvonen)

Pöytyä
Farid Harala (Katri Keloniemi)

Raisio
Mikko Tammelin (Pirita Haapsaari)

Salo
Janne Järvinen (Heimo Koskinen)
Sanna Leivonen (Mika Sarhola)

Somero
Janne Nurmi (Kirsti Kurki)

Taivassalo
Mikko Sirkama (Rami Anttalainen)

Turku
Ville Tavio (Juha Anttila)
Mikael Miikkola (Pirjo Lampi)
Sanna Paasikivi (Alice Girs)
Pirjo Niinivirta (Laura Kaarniharju)
RKP:n varana Pauli Kossila

Uusikaupunki
Jari Valkonen (Johanna Hurme)

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään sunnuntaina 10.10. klo 15 Martinsalissa Raisiossa.

Kokouksessa valitaan sääntömääräisten asioiden joukossa piirihallituksen puheenjohtaja tulevalle kalenterivuodelle. Piiriä kaksi vuotta johtanut Silvia Koski on ilmoittanut ettei asetu enää ehdolle piirin puheenjohtajaksi.

Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa asetetaan ensimmäiset alevaaliehdokkaat.

Kokouksessa on mukana vierailemassa Perussuomalaisten uusi puoluejohto.

Turkulainen Jyrki Åland on valittu viime sunnuntaina 22.8. piirihallituksen kokouksessa vaalipäälliköksi tammikuun 2022 aluevaaleihin. Jyrki Åland toimi vaalipäällikkönä voittoisissa eduskuntavaaleissa 2019, jolloin PS nousi Varsinais-Suomen suurimmaksi puolueeksi ja sai neljä kansanedustajaa.

Muita vaalityöryhmään valittuja ovat Mikko Saari (Uusikaupunki), Pauli Korgan (Rusko), Mika Peltokorpi (Parainen) ja Alice Girs (Turku). Ryhmä voi tarvittaessa täydentää itseään työvaliokunnan hyväksynnän kautta.

Aluevaalit järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa, joten minkäänlaista vertailukohtaa aiempiin vastaaviin vaaleihin ei Suomessa ole. Näin pian kuntavaalien jälkeen järjestettävien vaalien suuri haaste on saada äänestäjien mielenkiinto riittämään, jotta äänestysprosentti ei jäisi Ranskan tavoin alle 30%:iin. Vaaleissa päätetään mm. sote-asioista, jotka koskettavat jokaista ihmistä ja näiden vaalien merkitys ihmisten arkielämään on hyvin suuri. Perussuomalaiset tulee tarjoamaan oman järkevän vaihtoehtonsa ja lähtee vaaleihin kaikki kunnat kattavalla, monipuolisella listalla Varsinais-Suomessa.

Aluevaaleista voi lukea lisää täältä: https://vaalit.fi/aluevaalit
Vaalipäivä on 23.1.2022 ja ehdokasasettelu päättyy 14.12. klo 16 mennessä.

Vaalipäällikkö Jyrki Ålandin yhteystiedot: 044 2864782, jyrki.ooland@hotmail.fi

Perussuomalaiset miltei tuplasi kannatuksensa (+7,2%) Varsinais-Suomessa ja nousi maakunnan kolmanneksi suurimmaksi kuntapuolueeksi. Vaalit olivat Varsinais-Suomen Perussuomalaisille suuri menestys ja puolue on monessa kunnassa kolmen suurimman joukossa. Salossa Perusuomalaiset on jaetulla ykkössijalla.
Kunnanvaltuuston puheenjohtajuuksia Perussuomalaisille tuli Saloon, Lietoon, Maskuun, Mynämäelle ja Naantaliin.
Varsinais-Suomeen ei jäänyt yhtäkään kuntaa, jossa ei olisi perussuomalaista valtuutettua. Kustavi ja Kemiönsaari saivat myös historian ensimmäiset PS-valtuutetut.
Kuntavaalien uutisoinnista pääsee näkemään valtavat nousut ympäri maakuntaa.
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5341379/Lue+tasta+vaaliillan+tapahtumat+kootusti+Turku+Turun+seutu+VarsinaisSuomi+ja+Suomi

Perussuomalaiset on nyt vaikuttava ääni kaikissa kunnissa.
Loistava vaalimenestys näkyi myös ylikunnallisten luottamustehtävien merkittävänä kasvuna ja piirihallituksen valinnoista näihin tehtäviin tiedotamme sitä mukaa, kun ne on tarvittavissa toimielimissä vahvistettu.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin kevätkokous valitse ehdolle puoluevaltuustoon kokeneen Juhani Pilpolan, Taito Ylhäisen ja Pirjo Lammen sekä varalle nuoren Evert Grönblomin. Puoluehallitukseen valittiin ehdolle Heikki Tammista jatkamaan työtään. Mikko Saari ja Mika Koivisto valittiin piirihallitukseen varajäseniksi.

Julkilausuma:

Kuvalähde: https://www.vsajorata.fi/

Paimion ajoharjoitteluradan tulevaisuus on vaakalaudalla

Simulaattorit romahduttivat radan käytön

Ajoharjoittelurata, jonka alueen kunnat perustivat Paimioon n. 30 vuotta sitten, on suurissa talousvaikeuksissa. Rata perustettiin, kun muuttuneissa ajokorttisäännöksissä edellytettiin pakollisen liukkaan kelin harjoittelua ajokortin saamiseksi.

Keskustan ministerin Anne Bernerin johdolla ajettiin viime hallituskaudella läpi ajokorttiuudistus, jonka seurauksena liukkaan kelin harjoittelun voikin suorittaa simulaattorilla. Näin ajoharjoitteluratojen käyttö romahti, kun autokoulut vaihtoivat ne simulaattoreihin. Kokemuksesta on opittu, ettei simulaattoriharjoittelu vastaakaan käytännön harjoittelua radalla.

Paimion ajoharjoitteluradan omistajia ovat alueen kuntien lisäksi autokoulut, kuten voimakkaasti laajentanut EPIC. Yritys on erikoisessa asemassa ollen ajosimulaattorien maahantuoja ja istuen siten kahdella pallilla. EPIC:in intressit voivat olla radan säilyttämistä vastaan.

Onko Paimio aikeissa muuttaa radan teollisuustonteiksi?

Nyt on alkanut tapahtua. Paimion kaupunki on viime viikkojen aikana tehnyt muille omistajakunnille ostotarjouksia tappiollisen radan osakkeista. Paimio onkin jo saanut ehdottoman enemmistön ratayhtiöön, kun ainakin Salo, Somero ja Naantali ovat kaupat tehneet. Ratayhtiö on lisäksi saanut lainaa Paimiolta 120000 euroa. Voi vain arvailla, onko Paimion kaupungilla tarkoitus pelastaa ratayhtiö konkurssilta vai päinvastoin. Joka tapauksessa ratayhtiön omistama lähes 8 hehtaarin alue on arvokas maa-alue jo olemassa olevan teollisuusalueen ja moottoritien kyljessä.

Lakimuutos voi tehdä rataharjoittelusta taas pakollisen

Perussuomalaisten varsinaissuomalainen kansanedustaja Vilhelm Junnila on tekemässä lakialoitetta ajokorttilakiin liittyen. Junnila esittää, että pakollinen liukkaan kelin harjoittelu radalla palautettaisiin lakiin. Kyseessä on merkittävä parannus uusien kuljettajien liikenneturvallisuuteen. Tässä ovat vastakkain teoria ja käytäntö. Jos ja kun lakimuutos saadaan aikaan, myös ratojen taloudellinen kannattavuus paranee merkittävästi.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri esittää, että ne kunnat, joilla vielä on yhtiön osakkeita, pitävät ne hallussaan edelleen. Näillä toimenpiteillä saadaan tarpeelliset radat säilymään alkuperäisessä tarkoituksessa, eikä pian tarvitse rakentaa uutta tilalle.

Lisätietoja: Juhani Pilpola, 1. vpj. 0503809787

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset on tehnyt upean ehdokasennätyksensä tuleviin kuntavaaleihin.

Varsinais-Suomessa on nyt 532 Perussuomalaista kuntavaaliehdokasta. Lisäystä edellisiin vaaleihin tuli 223 ehdokasta.

Myös valtakunnallisesti Perussuomalaiset rikkoivat kaikkien aikojen ennätyksensä saaden yli 5300 ehdokasta.

Monissa kunnissa tullaan näkemään valtasuhteiden muuttumista – kunhan ne vaalitkin jossain vaiheessa järjestetään.

Viimeisimmän Ylen teettämän kannatusmittauksen vaalipiirikohtainen kannatuslukema kertoi Perussuomalaisten olevan huimassa nosteessa Varsinais-Suomessa. Kannatus oli edellisestä mittauksesta noussut 2,6% ja antoi nyt lukeman 25,1%.

Olemme Varsinais-Suomen suosituin puolue selvällä erolla seuraaviin.

Perussuomalaiset on valtakunnallisesti lisännyt suosiotaan monissa eri ryhmissä.
Ykköspuolue olemme seuraavissa ryhmissä:

Työväestö 37%
Yrittäjät 27%
Alemmat toimihenkilöt 21%
Työttömät 28%
Maanviljelijät 47%
Alle 35-vuotiaat 23-26%

Lähde mukaan joukkoomme tekemään muutosta. Ehdokasasettelun loppusuora on käynnissä ja vaikka olemme tekemässä kaikkien aikojen ennätystulosta, on listoillamme vielä tilaa.

Ei kannata odotella neljää vuotta, vaan lähteä ottamaan Suomi takaisin kuntavaaleissa 2021. Koskaan aiemmin Perussuomalaiset ei ole päässyt kuntavaaleihin tällaisissa kannatuslukemissa. Ihmiset haluavat äänestää Perussuomalaisia. Ole mukana listalla, halusitpa sitten valtuustoon tai lähinnä keräämään ääniä ja auttamaan joukkuetta omalla panoksellasi.

Ehdokasasettelu päättyy 9.3.

Silvia Koski jatkaa piirin puheenjohtajana 2021 ja johtaa täten Varsinais-Suomessa puolueen kuntavaalien yli. Koski esitti nöyrät kiitokset luottamuksesta. Perussuomalaisilla on nyt Varsinais-Suomessa ehdokkaita enemmän kuin viime vaaleissa. Tavoitteena on kaksinkertaistaa määrä. Jäsenhakemusten hyväksynnän valtava ruuhka ehditään purkamaan ennen ehdokasasettelun päättymistä, eikä siten haittaa asettelua.

Piirihallituksen koko on ensi vuonna 34 edustajaa ja siellä on edustaja jokaisesta Varsinais-Suomen kunnasta. Vuoden 2021 piirihallituksen kokoonpano on seuraava:

• Aura: Jarkko Granat, varalla Ari-Pekka Haapanen
• Kaarina: Jari Helispuro, varalla Hans Huttunen
• Sauvo: Markku Taskinen, varalla Tony Järvelä
• Kemiö: Berit Suomi, varalla Satu Söderström
• Parainen: Mika Peltokorpi, varalla Pirjo Tammi
• Koski Tl: Lassi Relander, varalla Tapio Satto
• Laitila: Ari Lehtonen, varalla Timo Rantanen
• Lieto: Juhani Pilpola, varalla Simo Satto
• Loimaa: Simo Rajamäki, varalla Kimmo Kannisto
• Marttila: Lauri Heikkilä, varalla Timo Häkkinen
• Masku: Taito Ylhäinen, varalla Jyrki Alastalo
• Naantali: Matti Naavasalo, varalla Ari Heino
• Vilhelm Junnila, varalla Ari Wanden
• Oripää: Kari Kolari, varalla Asmo Mikkola
• Paimio: Martti Mäkinen, varalla Matti Mäkelä
• Pöytyä: Farid Harala, varalla Katri Keloniemi
• Raisio: Evert Grönblom, varalla Sisko Jaakkola
• Mikko Kangasoja, varalla Mauri Ruohomäki
• Rusko: Pauli Korgan (Rusko), varalla Veli-Pekka Anttila
• Salo: Antti Olkinuora, varalla Sinikka Makkonen
• Ari Peltosalo, varalla Jani Hirvimäki
• Somero: Janne Nurmi, varalla Matias Mäkinen
• Turku: Jyrki Åland, varalla Hannele Al-Hamzawi
• Kasper Holtari, varalla Rami Ruohonen
• Joni Laakso, varalla Rami Mattila
• Alice Girs, varalla Kimmo Terho
• Pirjo Lampi, varalla Jouko Laakso
• Uusikaupunki: Markku Tuominen, varalla Matti Arvonen
• Pyhäranta: Vappu Laukkanen, varalla Arto Laukkanen
• Vakka-Suomi: Mikko Taavitsainen, varalla Kari Salminen
• Jaakko Kemppi, varalla Jyrki Salmela
• Olli-Pekka Ahokas, varalla Kimmo Karkoinen
• Siru Korhonen, varalla Leila Hannula
• Markus Ylis-Junttila, varalla Juhani Hannula

Kokouksessa saatiin kuulla myös USA:n presidentivaaleja Suomen edustajana tarkkailemassa olleen kansanedustaja Vilhelm Junnilan syväluottava analyysi paljon puhuttaneista vaaleista.

Syyskokous oli hyvähenkinen ja puheenjohtajana siinä toimi Heikki Tamminen.

Turun Perussuomalaiset järjesti yhdistetyn kevät- ja syyskokouksensa lauantaina 21. marraskuuta Turun Kristillisellä opistolla ilman draamaa.

Kevätkokous myönsi odotetusti vastuuvapauden vuoden 2019 hallitukselle.
Tästä vain runsaan tunnin päästä syyskokous valitsi yksimielisesti puheenjohtaja Jyrki Ålandin jo kolmannelle perättäiselle puheenjohtajakaudelleen.

Kuntavaalivuoden 2021 hallituksen jäseniksi syyskokous valitsi jatkamaan Kasper Holtarin, Joni Laakson, Pirjo Lammen, Hannele al-Hamzawin, Rami Mattilan, sekä Jouko Laakson.
Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Alice Girs, Laura Kaarniharju, Rami Ruohonen, sekä Kimmo Terho.

Yhdistyksen puheenjohtaja on äärimmäisen tyytyväinen siihen, että hallitustyöskentelyyn oli tälläkin kertaa runsaasti ehdokkaita. Vaalituloksen saamiseen meni oma aikansa, mutta kaikki määräajassa annetut äänet laskettiin.

Hallituksen jäsenten vaalin jälkeen syyskokous valitsi Turun Perussuomalaisille omaksi, ensimmäiseksi pormestariehdokkaakseen Mikael Miikkolan. Miikkola on konkarivaltuutettu ja Perussuomalaisten edustaja Turun kaupunginhallituksessa.

Jyrki Åland muistuttaa, että tuleva kevät on Turun ja turkulaisten osalta äärimmäisen merkittävä. ”Liian kauan kuntavaaleissa on nähty laskevia äänestysprosentteja ja turkulaiset eivät enää vaivaudu äänestämään, koska kuntalaisen ääni ei ole tähän mennessä kuulunut äänestystuloksissa. Turun Perussuomalaiset tulee tarjoamaan Turun poliittiselle kartalle vastuullisen muutoksen, jossa turkulaista veronmaksajaa kuunnellaan ja kunnioitetaan herkällä korvalla.”

Turun Perussuomalaisten tavoite on olla kevään 2021 kuntavaalien jälkeen Turun suosituimman puolueen lisäksi kaupungin suurin puolue.

Turun talousarvio 2021

Perussuomalaisten Turun valtuustoryhmä esitti kaupungin 2021 talousarvioon muutamia muutoksia.

Valtuustoryhmältä tuli jyrkkä ei uusille veronkorotuksille. Kaupunki nostaa kiinteistöveroa ja käytti hulevesimaksun poistoa siinä lumeena. Hulevesimaksua kerättiin noin kolme miljoonaa vuodessa ja kiinteistöveron nostolla seitsemän ja puoli miljoonaa. Ryhmä katsoi, että maan hallitus on jo nostanut ja tulee vielä nostamaan asumisen ja autoilun kustannuksia aivan riittävästi.

Valtuustoryhmän mielestä ei pitäisi aloittaa ja jatkaa investointeja, jotka eivät tule maksamaan itseään takaisin. Näihin kuuluu mm. raitiotie Varissuolta keskustan kautta satamaan. Tämä tuottaa merkittävän velan kasvun kaupungin harteille. Valmistuessaan siitä hyötyisi vain hyvin pieni prosentti kaupunkilaisista, mutta jokainen maksaisi ja kärsisi vuosia kestävästä rakennusprojektista. Toinen nostettu kohde oli Musiikkitalo. Ensinnäkin emme ole valmiita uhraamaan Itsenäisyyden aukiota tähän. Käytännössä rakennus peittäisi koko puiston alleen. Liikenteellisestikin hankala paikka, varsinkin tulevaisuudessa, kun pyöräilyliikennettä lisätään autoilun kustannuksella. Tässä taloudellisessa tilanteessa ja näkymässä olisi viisasta siirtää hanketta hieman eteenpäin.

Ryhmämme kritisoi myös kaupungin halun asukasmäärän kasvuun, keinolla millä hyvänsä. Varsinkin kiintiöpakolaisten vastaanottaminen pitäisi lopettaa toistaiseksi. Huoltosuhde on tällä hetkellä kestämätön ja joka vuosi mennään huonompaan suuntaan. Ne jotka tänne ovat tulleet jäädäkseen, tulisi jokaisen heistä hankkia kielitaito, ammatti ja sitä kautta toimeentulo. Tässä heidän sukulaiset, ystävät ja maanmiehet voisivat toimia mentoreina.

Talousarviosta löytyy kyllä hyviäkin asioita, joiden takana voitiin olla. Tämän piti olla niin kutsuttu paastobudjetti tai niin ainakin luulimme. Säästöt kuitenkin sulivat ryhmäneuvotteluiden pidentyessä. Vielä ei tullut velan takaseinä vastaan.

JUHA ANTTILA (ps)

Valtuustoryhmän pj., valtuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen

Perussuomalaisten puoluejohto – puheenjohtaja Jussi Halla-aho, puoluesihteeri Simo Grönroos sekä 1. varapj Riikka Purra kiertävät tulevana viikonloppuna 17.-18.10. Varsinais-Suomea.

Kolmikko vierailee Salossa, Somerolla, Loimaalla, Turussa, Nousiaisissa, Raisiossa, Kaarinassa ja Paraisilla.

Tavattavissa puoluejohdon lisäksi on paikallisia perussuomalaisia ja mikäli ehdokkuus kuntavaaleissa kiinnostaa, voi asian saada etenemään näissä tilaisuuksissa.

Tervetuloa mukaan tapahtumiin!

Aurinkoinen huippusää ja Perussuomalainen sanoma aiheuttivat lauantaina Uudenkaupungin torille yleisöryntäyksen. Teltan edustalla oli heti tapahtuman alkaessa pitkä jono hyvästä tarjoilusta ja keskusteluseurasta kiinnostuneita kansalaisia. Paikkakuntalaisten lisäksi moni oli tullut pidemmänkin matkan takaa viettämään kesäpäivää hyvässä seurassa.

Kansanedustajat Kike Elomaa, Vilhelm Junnila ja Ville Tavio vetivät magneetin tavoin ihmisiä puoleensa ja puheenaiheet vaihtelivat aina sananvapaudesta hallituksen huolestuttavan velanoton seurauksiin.
Paikalla oli häärimässä piirin aktiiveja eri puolilta Varsinais-Suomea. Perussuomalaisissa vallitsee hieno yhteishenki ja rempseä tekemisen meininki.

Uusia jäsenhakemuksia ja kuntavaaliehdokkuslomakkeita täytettiin tasaiseen tahtiin ja ihmisten matkaan lähti kassitolkulla perussuomalaista lukemista.

Koronakevään jälkeen oli suuri ilo olla jälleen kohtaamassa ihmisiä ja tapahtuman tunnelma osoitti sen, että perussuomalaisia on kovasti kaivattu. Tästä on hyvä jatkaa tapahtumien lisäämistä ja matkaa kohti kuntavaalivoittoa 2021.

Perussuomalaisia aktiiveja ja kannattajia yhteiskuvassa.Eturivissä kansanedustajat Vilhelm Junnila,Ville Tavio ja Kike Elomaa. Kuvan otti Matti Matikainen.

Tänään Helsingissä kokoustanut Perussuomalaisten puoluevaltuusto valitsi puoluehallituksen kokoonpanon. Varsinais-Suomen piirin ehdokkaaksi viikko sitten piirihallituksen kokouksessa valittu Heikki Tamminen oli yksi seitsemästä valitusta. Ehdokkaita oli 16. Eduskuntaryhmän edustajaksi puoluehallitukseen valittiin ryhmän esittämänä sen puheenjohtaja, turkulainen Ville Tavio.

Puoluehallitukseen kuuluu tänään valittujen jäsenten lisäksi puolueen puheenjohtajisto.

Heikki Tamminen työskentelee eduskuntaryhmän tiedottajana ja on myös Salon kaupunginvaltuutettu. Tamminen on pitkän linjan perussuomalainen ja on toiminut niin nuorisojärjestön luottamustehtävissä kuin myös Jussi Halla-ahon kotimaan avustajana hänen toimiessaan europarlamentaarikkona.

Perussuomalaisten puoluevaltuuston edustajat Varsinais-Suomesta ovat puheenjohtaja Silvia Kosken lisäksi Pirjo Lampi Turusta, Juhani Pilpola Liedosta ja Taito Ylhäinen Maskusta.

Uusi puoluehallituksen jäsen Heikki Tamminen. Kuva piirihallituksen kokouksesta 6.6.2020: Sinikka Makkonen

Varsinais-Suomen edustusta: Vasemmalta Pirjo Lampi, Taito Ylhäinen, Ville Tavio, Silvia Koski ja Juhani Pilpola. (Kuva Sebastian Tynkkynen)

Naantalilainen kansanedustaja Vilhelm Junnila ehti poistua juuri ennen yhteiskuvaa, mutta oli todistetusti paikalla. (Kuva: ihan vaan selfie)

Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho yhdessä Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Silvia Kosken kanssa. (Kuva: Juha Koski)

Viikonloppuna Varsinais-Suomen Perussuomalaisten piirihallitus pääsi pitkästä aikaa kokoontumaan fyysisesti. Ennen kokousta Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio antoi kattavan katsauksen missä politiikassa mennään. Aiheissa käsiteltiin niin punavihreän hallituksen omien ylimitoitettujen hankkeiden edistämistä koronatilannetta tekosyynä käyttäen, hallituksen kyvyttömyyttä priorisoida oikeasti tärkeitä asioita, ulkoministeri Haaviston junailemaa Al-Holin salaoperaatiota, EU:n velkavankeuteen pakottamista ja sitä miksi Suomen pitäisi maksaa Italian matalan verotuksen seuraukset. Aiheet vetivät hyvin vakaviksi, mutta omalta osaltaan vahvisti kokousväelle sitä, että Perussuomalaisia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Piirin kuntavaalipäälliköksi valittiin Hannele Al-hamzawi. Vaalitiimin valittiin lisäksi operoimaan Kasper Holtari, Jari Helispuro ja Jarmo Metsänperä.

Piirin ehdokkaaksi puoluehallitukseen valittiin Heikki Tamminen. Puoluevaltuusto kokoontuu 13.6. Helsingissä ja valitsee silloin puoluehallituksen kokoonpanon.

Kokous oli rakentava, hyvähenkinen ja asioita saatiin paljon eteenpäin. Into kentälle on kova ja tapahtumia aletaan viranomaisohjeistuksia noudattaen järjestämään jo kesällä.

Vaalipäälliköksi valittu Hannele Al-hamzawi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio antamassa poliittista tilannekatsausta. Kuvassa myös puheenjohtaja Silvia Koski ja sihteeri Mikko Kangasoja.

Kokouspaikkana toimi Linnasmäen kokoushotelli Turun Kristillisellä opistolla.

Kotimaisia tuotteita. Suomen Perustan materiaalia myös jaossa.

Äänestämään päästiin kaksi kertaa.

Piirin ehdokkaaksi puoluehallitukseen valittiin Heikki Tamminen.

Taukokeskusteluja. Kuvassa etualalla Turun Perussuomalaisten pj Jyrki Åland ja Lassi Relander (Koski tl). Taustalla pöydän ääressä Vakka-Suomen miehiä – Markus Ylis-Junttila ja Olli-Pekka Ahokas.

Piirin viestintätekniikkavastaava Aleksi Saunamäki esittelemässä teknistä laitteistoa.

PS nostaa sykettä.

Turkulaisten Joni Laakson ja Kai Sorron neuvonpito menossa. Kuvassa vasemmalta Kimmo Karkoinen (Mynämäki), Jyrki Åland (Turku), Juhani Pilpola(Lieto) ja Timo Häkkinen (Marttila).

Perussuomalaisten kokouksissa on usein myös hauskaa. Piirisihteeri Mikko Kangasoja Raisiosta ja piirin puheenjohtaja Silvia Koski Sauvosta.

Kuvat: Sinikka Makkonen

Turun Perussuomalaiset ry:n hallitus perusti maanantaina 1.6. oman paikallisen nuorisojaostonsa, jonka vetäjäksi valittiin Joona Teivastenaho. Turun Perussuomalaiset ry:n hallitus koki, että Turun kaltaisessa opiskelijakaupungissa on tarvetta ja tilausta isänmaalliset arvot omaavalle nuorisoliikkeelle, joka jatkaa suomalaisuusliikkeen arvokasta työtä. Yhdistys haluaa näin parantaa nuorten omia vaikuttamismahdollisuuksia.

Nyt perustetun nuorisojaoston tarkoitus on koota yhteen kansallismielisen arvomaailman omaavia 15-29 -vuotiaita turkulaisnuoria ja tarjota heille mielekäs ja itsenäistä ajattelua korostava pohja paikallispolitiikan harjoittamiselle.

Tavoite on opettaa nuorisolle kaikki demokraattisen päätöksenteon osa-alueet paikallispolitiikasta aina valtakunnalliseen tasoon. Tähän nuorisojaostoon ja sen parissa toimimiseen sitoutuneet nuoret ovat Turun kaupungin tulevia päättäjiä ja vaikuttajia

Turun Perussuomalaiset ry:n hallitus, 1. kesäkuuta 2020

Jyrki Åland Pj

Jaoston perustamistiedote

Turun perussuomalainen nuoriso jatkaa suomalaisuusliikkeen arvokasta perintöä Turussa, joka on tunnetusti merkittävä opiskelija,- urheilu- ja kulttuurikaupunki.

Jokainen turkulainen nuori, joka tuntee kaipua kristilliskonservatiiviseen arvomaailmaan, on aina tervetullut antamaan panoksensa perussuomalaisen paikallisen nuorisopolitiikan kehittämiseen.

Kaikkien arvojemme kulmakivet ovat itsenäisyydessä, sen täydessä merkityksessä – oli kyse sitten luonnonvaroista, taloudellisesta tasapainosta, koulutuksesta tai yksilöstä itsestään. Perussuomalaisen nuorisopolitiikkamme tiivistyy kahteen sanaan: ”Itsenäisesti ajattelevat”

Turun perussuomalainen nuoriso Haluaa tarjota turkulaiseen paikallispolitiikkaan vaihtoehdon ja selkeitä käytännönläheisiä tavoitteita. Me nuoret haluamme Turun, joka on taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvinvoiva, turvallinen ja omanarvontuntoinen sekä historiallisesti merkittävä kaupunki.

Kunnioitamme ja kannustamme lähidemokratian periaatteeseen. Tämä tarkoittaa, että päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä niitä, joita päätökset koskettavat. Me nuoret kannatamme avointa päätöksentekoa, yhteiskuntavastuullista yrittäjyyttä, ihmislähtöistä paikallispolitiikkaa ja perinteisiä suomalaisia arvoja.

Meidän nuorten tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden Turku, joka on turkulaisille paras mahdollinen paikka elää, asua ja yrittää. Tätä unelmaa ei voida rakentaa ikuisella velalla.

Siksi on vaihtoehto Turun perussuomalainen nuoriso

Joona Teivastenaho
Nuorisojaoston johtaja

Lisätietoja:
Turun PS
Jyrki Åland Pj
044 – 286 4782

Maaliskuussa käytiin neljän vuoden välein pidettävät Osuuskauppavaalit. Turun Osuuskaupan vaaleihin saimme ehdokkaita mukavasti.

TOK-edustajistoon tulivat Turun Perussuomalaiset ry:stä valituiksi Ville Tavio, Ritva Kike Elomaa ja Sanna Paasikivi. Muista TOK-alueen perussuomalaisten paikallisyhdistysten jäsenistä valittiin Jyrki Alastalo Maskusta ja Katja Koivusalo Raisiosta.

Kiitos kaikille Turun Osuuskauppavaaleihin osallistuneille perussuomalaisille ja onnittelut voittajille.

Perussuomalaiset toimivat kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla suomalaisuutta puolustaen; myös osuuskauppaliikkeessä.

Perussuomalaiset vaati tänään eduskunnan kyselytunnilla toimia yrittäjien ja työntekijöiden vaikean taloudellisen aseman helpottamiseksi. Perussuomalaiset väläytti muun muassa verohelpotuksia, korotonta lainaa lyhennysvapaalla sekä parempaa sosiaaliturvaa yrittäjille.

– Koronavirusepidemia luo valtavia ja pahimmillaan ylitsepääsemättömiä taloudellisia vaikeuksia yrittäjille. Jos yrittäjältä loppuu toimeentulo, se loppuu myös yrityksen työntekijöiltä, perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Lundén totesi.

Yrityksiä on kohtuutonta ajaa nyt konkurssiin

Lundén huomautti, että moni nyt kriisissä oleva yritys tulee olemaan hyvinkin kannattava taas kriisin jälkeen. Niitä olisi siis kohtuutonta ajaa konkurssiin. Perussuomalaiset haluavatkin laajan tukipaketin vaikeuksissa oleville suomalaisille yrityksille.

– Arvoisa hallitus! Meidän täytyy yksissä tuumin pelastaa suomalaiset pienyrittäjät ja työpaikat. Minkälaisia toimenpiteitä hallitus on tekemässä yrittäjien auttamiseksi nyt? Lundén kysyi.

Huomenna taloudellisen avun linjauksia

Pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi aiheen olevan tärkeä, sillä tilanne vaikuttaa talouteen, yrityksiin ja työntekijöihin.

Hallitus on Marinin mukaan sitoutunut siihen, että kriisistä koituu mahdollisimman vähän vahinkoa. Niin sanottu ministeriviisikko kokoontuu tänään ja Marin lupasi huomiseksi toimenpidelistan siitä, kuinka taloudelliseen puoleen voidaan vaikuttaa.

Perussuomalaisilta lista aputoimia

Perussuomalaiset kuitenkin toivovat enemmän konkretiaa. Lundén huomautti, etteivät yrittäjät eivät paljon kostu maksujärjestelyjen ehtojen lievennyksistä, jos rahaa ei kerta kaikkiaan ole.

– Yrittäjille pitää tarjota nollakorkoista lainaa ja lyhennysvapaata koko kriisin ajaksi. Lisäksi verohelpotuksia on annettava heti. Yrittäjien on päästävä paremmin työttömyysturvan piiriin. Nämä esimerkkeinä, Lundén luetteli.

Lisätiedot:

Mikko Lundén, 050 514 4282

Maailman terveysjärjestö WHO tiedotti eilen, että koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi. On mahdollista, että tartuntojen määrä kasvaa lähiaikoina voimakkaasti myös Suomessa.

Yhteiskunta ei voi pysähtyä epidemian vuoksi. Ihmisten on käytävä kaupassa, samoin töissä ja koulussa, kunnes viranomaiset toisin ohjeistavat. On kuitenkin tärkeää, että viruksen leviämistä rajoitetaan tai ainakin hidastetaan. Jokainen tapahtumatta jäävä tartunta vapauttaa terveydenhoidon resursseja sinne, missä niitä tarvitaan. Kaikkien on syytä välttää tulevien viikkojen aikana tarpeettomia riskejä ja siten suojata paitsi itseään myös läheisiään ja koko yhteiskuntaa.

Tästä johtuen Perussuomalainen puolue ja Perussuomalainen eduskuntaryhmä peruuttavat kaikki yleisötapahtumansa tästä päivästä alkaen maaliskuun loppuun asti. Sen jälkeen etenemme tilanteen edellyttämällä tavalla.

Jussi Halla-aho, puolueen puheenjohtaja

Ville Tavio, eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Simo Grönroos, puoluesihteeri

Osuuskaupan asiakasomistajavaalit lähestyvät. Varsinais-Suomen Perussuomalaiset osallistuvat vaaleihin yhteisiltä listoilta. Pyydämme siis kaikkia S-asiakasomistajia ilmoittautumaan, myös niitä henkilöitä jotka eivät asetu vaaleihin ehdolle, sillä tarvitsemme myös suosittelijoita.

Pyydämme kaikkia S-asiakasomistajajäseniä ilmoittamaan yhteystietonsa mahdollisimman nopeasti. Yhteystiedot voi lähettää Sähköpostiin joju.laakso@gmail.com tai puhelimitse 050 – 412 6631. Ehdokkaalta tarvitaan Etu- ja sukunimi Puhelinnumero ja sähköposti, arvo tai ammatti, kotikunta tai asuinkunta.

Takaraja ehdokasasettelulla on 3.2.2020 toivomme, että ehdokasasettelu olisi valmista jo ennen tätä päivämäärää.

Terveisin
Varsinais-Suomen perussuomalaisten piirin hallituksen puolesta
Joni Laakso

Lisätietoja vaaleista täältä
https://www.s-kanava.fi/web/tok/osuuskauppavaalit

PS: Muistakaa myös käyttää äänioikeuttanne

Salossa kokoustanut Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi sauvolaisen Silvia Kosken puheenjohtajaksi vuodelle 2020. Kanttorina Turun Mikaelinseurakunnassa työskentelevä Koski on musiikin maisteri, diplomilaulaja ja musiikkipedagogi.

– Saamani tuki ja kannustus lämmittää. Kun tehtävään valittiin taide- ja kulttuurialan edustaja vahvistaa se tosiasiaa, että olemme laaja-alainen ja monia teemoja hallitseva puolue, Koski kertoi valintansa jälkeen.

Koski on kymmenettä vuotta Sauvon kuntapolitiikassa ja tällä hetkellä kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja. Hän on myös Paimion seurakunnan kirkkovaltuuston ja – neuvoston jäsen.

– Puheenjohtajana haluan yhdistää maakuntamme eri toimijat ja kannustaa tulemaan mukaan elämänmakuiseen ja suomalaisten hyvinvoinnista kiinnostuneiden kasvavaan joukkoon, Koski toteaa.

Perussuomalaiset nousi kevään eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomen suurimmaksi puolueeksi. Kaksi kautta piiriä luotsannut naantalilainen kansanedustaja Vilhelm Junnila ilmoitti aiemmin jättävänsä tehtävän vuoden vaihteessa, koska keskittyy eduskuntatöihin. Perussuomalaiset vahvistivat kokouksessa piirihallitustaan vuoden 2021 kuntavaaleja ajattelen.

Lisätietoja:

Silvia Koski, puh. 045 113 4311

Vilhelm Junnila, puh. 044 500 1982

Turussa lauantaina kokoustanut Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri vaatii hallitusta hautaamaan soteuudistuksen ja keskittyvän sosiaali- ja terveydenhuollon akuuttien ongelmien korjaamiseen. Vastuuministerien on aika kantaa vastuunsa ja tunnustaa, ettei uudistus vastaa kansalaisten arvomaailmaa, piiri toteaa tiedotteessaan.

Viime viikkojen ongelmat vanhustenhoidossa ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun kansalaisten terveyttä ryhdytään kaupittelemaan. Piirin mukaan soteuudistus on valinnanvapaudeksi verhoiltu tulonsiirto terveysjäteille ja sisältää lukuisia lehmänkauppoja maakuntauudistuksen toteuttamiseksi.

Perussuomalaisten mielestä seuraavalla hallituskaudella tulee kokonaisuudistuksen sijaan tehdä kohdennettuja muutoksia lainsäädäntöön, jotka parantavat kansalaisten asemaa.

Piiri järjestäytyi ja teki valintoja

Piirihallitus valitsi kokouksessaan 1. varapuheenjohtajaksi turkulaisen Pirjo Lammen, 2. varapuheenjohtajaksi marttilalaisenLauri Heikkilän ja 3. varapuheenjohtajaksi raisiolaisen Kari Vastamäen. Piirin puheenjohtajana toimii naantalilainen Vilhelm Junnila.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ry

Lisätietoja:

Vilhelm Junnila, puheenjohtaja, (044) 500 1982, posti@vilhelmjunnila.fi

Tapio Äyräväinen, järjestäytymiskokouksen sihteeri, tapioarjo@gmail.com

Anttila Juha*, vanhempi konstaapeli, Turku.

Elomaa Ritva, kansanedustaja, röntgenhoitaja, Masku.

Heikkilä Lauri*, FT, erikoistutkija, Marttila.

Isto Liina, opiskelija, Turku.

Junnila Vilhelm**, eduskunta-avustaja, startup-yrittäjä, Naantali.

Koivisto Mika**, insinööri, opiskelija, Raisio.

Lampi Pirjo, erikoislaboratoriohoitaja, sytologiassistentti, Turku.

Leivonen Sanna*, talonrakentaja, muurari, Salo.

Leppänen Tommi*, yhteyspäällikkö, Kaarina.

Lundén Mikko**, kauppias, Salo.

Niinivirta Pirjo*, hammaslääkäri, Turku.

Paasikivi Sanna, vammaistukihenkilö, Turku.

Tavio Ville*, kansanedustaja, lakimies, Turku.

Virtanen Sami*, palomies, Uusikaupunki.

*=kaupunginvaltuutettu, **=kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

Vaalipäivä 14.4.2019.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tavattavissa Naantalin torilla 25.11 klo 12-13. Tervetuloa tapaamaan!

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin syyskokous

Aika ja paikka

SU 25.11.2018 klo 13.30 (kahvi 13.00 alkaen)

Naantalin lukion auditorio (Jöns Budde-sali), Vadstenanpolku 4.

Sääntömääräiset asiat. Kokouksen päätyttyä otetaan yhteiskuva eduskuntavaaliehdokkaista.

Perussuomalaiset valitsevat viimeiset neljä ehdokasta kevään eduskuntavaaleihin Liedon kunnantalolla 7.11, osoitteessa Kirkkotie 13.

Kaikille perussuomalaisten jäsenille avoin kokous alkaa klo 18.00. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri on asettanut lisää ehdokkaita eduskuntavaaleihin. Piiri vahvisti neljän turkulaisen ehdokkuudet sunnuntaina Raisiossa. Ehdolle lähtevät vanhempi konstaapeli Juha Anttila, erikoislaboratorionhoitaja Pirjo Lampi, opiskelija Liina Isto ja hammaslääkäri Pirjo Niinivirta.

Aiemmin ehdolle on asetettu maskulainen kansanedustaja Ritva Elomaa, turkulainen kansanedustaja Ville Tavio, naantalilainen varakansanedustaja Vilhelm Junnila, marttilalainen erikoistutkija Lauri Heikkilä ja salolainen kauppias Mikko Lundén.

Perussuomalaiset valitsevat lisää ehdokkaita eduskuntavaaleihin Raision kaupungintalolla 9.9. Kaikille perussuomalaisten jäsenille avoin kokous alkaa klo 18.15. Kahvitarjoilu klo 18.00 alkaen.

Kokouksessa tarkennetaan ehdokasasettelun aikataulua.

Varsinais-Suomen Perussuomalaisilta ehdokkaita eduskuntavaaleihin

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri on asettanut ensimmäiset ehdokkaat vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Ehdokkaat asetettiin yksimielisesti edellisen eduskuntavaalin perusteella.

Ehdolle lähtevät istuvat kansanedustajat, maskulainen röntgenhoitaja Ritva Elomaa, 63 ja turkulainen lakimies Ville Tavio, 34. Eduskuntaan tähyää myös naantalilainen varakansanedustaja, eduskunta-avustaja Vilhelm Junnila, 36 ja marttilalainen ex-kansanedustaja, erikoistutkija Lauri Heikkilä, 61 sekä salolainen kauppias Mikko Lundén, 39.

Perussuomalaisten ehdokasasettelu Varsinais-Suomessa jatkuu syksyllä.

Lisätietoja:

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri

Vilhelm Junnila. puheenjohtaja

(044) 500 1982, posti@vilhelmjunnila.fi

Tapio Äyräväinen, piirisihteeri

(0400) 823 350, tapioarjo@gmail.com

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri aloittaa eduskuntavaaliehdokkaiden asettamisen vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Tulevana sunnuntaina 17.6 asetetaan ensimmäiset ehdokkaat Kaarinassa pidettävässä yleiskokouksessa klo 18.00 alkaen.

Kokouksessa päätetään istuvien kansanedustajien ja edellisen eduskuntavaalin tuloksen perusteella viiden parhaan saatavilla olevan henkilön asettamisesta ehdolle eduskuntaan vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, sekä maakuntavaalien luottamushenkilömaksusta ja maakuntavaalien vaalipäälliköstä.

Perussuomalaisen puolueen jäsenmäärä on kuluvana vuonna 2017 kasvanut Varsinais-Suomessa merkittävästi. Kasvu on vuoden aikana ollut 27% ja vuodesta 2011 kasvu on ollut 71%. Laskuissa on mukana vain jäsenmaksunsa maksaneet, eikä siis mitään ”haamujäseniä”. Tästä on hyvä jatkaa vuoden 2018 presidentin vaaliin ja todennäköisesti loppuvuodesta järjestettäviin maakuntavaaleihin.

Piirin työvaliokunta kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille perussuomalaisille menestyksellistä Uutta Vuotta 2018.

Piirin syyskokous valitsi vuoden 2018 piirihallituksen.

Puheenjohtajan lisäksi piirihallitukseen kuuluvat:

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin syyskokous Paimiossa totesi lauantaina, että jäsenkehitys on ollut huomattavasti uutisoitua myönteisempää. Puolueen jäsenmäärän nettokasvu on puoluekokouksen jälkeen ollut peräti 1 468.

Varsinais-Suomessa jäsenmäärä on kasvanut lähes 10 prosenttia. Pelkästään Naantalin Perussuomalaisiin on liittynyt enemmän uusia jäseniä, kuin koko maakunnasta on lähtenyt.

– Tulijoiden ja lähtijöiden suhde Varsinais-Suomessa on 5:1, kertoo piirisihteeri Sirkku Saarinen.

Kaikkiaan puolueeseen on kesän jälkeen liittynyt 2084 uutta jäsentä. Jussi Halla-Aho piti syyskokouksen alussa väkevän puheen puolueen arvoista ja tilanteesta.

Varsinais-Suomi Laura Huhtasaaren tukena

Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari sai Paimiossa iloisen vastaanoton. Piirin syyskokous asettui yksimielisesti tukemaan Huhtasaarta presidentinvaaleissa. Kansanedustaja ja erityisopettaja Huhtasaari on kannatusmittauksissa tällä hetkellä kolmantena. Presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidetään tammikuun lopussa.

Syyskokous valitsi puheenjohtajakseen vuodelle 2018 Vilhelm Junnilan Naantalista.

Lisätietoja:

Piirisihteeri Sirkku Saarinen, (050) 377 3961

vs. puheenjohtaja Lauri Heikkilä, (050) 514 6764

Silvia Koski ja Ari-Pekka Haapanen soittivat kokouksen aluksi Finlandia-hymnin.
Kuva: Sinikka Makkonen

Syyskokouksen avasi piirin vs. puheenjohtaja Lauri Heikkilä.
Kuva: Sinikka Makkonen

Puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti kokouksen alussa väkevän puheenvuoron.
Kuva: Sinikka Makkonen

Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari kävi myös tapaamassa Varsinais-Suomen Perussuomalaisia Paimiossa.
Kuva: Sinikka Makkonen

Syyskokouksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja Kike Elomaa ja sihteerinä piirisihteeri Sirkku Saarinen.
Kuva: Sinikka Makkonen

Piirin puheenjohtajaksi valittiin vuodelle 2018 Vilhelm Junnila Naantalista.
Kuva: Sinikka Makkonen

Oripään Perussuomalaiset toivat näytille rakentamansa vaalimainosleikkimökin. Kuvassa Laura Huhtasaari ja Kari Kolari.
Kuva: Sinikka Makkonen

Turun Perussuomalaiset ry järjestää ryhmäkuljetuksen SuomiAreena-tapahtumaan Poriin.

Tapahtuman kotisivut: http://suomiareena.fi

Matkapäivä on 10.7.2017. Lähtöpysäkit ovat:
klo 9:00 Maistraatinpuistosta osoitteesta Aurakatu 2, Turku
klo 9:15 Ravattulan Citymarketin (Kehätien ja valtatie 10 risteys) pihalta

Paluu on klo 17-18 välillä.

Kuljetuksen hinta on 20 euroa/hlö. Sitova ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla matka Turun Perussuomalaisten tapahtumatilille

FI36 4309 0010 2688 78

Ilmoittautumismaksu tulee maksaa viimeistään 5.7.2017.

Kirjoittakaa tilisiirron viestikenttään: SUOMIAREENA JA OSALLISTUJAN NIMI
Maksun saaja on Turun Perussuomalaiset ry
Jättäkää viitenumero tyhjäksi, kiitos.

Tänään piirin työvaliokunnan kokouksen yhteydessä Paimiossa piirin puheenjohtaja Janne Aso sekä rahastonhoitaja Satu Anttila jättivät eroilmoituksensa. Janne Aso luopui piirin puheenjohtajuudesta ja Satu Anttila piirihallituksen jäsenyydestä sekä piirin rahastonhoitajan tehtävistä.

Miksi kunta on olemassa? Hyvinvoinnin turvaamiseksi!

Kunnan tehtävänä on turvata ensisijaisesti lakisääteiset palvelut. Palveluiden tarjonnassa on pyrittävä kokonaistaloudellisuuteen. Kunnan tuottamista ikääntyvien palveluista on huolehdittava siten, että ne ovat saatavissa kaikille kohtuulliseen hintaan. Kuntien välistä yhteistoimintaa on kehitettävä, jolloin joku kunnista voi toimia joissain asioissa isäntäkuntana tarvittaessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat perusjuttuja!

Kuntien on huolehdittava sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutumisesta ennen niiden siirtymistä maakunnille. Oikea aikainen lääkäriin pääsy ja terveyspalveluiden saatavuus on kuntalaiselle perusjuttuja, joiden toteutumisesta on kunnassa huolehdittava ja kehitettävä.

Soteuudistus tulee – miten kunta on siihen valmis?

Vastuu kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tullaan siirtämään maakuntien vastuulle vuonna 2019. Uudistuksen yhteydessä on huolehdittava lähipalveluiden säilymisestä. Mikäli vastuun siirtyminen maakunnille viivästyy, niin on tällöin huolehdittava kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon vuosivaihteluiden aiheuttamista kustannusten heilahduksista kuntien talouteen.

Kunnat eivät tulevaisuudessa voi olla nykyisessä muodossaan myöskään palvelujen tuottajia. Niiden on yhtiöitettävä julkisesti tuotetut palvelut ja kyettävä kilpailemaan yksityisten palveluntuottajien, sekä kolmannen sektorin kanssa.

Kuntalainen valitsee oman palveluntuottajansa kerran vuodessa. Kuntien kannattaa pitää huolta omien kiinteistöjensä kunnosta ja saattaa valmiiksi suunnitellut investointinsa säilyttääkseen kilpailukykynsä. Maakunnan on lunastettava kuntien sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöt käypään hintaan, taikka vuokrattava ne pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Kunnat eivät saa joutua tyhjien kiinteistöjen vangiksi.

Kuntien on huolehdittava työntekijöittensä työn jatkumisesta. Hoidon hyvästä laadusta on pidettävä kiinni, vaikka palvelujen tuottajana on sitten kuka tahansa. Peruspalveluja pitää vahvistaa, hoitoketjut on saatava toimimaan ja erikoissairaanhoidon kuluja pienennettyä.

Vanhus- ja vammaispalveluissa kuten myös lastensuojelussa on tärkeätä, että hoitosuhteet ja hoitopaikka säilyvät kuntalaisilla ennallaan. Nämä ovat tällä hetkellä suurelta osin kuntien tuottamia palveluita. Varsinkin näissä palveluissa kunnan merkitys tuottajana on jatkossakin tärkeää.

Kuntien tehtäväksi tulee jäämään asukkaittensa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja valvonta. Lisäksi tämä tehtävä tulee olemaan myös tulevan maakunnan tehtävänä, jolloin tähän tarvitaan selkeä työnjako päällekkäisten tehtävien purkamiseksi.

Kuntalaisten hyvinvoinnista on raportoitava kerran vuodessa kunnanvaltuustolle. Kunnan on myös strategisessa suunnittelussa asetettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet. Kunnan tehokas toiminta kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä tulee vaikuttamaan jatkossa merkittävästi tuleviin sosiaali- ja terveyskustannuksiin ja sitä kautta verorasitukseen.

Koulutus ja nuoriso – ”koko kylä kasvattaa”

Varhaiskasvatuksessa tulee käsitellä aiempaa laajemmin suomalaista kulttuuria ja tuoda se mukaan varhaiskasvatuksen ohjelmiin. Hyvä käytöksen ja elämänhallinnan opettelu kuuluvat sekä koulun että kodin kasvatusvastuulle. Kiusaamiseen kouluissa, kuten työpaikoilla, on tartuttava samalla tarmolla kuin rasismiin. Kouluihin tuli joitakin vuosia sitten vapaaehtoisina kouluvaareja. Samaa ideaa jatkaen päiväkodeissa olisi hyvä olla ”lähiaikuisia”, jotka toimisivat samalla periaatteella kuten kouluvaarit: ”koko kylä kasvattaa”.

Oppimista on tuettava oppilaslähtöisen oppimiskyvyn mukaisesti, pienryhmien ja turvallisen oppimisympäristön avulla. Opetukseen tulisi sisällyttää valinnaisena aineena liikennekasvatusta sisältäviä asioita. Yrityksiä on kannustettava oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen ja kuntien tulee selvittää keinot esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten oppisopimuskoulutuksen tukemiseen. Ammatillisten koulutuspaikkojen riittävyys on taattava.

Pienten lukioiden säilyminen on mahdollistettavissa kuntien välisellä yhteistyöllä, jolloin etäopiskelumahdollisuuksia lisäämällä taataan erikoisopinnoille riittävät opiskelijamäärät ja huomioidaan taloudellisuus.

Kuntien on tuettava nuorisoharrasteliikuntaa kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Myös vapaan sivistystyön eli kansalais- ja työväenopistojen toiminnan jatkumisen turvaaminen on tärkeää.

Mites se elinkeinopolitiikka ? – Oman kunnan alueelta ostettu työ jättää rahat omaan kuntaan

Elinkeinotoimintaan kohdistuvaa turhaa byrokratiaa on karsittava ja mikäli on mahdollista, niin osa kuntien suorittamasta elinkeinotoiminnan viranomaisvalvonnasta siirrettävä omavalvonnaksi.

Kuntien suorittaman elinkeinopolitiikan on tuettava paikallista työllisyyttä ja kunnallisessa päätöksenteossa on otettava käyttöön yritysvaikutusten arviointimenettely. Tulevaisuuden kuntien elinvoiman yksi tärkeimmistä edellytyksistä on yritystonttien kaavoittaminen hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Kuntien on pyrittävä käyttämään lähiruokaa omissa ruokahuoltopalveluissaan, kuten koulujen valmistuskeittiöissä. Lähiruoan lisääminen on erityisesti paikallinen ja laajemmin alueellinen ekoteko. Lähiruokatuottajien lupamenettelyä kuntien on kevennettävä lainsäädännön niin salliessa.

Rannikkoalueen kuntien pitää yhdessä kehittää saaristomatkailua ja yhdenmukaistaa mm. lossiliikenteen aikatauluja. Saaristoasumisen edellytyksiä on parannettava muuttamalla yhteysalusliikenteen aikataulujen painotukset palvelemaan ensisijaisesti vakituisen asumisen tarpeita ja vasta toissijaisesti muuta käyttöä. Yrittäjäyhdistysten ja kuntien yhteistoimintaa elinkeinopolitiikan kehittämisessä on lisättävä. Esimerkiksi päättäjien ja yrittäjien säännölliset tapaamiset luovat pohjaa elinvoimaisuuden ideariihille.

Kuntien on panostettava uusien yritysten perustamisen neuvontaan ja kuntamarkkinointiin.

Kilpailutusten kriteerit on laadittava sellaisiksi, että paikallisilla yrityksillä on tosiasialliset mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin ja pärjätä niissä. Pelkkä hinta ei saa olla hankinnan valintakriteeri, vaan palvelun laadulla ja paikallisuudella on oltava aiempaa suurempi merkitys. Hankinnat tulee pilkkoa sellaisiksi, että pienillä yrityksillä on mahdollisuus osatarjoustenkin antamiseen.

Kaavoitusta kuntalaisten ja ympäristön tarpeet huomioiden

Kaavoituksen lähtökohtana tulee olla viihtyisän ja toimivan ympäristön luominen asukkaille. Tämä vaatii mm. kevyen liikenteen väylien, lenkkipolkujen, hiihtolatujen, julkisen liikenteen ja harrastepaikkojen sekä puistojen suunnittelemista kuntalaisten näkökulmasta. Kunta tarvitsee toimiakseen asukkailleen työpaikkoja, joten käyttökelpoisten yritysalueiden kaavoitusta ei myöskään pidä laiminlyödä. Toimivien liikenneyhteyksien suunnittelu on myös tärkeä kaavoituksen kohde.

Ympäristön järkevään käyttöön on kiinnitettävä huomioita ja kaavoittaminen ei saa olla gryndereiden vallassa oleva pelikenttä. Kaavoituksella ratkaistaan maankäyttöä vuosikymmeniksi eteenpäin, joten bisneksen ehdoilla ei saa poimia tulevien sukupolvien maksettavaksi lankeavia pikavoittoja. On myös tärkeää laatia riittävän laajoja kaavoja eikä tehdä ns. postimerkkikaavoja, jolloin kokonaisuus kärsii.

Kuntien tulee panostaa omaan kaavasuunnitteluun ja vähentää konsulttipalvelujen käyttöä. Maaseudun kehitystä ei pidä rajoittaa liian tiukalla kaavoituksen sääntelyllä ja haja-asutusalueiden täydennys- ja korvausrakentamista ei tule liiallisella byrokratialla estää tai hankaloittaa. Ylikunnallista kaavoituksen ohjausta tulee purkaa hallitusti. Uskonnollisten rakennusten toteuttaminen on perustuttava yleiskaavan nojalla laadittuun asemakaavaan ja riittävään alueellisten vaikutusten arviointiin.

Joukkoliikenne on asumisen ja työssäkäynnin edellytys

Uusien kaavoitettavien alueiden sijaan on järkevämpää tarkastella uudelleen vanhojen alueiden muuttamista toisenlaiseen käyttöön, taikka toteutumattomien kaavojen uudelleen kaavoittamista. Näin kyetään hyödyntämään osa jo aiemmin toteutetusta infrastruktuurista. Koska tuulivoimaa ei tarvita sähkönperustuotantoon, niin on tuulivoimaloiden sijoittamiseen suhtauduttava kriittisesti ja huomioitava tuulimyllyjen varsin lyhyt elinkaari.

Varsinais-Suomen alueen joukkoliikennettä on kehitettävä toimivammaksi, kuitenkin kohtuullisin kustannuksin. Turun kaupunkiseudun joukkoliikennetoimija Fölin laajentamista on selvitettävä tulevalla valtuustokaudella.

Maaseudullekin on saatava kohtuullisin väliajoin julkista liikennettä. Joukkoliikenteen reittiverkostoa on kehitettävä siten, että linja-autoliikenteen perusverkostoa voitaisiin täydentää paikallisilla palvelulinjoilla tai vastaavilla. Näin syntyvän kokonaisuuden kautta luodaan myös maaseudulle mahdollisuus asua ja käydä töissä ilman henkilöautoa, sekä parannetaan autottomien ihmisten elämän mahdollisuuksia.

Turun ja Uudenkaupungin välinen rataosuus on sähköistettävä, jolloin Turun keskusta-alueen asumisen turvallisuus paranee kemikaalivaunujen jatkaessa suoraan Yaran tehtaille ja samalla luodaan mahdollisuudet rataosuuden paikallisjunaliikenteelle. Uudenkaupungin autotehtaan ja Turun telakan työmatkaliikenne tarvitsee uusia toteutusmalleja, jollainen voisi olla kiskobussiliikenteen aloittaminen Salon ja Uudenkaupungin välillä.

Varsinais-Suomen alueella tulee maakuntaliiton toimesta laatia selvitys kiskobusseihin perustuvan joukkoliikenteen toteuttamisesta. Turun kaupunkiseudulle suunniteltu raitiovaunuihin perustuva ratkaisu ei ole enää tätä päivää, eikä myöskään tulevaisuutta, vaan suurten henkilömäärien järkevään liikuttamiseen ratkaisu on superbussijärjestelmä.

Liikenneverkko on perusasia

Varsinais-Suomen kuntien on yhdessä ajettava maakunnan pääväylien kehittämistä ja parantamista, jolloin samalla ratkaistaan työllisyyden ja yritystoiminnan kannalta liikenteelliset pullonkaulat, kuten esimerkiksi:
– Turun Kehätien parantaminen ja Kausela-Kirismäki välin nelikaistaistaminen,
– Tampereen moottoritien jatkaminen Auran keskustan ohi Loimaan suuntaan,
– Moottoritien jatkaminen Nousiaisista Mynämäelle.

Pääväylien toimivuuden parantamisella on positiivisia vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen kansallisella tasolla saakka.

Jätteisiin ei saa asettaa piiloveroja

Jätteenkuljetuksessa on sallittava jatkossakin asukkaiden valinnanvapaus palveluntuottajan osalta. Jätekuljetusten monopolisoituminen suurten yritysten tuottamiksi palveluiksi on estettävä. Jätehuoltoon ei saa asettaa piiloveroja perusmaksujen kautta, jolloin vähemmän jätettä tuottavat maksaisivat osan suurten tai enemmän jätettä tuottavien maksuista.

Turvallisuus on monitahoinen juttu

Kaikki haluavat turvata poliisien resurssit, mutta tähän kunnilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Sen sijaan kunnat voivat olla laatimassa alueelleen turvallisuussuunnitelmia, joissa nostetaan esille kunnissa ilmenevät turvallisuuspuutteet. Näitä kuntien on sitten lähdettävä parantamaan omin resurssein. Pelastuslaitosten resursseihin kunnat voivat vaikuttaa siihen saakka, jolloin pelastustoimi siirtyy sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa osaksi maakuntahallintoa. Oikea-aikaiseen turvallisuuteen kuuluu, myös ensihoidon ambulanssin saatavuus 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa ja 365 päivää vuodessa.

Turvallisuuteen voi vaikuttaa monin eri keinoin, joita on mm. oikea-aikaiset terveyspalvelut oikeassa paikassa, katuvaloilla, tiestön kunnolla, kevyen liikenteen väylillä. Samoin turvallisuuteen kuuluu koululaisten ”susikuljetukset”, jotka johtuvat petoeläinten kasvaneesta määrästä.

Tarkastelua kestävää taloudenhoitoa

Kuntiin on saatava totuudenmukaiset talousarviot, joihin on myös mahdollista sitoutua. Luottamushen-kilöt tarvitsevat viranhaltijoilta oikeat ja kattavat tiedot, mikä edellyttää kuntien talousseurannan kehit-tämistä ja parempaa talouden ennakointia. Talouden seurannan läpinäkyvyyttä on lisättävä päätöksen-teossa.

Kunnissa on panostettava olemassa olevien kiinteistöjen ylläpitoon sekä kiinnitettävä huomiota rakentamisen laatuun ja valvontaan. Korjausvelkaa on myös pystyttävä pienentämään. Näillä keinoin pystytään vaikuttamaan kuntien investointikustannuksiin. Kuntien tulee käyttää ensisijaisesti omaa henkilöstöään eikä maksaa kalliille ammattikonsulteille.

Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen
– Maassa maan tavalla

Kuntien itsemääräämisoikeutta pitää kunnioittaa siten, että valtuusto päättää turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Kolmannen sektorin ilmaista vapaaehtoistyövoimaa on hyödynnettävä turvapaikan saaneiden koulutuksessa ja kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Ghettoutuminen on estettävä oikeanlaisella asuntotarjonnalla.

Kotouttamiseen liittyvistä asioista tulee jakaa tietoa myös kantaväestöön kuuluville ja kotouttamisen kustannusten tulee olla läpinäkyviä, sekä oltava kootusti esitettävissä luottamushenkilöille.

Kotouttamisessa on korostettava naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua ja koulutusta. Kotoutettavien naisten suomen kielen opetus on jäänyt tähän asti liian vähälle ja tähän asiaan on panostettava, koska se vaikuttaa merkittävästi kotoutumisen onnistumiseen.

Terveyspalveluissa ei voi olla ohituskaistoja turvapaikanhakijoille, vaan maassa on toimittava maan tavalla. Suomalaista kulttuuria on tuettava ja käytettävä tehokkaammin kotouttamiseen. Positiivinen syrjintä lopetettava ja tähän asti käytetyistä ohituskaistoista on luovuttava, jolloin samat oikeudet ja velvollisuudet ovat kaikilla.

USKALLA PUHUA

Joskus demokratia vaatii koviakin sanoja – siksi kannustamme ihmisiä uskaltamaan ja puhumaan. Me emme pakene järjestelmien, rakenteiden tai sanojen taakse, vaan tartumme voimakkaasti niihin asioihin, jotka ihmisiä liikuttavat.

Vaikka kuntien toiminta on suuressa muutoksessa erilaisten uudistus- ja kehityshankkeiden vuoksi, toimivat ne jatkossakin ihmisten arkielämän edellytysten järjestäjinä. Tulevaisuuden kunnassa tehdään tärkeitä päätöksiä muun muassa kaavoituksessa, elinkeinopolitiikassa, opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Sosiaali- ja terveysasioissa kunnan toimivaltaan tulevat hyödylliset ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen liittyvät asiat.

Meille valtion tärkein tehtävä on kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Turvallisuus on ihmisten perustarve ja perusoikeus. Tällä on selvä vaikutuksensa kuntapolitiikkaan, onhan kunta ennen muuta ihmisten yhteisö. Haluamme säilyttää kansalaisia palvelevan hyvinvointiyhteiskunnan, mutta olemme vakavasti huolissamme sen toimintakyvystä.

On tosiasia, että voidaksemme huolehtia suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksista meidän on tingittävä maailmanparannuksesta ja osattava laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kyse on realismista – siitä, että resurssit ovat rajallisia.

Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus – erilaisten yhteisöjen lähtökohdat ja tavoitteet. Myös me ihmiset olemme erilaisia: yhdelle ainoa oikea asuinympäristö on sellainen, johon raitiovaunun kirskunta kuuluu, monille tämä olisi kauhistus. Kuntademokratiassa on kyse juuri siitä, että ihmiset vaikuttavat paikallisesti yhteisönsä asioihin. Ihmiset ovat yleensä oman elämänsä parhaita konsultteja, joten heitä on syytä kuunnella. Eikä väärin voi äänestää, vaikka joku niin kehtaisikin väittää.

SEINIÄ EIKÄ SELITYKSIÄ

Järkevää kunnallista asuntotuotantoa on tuettava enemmän. Kaavoittamisen täytyy mahdollistaa erilaisten asuntojen rakentaminen kasvukeskuksiin ja lähialueille. Haja-asutusalueille rakentamisen pitää olla vaivatonta ja palvella alueiden ja asukkaiden etua.

Etenkin pääkaupunkiseudulla on huutava pula kohtuuhintaisista asunnoista, ja tällä on vaikutusta myös työmarkkinoiden toimintaan.

Monet suuret rakentajat eivät vastaa kotia kaipaavan huutoon vaan seuraavat voittoja ja arvonnoususta seuraavia lisätuottoja – mistä kertoo myös se, että jopa 800 000 ihmistä saa asumistukea, usein ylihintaiseen asumiseensa. Tavallinen ihminen löytää itsensä liian usein keskeltä poliittista ja taloudellista noidankehää.

Lisää painetta asuntopulaan ja hintakehitykseen luo maahanmuutto, jonka myötä on syntynyt lähes automaattinen liike erityisesti vapaiden markkinoiden ulkopuolisiin vuokra-asuntoihin. Tilanne on kestämätön.

Toisaalta maahanmuuttajien keskittyminen tietyille asuinalueille on Suomessa ollut maailman mittakaavassakin poikkeuksellisen nopeaa. Alueiden tulotaso on keskimääräistä alhaisempi, ja niillä on enemmän sosiaalisia ongelmia. Huono-osaisuuden kasautuminen aiheuttaa kasvavaa kuormitusta erityisesti alueen opetus-, terveys- ja sosiaalipalveluille.

Mielestämme asuntotuotannossa tulee ensisijaisesti huomioida pienituloiset, mutta valtiomme ulkopuolelta heitä ei pidä tuoda lisää. Omat asiat ensin, niissäkin kun riittää tekemistä. Useiden kuntien rakennuskantaa vaivaa vakava homeongelma, jolla on kansanterveydellisiä vaikutuksia. Kunnan itsenäisesti päätettävillä rakennusluvilla ja valvonnalla voidaan huolehtia, että homerakentaminen loppuu.

Laadukkaaseen rakentamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun kyseessä ovat lapset. Homekoulukierteille on saatava loppu. Rakennettaessa uudiskohteita on syytä kuvata ja dokumentoida piiloon jäävät rakenteet, jotta ongelmien ilmaantuessa niihin puuttuminen on yksinkertaisempaa. Rakentaminen kaipaa kokonaisvaltaisia korjausliikkeitä.

• Kaavoituksella voidaan huolehtia siitä, että kunnat eivät autioidu eikä viimeisen tarvitse sammuttaa valoja.
• Kuntalaisia on kuultava suojeluhankkeissa. Esimerkiksi metsien suojelun on perustuttava todellisiin kuntalaisten näkemyksiin, ei ulkopuolisten tahojen saneluun.
• Homerakentaminen kuriin ja sisäilma kuntoon.

JÄRKEVÄ MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Haluamme uudistaa maankäytön tapoja niin, että kuntalainen on lähempänä omaa ympäristöään koskevia päätöksiä eikä kaikki tapahdu vain kasvottomien virkakoneistojen suojissa. Valmistelun on oltava avointa ja läpinäkyvää, jotta kuntalaisilla on aito vaikutusmahdollisuus omaa elinpiiriään koskettaviin asioihin.

Kunnan harjoittamassa maankäytössä on kunnioitettava paikallisia oloja, kuten esimerkiksi elinkeinoja ja harrastusmahdollisuuksia. Kuntien erilaiset lähtökohdat ja tarpeet maankäytössä tulee tunnustaa entistä selkeämmin. Kaavoituksen vaikutus elinkeinopolitiikkaan ja työpaikkojen luomiseen on syytä ymmärtää.

Kaupunkien kehittämisen tulee lähteä kaikkien asukkaiden tarpeista. Keskeistä on turvallisuus, rauhallisuus ja viihtyisyys. Ihmislähtöisyys ottaa tietysti huomioon myös ympäristön – useimmat suomalaiset arvostavat puhdasta luontoa kotinsa lähellä.

Luonnonvaraiset viheralueet ovat tärkeitä niin ihmisen fyysisen kuin psyykkisen terveyden kannalta. Tutkimusten mukaan niillä on stressiä poistava vaikutus. Kaupungeissa sijaitseviin metsiin ja viheralueisiin kajoamisen tulee olla kaavoituksessa vasta viimeinen vaihtoehto.

• Kaupungeissa ihmisillä on oltava pysäköintipaikkoja. Toisaalta asuntojen hintoihin voidaan vaikuttaa pysäköintipaikkavaatimuksia löysentämällä.
• Rantayleiskaavoista ei saa tehdä liian rajoittavia.

TYÖTÄ, RAVINTOA JA ELÄMYKSIÄ

Kannattavan pien- ja perheviljelyn edellytykset on säilytettävä koko Suomessa. Rakennemuutos ja tehostaminen ovat vähentäneet elintarvikesektorin työpaikkoja, mutta sen merkitys ei ole vähentynyt, koska haluamme yhä syödä puhdasta kotimaista ruokaa. Ruoka on välttämättömyyshyödyke, josta kansalaiset eivät voi tinkiä.

Tämän johdosta esitämmekin, että lähiruoka nostettaisiin sille kuuluvaan arvoonsa – ei urbaanina vihertrendinä vaan kestävänä ja luonnollisena tapana tuottaa hyvää, suomalaista ruokaa.

Kansalaisten tulee saada ruoan alkuperästä ja tuotantotavoista parempaa tietoa. Kuluttajilla on oikeus saada varmuus siitä, missä ja millaisissa olosuhteissa ruoka tuotetaan.

Osuuskuntamalli sopii pientuottajien lähiruokatoimintaan hyvin ja auttaa pienyrittäjiä verkostoitumaan, jolloin yhteistyö mahdollistaa esimerkiksi riittävän tuotanto- ja jalostusmäärän ammattikeittiöiden tarpeisiin. Osuuskuntatoiminnan mahdollisuuksia tulee yksinkertaistaa, ja ymmärtää toiminta myös työllisyyden kannalta. Uusi hankintalaki antaa huomattavia mahdollisuuksia lähiruoan hyödyntämiseen kuntatasolla.

Suomalainen puhdas ruoka ja metsiemme aarteet tarjoavat myös merkittäviä väyliä kansainväliselle kaupalle ja matkailun lisäämiselle. Suomalainen maaseutu, metsät ja luonto ovat mittaamattoman arvokas brändi, jota kunnissa täytyy voida paremmin hyödyntää.

Maatiloilla on aina osattu tehdä monenlaisia töitä. Varsinaisen alkutuotannon ohella erilaiset liitännäiselinkeinot kasvattavat koko ajan merkitystään. Alkavat ja pienimuotoiset liitännäiselinkeinot pitää toimialasta riippumatta hyväksyä verotuksessa maatilan toiminnaksi.

Kuntien peruspalveluiden tulee edistää kuntalaisten työllistymismahdollisuuksia. Myös kuntien oma elinkeinopolitiikka on avainasemassa luotaessa uusia työpaikkoja ja kavennettaessa alueellisia eroja.

• Perheviljelmäpohjainen omavaraisuus tarjoaa huoltovarmuutta – siinä Suomen turvatakuu.
• Ruoka on välttämättömyyshyödyke, josta ei voi tinkiä. Sen on oltava suomalaista, turvallista ja terveellistä lähiruokaa.

LIIKUTTAVA ETEENPÄIN

Toimiva liikenneyhteys kodin ja työpaikan välillä on ensiarvoisen tärkeä. Teiden kuntoa tulee parantaa. Suorat tiet vievät menestykseen myös elinkeinoelämää; kaikki ei Suomessakaan tapahdu tietoverkoissa.

Maakuntarajojen aiheuttamat ongelmat järkevälle tienpidolle tulee ratkaista, ja kilpailutukset hoitaa kerralla koko tielle.

Julkisten liikenneyhteyksien tulee olla paitsi toimivat myös ekologisesti ja taloudellisesti järkevät ja tasapainoiset. Kannatamme kuntiin erityisen tiestrategian laadintaa.

Pyöräily on mukava harrastus, mutta Suomen kokoisessa maassa työmatkapyöräily on mahdollista vain harvoille. Liikennesuunnittelua ei saa tehdä ideologisesti pyöräilyn tai muun ekomatkailun ehdoilla.

• Väylien kunnossapitotoimien pitää tapahtua oikeaan aikaan, ennen kuin on liian myöhäistä.
• Tiemäärärahoja pitää jakaa kuntiin tasaisemmin.

TERVEYS TUULIVOIMATEOLLISUUDEN EDELLE

Perussuomalaiset on ainoana puolueena tuonut esille tuulivoiman terveysvaikutukset. Tuulivoimateollisuudella voi olla jopa kansanterveydellisiä seurauksia, näennäisten vihreiden arvojen ja poliittistaloudellisten kytkösten sivutuotteena.

Olemme mukana käynnistämässä ensimmäisiä suomalaisia tutkimuksia aiheesta. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti kuntien ei tule tässä vaiheessa myöntää uusia rakennuslupia tuulivoimalle. Asia on selvitettävä, ja kansalaisten terveys on laitettava etusijalle.

• Suomalaisten hyvinvoinnin tulee aina mennä maailmanparantamisen edelle.
• Tuulivoiman terveysvaikutukset on selvitettävä ja kansalaisten terveys on aina laitettava etusijalle.

HYVÄ KOULU EI OLE ITSESTÄÄNSELVYYS

Koulumaailmassa voidaan paikoin huonosti. Oppimistulosten lasku erityisesti pojilla, kasvava eriarvoisuus koulujen välillä ja kylä- ja lähikoulujen lakkauttaminen ovat merkittäviä ongelmia. Haja-asutusalueilla koulumatkat pitenevät, kaupungeissa perheet valikoivat hyviä kouluja. Osa opettajista uupuu kasvatustaakan alle. Digitalisaatio ja uudet oppimisen välineet eivät pelasta tilannetta.

Koulut tarvitsevat remonttia, usein kirjaimellisestikin. Kuntatasolla kannatamme ehdottomasti lähikoulujen säilyttämistä, muiden lähipalvelujen turvaamisen ohella. Ne takaavat jatkuvuuden, turvallisuuden, alueiden elinvoimaisuuden ja usein sopivankokoiset luokat – koulu on yhteisön sydän, esimerkiksi toimiessaan monitoimikeskuksena, josta voi saada monenlaisia palveluita ja virikkeitä.

Toimiva koulu on kunnalle, alueelle tai kaupunginosalle vetotekijä, johon todella kannattaa panostaa. Toisaalta esimerkiksi täynnä maahanmuuttajia oleva koulu ja asuinalue karkottavat ne perheet, joilla on mahdollisuus muuttaa muualle. Tässäkin asiassa tosiasioiden tunnustaminen on ensiarvoista – jakautuneita alueita ei korjata paheksunnalla tai monikulttuurisuutta ihannoivilla fraaseilla.

Tärkein vastuu lasten hyvinvoinnista ja kasvatuksesta kuuluu kuitenkin vanhemmille. Kaikki lähtee kodista.

Pidämme tärkeänä, että kouluissa huolehditaan suomalaisten arvojen ja kulttuurin ylläpitämisestä ja edistämisestä ja korostetaan suomalaisuuden merkitystä. Suvivirttä laulettakoon jatkossakin.

Samalla kannatamme myös erilaisten pien- ja tasoryhmien palauttamista. Maahanmuuttajalasten kielenopetuksesta ja koulukelpoisuudesta tulee huolehtia eriytetysti eikä integroinnin tule tapahtua muiden lasten oppimisen kustannuksella.

Suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja voitaisiin myös yhdistää samaan rakennukseen. Kannustamme kuntia osallistumaan kielikokeiluun pakkoruotsin vapauttamiseksi.

Koulukiusaamisen ehkäisy ja siihen viipymättä puuttuminen ovat tärkeitä teemojamme, ja kannatamme kiusaajan koulunvaihtoa, ei kiusatun. Edellytyksenä kiusaamistapausten selvittämiselle tulee parantaa viranomaisten välinen tiedonkulku saumattomaksi. Peruskoulun rehtorille pitää antaa oikeus antaa jälki-istuntoa.

Tyttöjen ja poikien wc:t on säilytettävä kouluissa – se on ihmisoikeus. Tytöt saavat olla tyttöjä ja pojat poikia. Suhtaudumme kriittisesti moniin ideologisiin kasvatuksen ja feminismin ajatuksiin.

Vaikka tarkoitus saattaakin alun perin olla hyvä, hukkuu lapsi helposti pesuveteen.

• Toimiva koulu on vetovoimatekijä.
• Lähi- ja kyläkoulut turvattava.
• Pien- ja tasoryhmät takaisin kouluun.

LAPSIA SYNTYY ONNELLISEEN KUNTAAN

Toimivan kunnallisen päivähoidon tulee huomioida sekä hoiva, pedagoginen laatu että vanhempien työhön liittyvät näkökohdat. Päivähoito ei kuitenkaan voi korvata vanhempia ja näiden vastuuta jälkikasvunsa kasvattamisesta ja huolehtimisesta. Kotihoidon mahdollisuutta tai perheiden itsenäistä päätäntävaltaa ei tule romuttaa. Työllisyyden tai tasa-arvon ongelmia ei korjata rankaisemalla niitä perheitä, jotka haluavat hoitaa pikkulapset kotona.

Kuntapolitiikassa on mahdollista vaikuttaa erilaisin porkkanoin nimenomaan siihen, muuttaako kuntaan perheitä, siis uusia asukkaita.

Pienet ihmiset ovat tulevaisuuden työntekijöitä, päättäjiä, kuluttajia. Kaikkein järkevin tapa vaikuttaa väestörakenteeseen ja huoltosuhteeseen on kannustaa suomalaisia ihmisiä synnyttämään lisää lapsia. Lapset pitävät tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskunnan rattaat pyörimässä.

Elämän edellytykset rakennetaan varhaislapsuudessa – tai jo sitä ennen – ja hyvä synnyttää hyvää, pitkin matkaa. Kuntapolitiikalla on mahdollista luoda perheiden hyvinvoinnille turvallinen ja ennakoitava pohja.

• Isänmaallisuus, paikallisuus, turvallisuus – perusarvot kunniaan.

IKÄ EI OLE VAIN NUMERO

Ikääntyneiden rooli yhteiskunnassamme on yhä merkittävämpi. Ikääntynyt ei ole rasite, jota siirretään taloudellisin perustein, vaan kunnioitusta ja arvostusta ansaitseva ihminen. Hoivan tulee olla riittävää ja inhimillistä eikä se saa passivoida ihmistä turhaan. Hoitajamitoitusten on tarkoitus varmistaa, että jokaisessa yksikössä on juuri sinne sopiva ja tarvittava hoitajamäärä – näin kunnissa on mahdollista päättää tapauskohtaisesti eri laitoksiin sopivat ja riittävät hoitajamäärät.

Ikääntyneiden oikeudet tulee nostaa poliittiseen päätöksentekoon ja huolehtia niiden toteutumisesta niin sosiaalisella, taloudellisella kuin henkiselläkin puolella.

Kuten muillakin sektoreilla, kannatamme lähipalveluita myös ikääntyneiden kohdalla. Läheisyys lämmittää kaikenikäisiä. Myös omaishoitajien asemaa on edelleen syytä parantaa, kuten olemme hallituksessa tehneetkin. Kuntapäättäjillä on vastuu ja velvollisuus huolehtia siitä, että kunnan omaishoitajista pidetään huolta.

Maassamme on edelleen yli 22 000 sotiemme veteraania, ja heidän keski-ikänsä on jo 92 vuotta. Heille ja heidän puolisoilleen, lotille ja kotirintamanaisille on taattava tarpeita vastaavat yksilölliset ja joustavat palvelut. Kunnissa on oltava erityisesti veteraanien asioihin perehtyneitä palveluneuvojia. Kannustamme myös kuntia tarjoamaan veteraaneille ilmaisia kulttuuri- ja liikuntapalveluita.

Me olemme tämän kunniakansalaisillemme velkaa. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna meidän on erityisesti syytä pysähtyä miettimään, mihin hyvinvointimme ja turvallisuutemme perustuu, ja edistämään veteraanien asioita, vielä kun se on mahdollista.

• Lapsille taattava turvallinen koulutie niin maalla kuin kaupungissa.
• Peruskoulun oppimistulokset hälytystilassa – oppi eriarvoistuu.
• Ei tyttöjen ja poikien vessojen ideologiselle yhdistämiselle.

• Kunnan kilpailutusten oltava avoimia ja tasapuolisia.
• Hankintoihin vahva kotimainen painotus, paikallisuutta tukien.
• Hyvä kansalainen kantaa vastuuta itsestään, läheisistään ja ympäristöstään.

• Itseään määräävä kunta!
• Kunnallispolitiikka ei ole rakettitiedettä.
• Jos poliitikko ei puhu ihmisten kieltä, hänet voidaan vaihtaa.

• Suomi voidaan pitää asuttuna, jos niin halutaan.
• Energiataloudellisia valaistusratkaisuja – ei pimeitä katuja.
• Vapaaehtoiset kuntaliitokset ovat mahdollisia, mutta ne tulee vahvistaa kuntalaisäänestyksellä.

TÄRKEINTÄ ON SYRJÄYTYMISEN ESTÄMINEN

Syyt syrjäytymisen taustalla ovat moninaiset, esimerkiksi koulutuksen puute, työttömyys, sairastuminen, toimeentulo-ongelmat, asunnottomuus, mielenterveyden ongelmat ja päihteiden käyttö. Asian on syytä liikuttaa meitä kaikkia; syrjäytyneelle itselleen kyseessä on inhimillinen tragedia. Yhden elinikäisen syrjäytymisen hintalappu yhteiskunnalle on pitkälti yli miljoonan euron suuruinen.

Ongelmiin vastaaminen edellyttää vahvaa poliittista tahtoa ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista. Jos turvapaikanhakijoille onnistuttiin järjestämään vastaanotto ja palvelut käytännössä yhdessä yössä, on suomalaisten auttamisenkin onnistuttava, olipa kyse sitten asunnottomista, pitkäaikaistyöttömistä tai järjestelmästä pudonneista nuorista. Suomalaisten hyvinvoinnin tulee mennä kaiken muun edelle.

Poikien koulunkäyntiin ja nuorten miesten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Varusmiespalvelus on usein viimeinen tehokas hetki saada syrjäytymässä olevat miehenalut mukaan yhteiskuntaan ja veronmaksajiksi. Kuntien ja etsivän nuorisotyön tulee tehdä yhteistyötä kutsuntojen yhteydessä.

Ihmisten huono-osaisuutta ei tule korostaa pompottelemalla heitä byrokraattisesti paikasta toiseen. Syrjäytymisen vastaisessa työssä on olemassa monia hyviä käytäntöjä, mutta niiden hyödyntämiseen toiminnan tasolla tulee panostaa enemmän.

Jopa 20 prosenttia suomalaisista kokee itsensä yksinäiseksi, lapsista ikääntyneisiin. Kunnissa tulee kiinnittää erityishuomiota yksinäisyyttä ehkäisevien toimien tukemiseen ja osallisuuden lisäämiseen. Tässäkin työssä kannattaa hyödyntää kolmannen sektorin panosta.

Myös sillä, että me kaikki olemme kiinnostuneita läheistemme ja vaikkapa naapureidemme elämästä, voi vaikuttaa yksinäisyyteen ja yhteisön elinvoimaisuuteen. Jokainen ihminen haluaa tulla kohdatuksi eikä hymy maksa mitään.

• Pidämme tärkeänä nuorisovaltuustojen, kylätoimikuntien, kyläneuvostojen, vanhusneuvostojen ja vammaisneuvostojen toiminnan vahvistamista.
• Hyvinvointiseteli käyttöön kunnissa.
• Vanhuksen heitteillejättö kotiin kiellettävä. Yhteiskuntamme romahtaisi ilman omaishoitajia.

PIDETÄÄN KIINNI HYVÄSTÄ JA TURVALLISESTA

Maamme sisäinen turvallisuus perustuu yhteisöllisyyteen, poliittisen järjestelmämme yleiseen hyväksyttävyyteen, enemmistöpäätöksentekoon ja vähemmistöjen asianmukaiseen huomioimiseen.

Yleistä turvallisuutta heikentävä rikollisuus on kasvussa. Esimerkiksi seksuaalirikokset ovat lisääntyneet selvästi, ja maahanmuuttajien osuus tekijöissä on yksiselitteinen. Olemme kehityksestä syvästi huolissamme.

Yhteiskunnallisten resurssien ja uudistusten lisäksi tarvitaan välttämättä ihmisten omaa vastuunottoa turvallisen yhteisöllisyyden edistämiseksi. Lähiympäristömme huomioiminen kuuluu tähän. Vanhempien on myös otettava entistä enemmän vastuuta lapsistaan.

Maailma on muuttunut, mutta ei niin paljon, etteivätkö normaalit ihmisten kanssakäymisen säännöt ja periaatteet voisi olla voimassa. Kyse ei ole nostalgiasta tai takapajuisuudesta vaan siitä, että hyvistä asioista ei kannata luopua.

Maahanmuuttajien ja uusien kansalaisten tulee hyväksyä suomalaisen ja länsimaisen yhteiskunnan tärkeimmät arvot ja elää niiden mukaisesti. ”Kotouttamisen” täytyy olla ennen muuta suomalaiseen yhteiskuntaan sopeuttavaa, ei eroja korostavaa tai jopa niitä voimistavaa. Maahanmuuttaja on aina viime kädessä itse vastuussa sopeutumisestaan.

Kuntatasolla resurssien kohdentamisen tulee tukea tätä tavoitetta. Vääränlaisilla maahanmuuttopoliittisilla linjauksilla on hyvin kauaskantoisia vaikutuksia, kuten muun muassa Ruotsin tilanteesta voimme huomata.

Haluamme turvallisen Suomen, ja se on myös tulevaisuudessa mahdollista. Emme saa päästää irti erityisestä hyvästämme. Meidän kannattaa olla ylpeitä maastamme, suomalaisuudesta ja kulttuuristamme!

• Kunnalliset maahanmuuton houkuttimet pois.
• Alueiden eriarvoistumiseen puututtava!
• Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen pitää olla kunnalle vapaaehtoista.

KOTIMAISUUTTA JA PAIKALLISUUTTA HANKINTOIHIN

Suomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain yli 35 miljardia euroa. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä tulee olla tasavertainen mahdollisuus osallistua kuntien tarjouskilpailuihin, ja tähän uusi hankintalaki nimenomaan puuttuu. Pelkän hinnan sijaan on tarkasteltava laatua, työllistämisvaikutuksia, kotimaisuutta ja paikallisuutta. Kokonaisvaltainen urakoiden, hankkeiden ja investointien läpikäynti tuottaa kestäviä taloudellisia, sosiaalisia ja esimerkiksi ympäristöllisiä vaikutuksia ja tukee lähialueita. Kotimaisuuden pitää mielestämme olla aina tavoitteena.

Työllistämisehtoa voidaan käyttää suorana kriteerinä niin, että hanke tarjoaa työtä paikallisille pitkäaikaistyöttömille, iäkkäille, nuorille tai kehitysvammaisille. Yrityksille tämä voisi tarjota merkittäviä sosiaalisen vastuun brändietuja. Hankintalaki velvoittaa pilkkomaan suuret julkiset hankinnat osiin.

Vaikka erilaiset kriteerit saattavat aiheuttaa lisäkustannuksia, voi kokonaisuus silti säilyä kustannustehokkaimpana vaihtoehtona, kun huomioidaan syntyneet säästöt muilla sektoreilla.

Vaadimme hankintastrategian luomista kaikkiin kuntiin. Siihen kirjattaisiin, mitkä asiat ovat kunnalle erityisen tärkeitä ja mihin tuotteisiin ja hankkeisiin verorahoja laitetaan.

Kunnat tarjoilevat yli kaksi miljoonaa ruoka-annosta joka päivä. Jos kunnan hankinnoissa painotetaan lähiruokaa ja paikallisia tuotteita sekä kestävää tuotantoa, seuraukset ovat merkittäviä, niin työllisyydessä, ruokaturvallisuudessa, huoltovarmuudessa kuin myös asenteissa. Lähiruoasta voi monille kunnille tulla tärkeä elinkeinostrategian osa.

9 000 kilometriä kulkeneen broilerin syöttäminen lapsille ei voi olla järkevää mistään näkökulmasta katsoen. Ihmiset matkustakoot ja tutustukoot maailmaan, mutta annetaan broilerin pysyä omassa maassaan.

• Haluamme, että kuntalaisilla on käytettävissään riittävät ja laadukkaat peruspalvelut kaikkialla Suomessa.
• Veronmaksajan näkökulma on otettava vahvemmin huomioon kuntien raken tamisessa, kiinteistöjen hallinnassa ja kunnossapidossa.
• Kuntainfran saneerauksiin mukaan elinkaariajattelua ja yhteistyötä.

ELÄMÄNLAATUPALVELUILLA IKÄVÄÄ VASTAAN

Kunnan tulee ensisijaisesti tukea normaalia arkiliikuntaa. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja kunnossapito ovat sitä parhaimmillaan, samoin kuin esimerkiksi leikki- ja perhepuistot. Yhteistyö matalan kynnyksen liikunta- ja muiden seurojen kanssa on myös suotavaa.

Erilaisiin pienimuotoisiin järjestöihin, harrastustoimiin ja kansalaisyhteiskuntaan osallistumiseen tulee kannustaa. Myös kirjastojen ja kansalaisopistojen kehittämiseen kannattaa satsata. Ne toimivat helposti saavutettavan harrastus- ja sivistystoiminnan monipuolisina keskuksina.

Verorahoilla tuettavan vapaa-ajan toiminnan ja kulttuuripalveluiden tulee tasata eriarvoistumiskehitystä ja edistää mahdollisuuksien tasa-arvoa, mutta myös kannustaa vastuulliseen elämään ja oma-aloitteisuuteen. Myös keskituloisten kuuluu voida saada verorahoilleen vastinetta.

Parhaimmillaan kunnallinen vapaa-ajan toiminta vahvistaa yhteisöllisyyttä, torjuu yksinäisyyttä sekä auttaa eri-ikäisten kuntalaisten kohtaamista. Erilaiset elämänlaatupalvelut ovat inhimillinen ja kustannustehokas lääke montaa ikävää vastaan.

• Elämänlaatupalveluja kuntalaisille.
• Eläkeläiset ilmaiseksi uimahalliin.

ENSISIJAINEN VASTUU SUOMALAISISTA

Emme hyväksy laittomasti maassa oleskelemista, saati näiden henkilöiden terveyden- ja sosiaalihuollon ja muiden palveluiden lisäämistä ja laajentamista. Myös turvapaikanhakijoiden oikeutta erilaisiin kuntatason palveluihin, kuten kuljetuksiin ja harrastuksiin, tulee tarkastella uudelleen.

Hyvinvointiyhteiskunta ei saa toimia maahanmuuton vetotekijänä, ja priorisoinnin on aina edistettävä suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksien mukaisia palveluja ja hoitoja. Maahanmuuton kiihdyttämä hyvinvointijärjestelmien jakautuminen on saatava kuriin.

Suomi vastaanotti EU-maista neljänneksi eniten turvapaikanhakijoita vuonna 2015. Saapuvien määrät ovat edelleen kestämättömällä tasolla. Maailman kriisejä ja osattomuutta ei ratkaista näin. Paisuva maahanmuuttokoneisto ja sen jatkuvasti kasvavat kustannukset tulee huomioida kaikilla politiikan tasoilla.

Ennen turvapaikanhakijoiden sijoittamista tai uusien vastaanottokeskusten perustamista on aina kysyttävä kunnalta suostumusta. Sijoittamispäätöksistä voi myös saada kuntalaisäänestyksen. Vastaanoton tulee olla vapaaehtoista ja sen kokonaiskustannukset on syytä huomioida tarkasti. Rahan siirtäminen taskusta toiseen ei ole järkevää maahanmuuttopolitiikkaa – ei silloinkaan, kun se hetkellisesti tukee kunnan työllisyyttä.

Kustannusten lisäksi meidän on avoimesti voitava puhua maahanmuuton yhteydessä myös erilaisiin kulttuureihin liittyvistä seikoista ja muista ihmisiä huolettavista asioista – ilman että puhujia leimataan rasisteiksi tai muiksi idiooteiksi.

IHMINEN EDELLÄ SOTE-UUDISTUKSESSA

Sosiaali- ja terveydenhuollon hallittu uudistus on välttämätön. On selvää, että tulevaisuuden järjestelmä täytyy tuottaa kustannustehokkaammin erityisesti siksi, että väestö vanhenee ja maksajia on suhteessa yhä vähemmän.

Kannatamme lämpimästi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhdistämistä toimivaksi kokonaisuudeksi. Uudistuksiin ei kuitenkaan tule pyrkiä hinnalla millä hyvänsä – eikä poliittiset fraasit edellä.

Kuntalaisten palvelujen saatavuus ja saavutettavuus tulee olla ensisijaista, asuivatpa he missä päin Suomea tahansa. Ketään ei tule pakottaa muuttamaan kotiseudultaan vain siksi, että palveluita ei enää ole.

Valinnanvapaus on tulevassa järjestelmässä avainasemassa, mutta meidän mielestämme se ei saa olla itseisarvo palveluita suunniteltaessa. Valinnanvapauden pitää toteutua ihmisen, ei yritysten ehdoilla. Esimerkiksi henkilökohtaista budjetointia ja palveluseteliä voidaan käyttää tukemaan yksilöllisiä ja pysyviä ratkaisuja, jotka helpottavat ihmisten jokapäiväistä elämää. Järjestelmä pitää rakentaa kestävälle pohjalle niin, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu esimerkiksi laitospalveluiden asiakasmaksuissa.

Palveluketjujen tulee olla toimivia nimenomaan käytännössä – ihmisen on saatava palvelu ja hoito oikeassa paikassa riittävän nopeasti. Erilaisia terveys- ja sosiaalipalveluita on kehitettävä yhä kokonaisvaltaisempaan suuntaan moniammatillisuutta vahvistaen. Pidämme hyvänä toimintamalleja, joissa saman katon alta on saatavissa eri ammattilaisten palvelut ja joissa hallintorajat eivät estä tehokasta puuttumista.

Emme hyväksy keskittämistä, jos se tapahtuu välttämättömän palvelunsaannin kustannuksella. Esimerkiksi synnytysmatkojen kohtuuton venyminen keskittämisen seurauksena ei ole hyväksyttävää.

Vastustamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden avaamista suuryritysten voitontavoittelulle. Sen sijaan pidämme tärkeänä, että pienet ja keskisuuret yritykset ja kolmas sektori saavat tulevaisuudessa entistä vahvemman roolin – tuloksena tulee olla vahva julkinen sektori, jota yksityiset toimijat ja järjestöt tukevat.

Kunta voi tukea asukasta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja säilyttämisessä, riippumatta siitä, mikä taho aikanaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuottaa tai järjestää. Uusi kuntajärjestelmä nimenomaan kannustaa tähän. Mielestämme on panostettava ennaltaehkäisevään hoitoon ja varhaiseen puuttumiseen eikä odotettava niin kauan, että joudutaan hoitamaan sairautta tai sosiaalisia ongelmia.

Ennakoivaan hoitoon ja terveyden edistämiseen keskittyvä malli tulee edullisemmaksi ja on tietysti inhimillisempi. Se tukee myös ihmisen vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Uuden sote-mallin myötä kunnille syntyy vahva rooli tukea ihmisten vastuunkantoa omasta terveydestään.

On arvioitu, että varsinaiset terveyspalvelut vaikuttavat ainoastaan noin yhden kymmenesosan verran ihmisen hyvinvointiin, kun taas elintapojen merkitys on neljä kertaa suurempi. Niin sanottujen elintapasairauksien ehkäisyllä on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä – ja tietysti lisää ja parempaa elämää.

Omasta elämästään vastuuta kantava ihminen ei tarvitse kaikkialle tunkeutuvaa byrokratiaa kertomaan, miten milloinkin tulee toimia. Säätelyn ja tiskiltä toiselle tapahtuvien ketjujen purkaminen on myös tehostamista parhaimmillaan.

Kannustamme kuntia perustamaan hyvinvointilautakuntia, jotka toimisivat kuntalaisten kokemusten ja äänen välittäjinä eri palveluiden suuntaan. Jokainen kunta tarvitsee riittävän henkilöstön, joka yhdessä tuottaa väestön tarvitsemia lähipalveluita. Järjestelmällä tulee olla kasvot ja selkeä koordinaatiovastuu. Kuntalaisen ja hyvinvoinnin edun täytyy toteutua kaikilla tasoilla ja kaikissa uudistuksissa.

• Terveys- ja sosiaalipalveluihin kannatamme yhteisöllisyyttä ja pärjäämistä. Kunta on sote-uudistuksen jälkeen yhteisöllinen pärjäämisverkosto.
• Asiakasmaksuihin lisää oikeudenmukaisuutta.
• Perussuomalaiset kesyttää sotesta ihmisten palvelijan. Kunta on hyvinvoinnin kumppani, ja perussuomalaisessa kunnassa kuuluu ihmisen ääni.
• Tullaan toimeen! Tämä jos mikä on suomalainen tapa lähestyä asioita.

LUONNONLÄHEINEN SUOMI ON AINUTLAATUINEN

Suomalaiset arvostavat ympäristöä ja puhdasta luontoa. Kannatamme järkevää ympäristönäkökohtien huomioimista kaikessa politiikanteossa. Lähiyhteisöt, lähipalvelut, lähiruoka ja muut ohjelmassa esitetyt teemat – kaikki tavalla tai toisella tukevat kestävää ympäristöä ja ihmisten hyvää elämää.

Vastustamme ihmisestä ja tämän hyvinvoinnista täysin irrotettuja ympäristöllisiä vaatimuksia – kohtuuttomat taloudelliset rasitteet, viherpesu ja muut näennäiset ympäristönäkökulmat tulee ottaa vahvemmin tarkastelun kohteeksi. Kannatamme liiallisen byrokratian ja ihmisten holhoamisen purkamista.

Onnistuimme hallituksessa lieventämään jätevesiasetusta, joka alkuperäisessä muodossaan olisi asettanut huomattavia vaatimuksia monille maaseudun pientaloasujille. Kuntien viranomaisten on myös käytännössä toimittava uusien ohjeiden mukaan ja vapautettava kiinteistön omistaja viemäriin liittymisestä, jos kustannukset ovat tälle kohtuuttomat.

90 prosenttia suomalaisista toivoo, että tuotantoeläimiä kohdeltaisiin nykyistä paremmin. Kannatamme vahvasti, että niin sanottua uskonnollista teurastusta säädellään nykyistä voimakkaammin ja estetään eläinten kidutus. Eläinten oikeuksienkin kuuluu mennä eteenpäin, ei taaksepäin.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ry:n piirihallitus piti järjestäytymiskokouksensa eilen Loimaalla. Kokouksessa valittiin piirin 1. varapuheenjohtajaksi Lauri Heikkilä Marttilasta, 2. varapuheenjohtajaksi Tuija Ketonen Loimaalta sekä 3. varapuheenjohtajaksi Taisto Penttilä Turusta. Piirisihteerinä jatkaa Sirkku Saarinen Laitilasta. Piirin taloudenhoitajaksi valittiin Satu Anttila Nousiaisista ja varataloudenhoitajaksi Juhani Pilpola Liedosta.

Edellä mainittujen lisäksi piirin työvaliokuntaan vuonna 2017 kuuluvat Pirjo Lampi Turusta, Juhani Pilpola Liedosta, Olli-Pekka Ahokas Vehmaalta, Berit Suomi Kemiönsaarelta ja Kari Vastamäki Raisiosta.

Kokouksessa hyväksyttiin myös maakunnallinen kuntavaaliohjelma.

Puolustusministeri Jussi Niinistö on blogissaan selvästi ilmaissut näkemyksensä Bernerin liikenneverkkoselvityksestä.

”Liikenneministeri Anne Berner esitteli tänään ministeriönsä valmisteleman selvityksen liikenneverkon yhtiöittämisestä. Kyseessä on liikenne- ja viestintäministeriön selvitys, joka toimii pohjana jatkokeskustelulle. Hallitus ei ole tästä asiasta sopinut saati päättänyt yhtikäs mitään.

Perussuomalaiset on yhtä mieltä ministeri Bernerin kanssa siitä, että aiempien hallituksien aikana syntynyt liikenneverkon korjausvelka on kurottava umpeen. Liikenneverkko on yhteiskunnan perusrakenteita, joka mahdollistaa asumisen ja yrittämisen koko Suomen alueella. Niin ikään kannatamme vinjettimaksua ulkomaalaisille ajoneuvoille.

Tässä yhteydessä on huomautettava, että EU:n Suomelle asettamat päästövähennystavoitteet ovat kohtuuttomat.

Liikenneverkon kunnossapitäminen tai päästövähennystavoitteet eivät edellytä sitä, että julkisin varoin rakennettu omaisuus yhtiöitetään ja kansallisomaisuudella tehdään bisnestä kansalaisten kustannuksella. Jos liikenteen verotuksen rakennetta halutaan muuttaa, se voidaan tehdä jatkossakin viranomaistoimintana ja veroluonteisena maksuna. Mikään ei edellytä veron muuttamista käyttömaksuksi eikä meillä ole tarvetta siirtyä kilometrikohtaiseen käyttäjämaksuun.

Perussuomalaisille ei sovi, että auton ja muiden liikennevälineiden omistajien omaisuudensuojaa loukataan. Emme kannata kyttäystäkään! Nyt esitetty liikenteen verotuksen rakenteen muutos romahduttaisi käytettyjen autojen arvon ja tyrehdyttäisi niiden kaupan. Jo kertaalleen autoveron maksaneet maksaisivat autoveron uudelleen käyttömaksuina.

Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys osoittaa, että käyttömaksu olisi arvolisäverotettava maksu, jonka loppukäyttäjiä olisivat yksityiset autonomistajat. Tämä lisäisi autoilun kokonaiskustannuksia, koska auto- ja ajoneuvovero eivät sisällä arvonlisäveroa.

Perussuomalaiset kannattaa esimerkiksi vaihtoehtoa, jossa liikenneverkon investoinnit vahvistetaan parlamentaarisen valmistelun perusteella hallituskausien yli.

Samoin tuemme sitä, että parlamentaarisesti sitoudutaan kattamaan liikenneverkon korjausvelka. Kun se on tehty, niin liikenneverkon investoinnit mitoitetaan vastaamaan yhdessä sovittua rakentamis- ja ylläpitokorjaustasoa.”

Lehdistötiedote

Helsinki 29.11.2016

Julkaisuvapaa heti

Slunga-Poutsalo;

Talouden käänne vihdoin totta – epätoivon oppositio ja valtamedia saivat kuokkaansa

Suomen talouteen luotetaan enemmän kuin vuosikausiin. Viimeksi näin vahvasti on uskottu keväällä 2011. Kuluttajien usko jatkaa paranemistaan. Avoimia työpaikkoja on Suomessa nyt yli kymmenentuhatta. Ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen hallitus päätti laskea veroja. Investointi-ilmapiirin täyskäännöksestä kertovat toistuvat ilmoitukset uusista isoista tehdashankkeista. Tavalliset suomalaiset ovat aistineet nämä ja muut hallituksen taloutta sekä ostovoimaa kohentavat toimet, vaikka valtamedia yhdessä punavihreän opposition kanssa on yrittänyt päivittäin lietsoa epätoivon ilmapiiriä, iloitsi perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo

-Miksi suomalainen valtamedia on punavihreiden oppositioon siirtymisen jälkeen ollut koko Sipilän hallituksen ajan opposition tahdoton äänitorvi? Yhdestä suusta huutavat hallituksen leikkaavan jatkuvasti vain lapsiperheiltä, eläkeläisiltä ja kaikista vähävaraisimmilta. Yhden kerran hallitusohjelmassa sovitun indeksijäädytystä toistetaan jatkuvasti niin kuin kysymys olisi aina uudesta päätöksestä. Indeksejä ei leikattu, niin kuin edellinen hallitus teki, vaan ne jäädytettiin vain kahdeksi vuodeksi. Indeksijäädytys olisi tuonut säästöt itsestään, mutta ilman inflaatiota jouduttiin juustohöyläämään hallitusohjelmassa sovitut säästöt eli lapsilisistä 85 snt/kk ja takuueläkkeestäkin noin 6 euroa/kk. Takuueläkkeitä nostetaan kuitenkin hallituskaudella 30 euroa/kk. Tätä valtamedia ei ole kertonut. Ei myöskään sitä, että perussuomalaiset onnistuivat lähes nelinkertaistamaan takuueläkkeiden korotukset siihen verrattuna, mitä demarit esittivät eivätkä saaneet. Miksi valtamedia haluaa lietsoa valheellisella uutisoinnilla vihan ilmapiiriä.

-Valtamedialta on jäänyt myös kertomatta, että pienituloisten ostovoimaa kohennettiin Yle-veron poistolla. Kaiken kaikkea näillä ja monilla muilla päätöksillä on saatu jäämään pienituloistenkin tillille enemmän rahaa kuin edellisen hallituksen toimesta indeksileikkauksista huolimatta. Valtamedian ja opposition väitteet, että perusuomalaiset ovat hallituksen heikoin lenkki, on osoitettu perusteettomiksi. Perussuomalaiset ovat hallituksen todellinen tukipylväs, jotka ovat vihdoin ja viimein saaneet käännettyä kurssin tavallisen suomalaisen kannalta myönteiseen suuntaan.

-Valoa on nyt näkyvissä maamme talouden tunnelin päässä. Kataisen/ Urpilaisen ja Stubb/ Rinteen hallitusten raunioittaman talouden ja työllisyyden tontilla on raivaustyöt tehty. Nyt on valettu vahva peruskivi taloutemme ja työllisyytemme kohentamiseksi, kiteytti puoluesihteeri Slunga-Poutsalo.

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset pitivät sääntömääräisen syyskokouksensa 12.11.2016 Oripään lentokentällä. Jäseniä saapui kokoukseen runsaasti ja heistä äänioikeutettuja paikallisyhdistysten virallisia kokousedustajia oli 43. Kokouksen aluksi Oripään kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannele Rouhainen toivotti kokousväen tervetulleeksi Oripäähän. Hänen jälkeensä ajankohtaiskatsauksen piti ja kokousväen kysymyksiin vastaili eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. Sampon yhtenä tärkeimmistä viesteistä piirin väelle oli: ”Yksikään perussuomalaisten poliittinen linjaus ei ole muuttunut”.

Kokous valitsi yksimielisesti piirin nykyisen puheenjohtajan Janne Ason jatkamaan ensi vuonna puheenjohtajana. Piirihallituksen jäseniksi valittiin puheenjohtajan lisäksi vuodelle 2017 (suluissa henkilökohtainen varajäsen):

Ahokas Olli-Pekka, Vehmaa (Kiikka Pentti)

Anttila Satu, Nousiainen (Savolainen Ossi)

Heikkilä Lauri, Marttila (Häkkinen Timo)

Isomäki Olavi, Taivassalo (Salminen Kari)

Karkoinen Kimmo, Mynämäki

Ketonen Tuija, Loimaa (Rajamäki Simo)

Kolari Kari, Oripää {Mikkola Asmo)

Koski Silvia, Sauvo (Paasonen Petri)

Kuustonen Rami, Kustavi (Lehtinen Oskari)

Lampi Pirjo, Turku (Sipilä Martti)

Lehtonen Ari, Laitila (Rantanen Timo)

Lehtonen Veikko, Turku (Forsberg Risto)

Leino Jari, Rusko (Nordström Jaana)

Leivonen Sanna, Salo (Hemanus Klaus)

Lepistö Pasi, Pöytyä (Pöllänen Eero)

Makkonen Sinikka, Salo ( Oinasmaa Roni)

Miikkola Mikael, Turku (Tarke Kimmo)

Mäkinen Martti, Paimio (Toivonen Jarmo)

Naavasalo Matti, Naantali (Junnila Vilhelm)

Nurro Kai, Parainen (Krokberg Leena)

Penttilä Taisto, Turku (Sorto Kai)

Pilpola Juhani, Lieto (Friberg Marko)

Satto Tapio, Koski (Jansson Mika)

Soukka Ilkka, Aura (Haapanen Ari-Pekka)

Suomi Berit, Kemiönsaari (Muukka Mikko)

Tuominen Markku, Uusikaupunki (Jokinen Martti)

Tähti Tuomas, Turku (Rumpunen Timo)

Vastamäki Kari, Raisio (Kangasoja Mikko)

Virtanen Veli-Matti, Kaarina (Helispuro Jari)

Ylhäinen Taito, Masku (Alastalo Jyrki)

Kuva Sinikka Makkonen

Kuva Sinikka Makkonen

Seuraavat kuntavaalit järjestetään koko maassa 9.4.2017.

Ovatko oman kuntasi painopisteet vastaanottokeskuksissa vai vanhuspalveluissa?

Juuri sinä voit olla kuntapäättäjä, ilmoittaudu ehdolle täällä!

Perjantaina 30.9. Varsinais-Suomen alueen perussuomalaisia kokoontui Askaisiin Louhisaaren kartanon kahvilaan viettämään mukavaa iltaa. Saimme nauttia Louhisaaren herkullisesta ruuasta ja kahden ministerimme asiantuntevasta seurasta. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila sekä puolustusministeri Jussi Niinistö kertoivat meille ajankohtaisista asioista ja vastailivat kysymyksiimme.

Kuvassa piirin puheenjohtaja Janne Aso, Louhisaaren kartanon isäntä Taito ja emäntä Kaarina Ylhäinen sekä ministerit Pirkko Mattila ja Jussi Niinistö.

Kuva: Ranjita Pradhan

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus päätti kokouksessaan 18.4.2016 sote- ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän asettamisesta. Puolueiden piirijärjestöjä pyydettiin nimeämään omat edustajansa ryhmään. Perussuomalaiset saivat nimetä kaksi edustajaa ja heille varaedustajat. Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin piirihallitus päätti kokouksessaan 12.5.2016 nimetä edustajikseen ohjausryhmään

Pirjo Lampi, Turku (Tuija Ketonen, Loimaa)

Lauri Heikkilä, Marttila (Juhani Pilpola, Lieto)

Valtiotieteiden tohtori Manu Vuorio, 68, valittiin Turun Perussuomalaiset ry:n kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen kevätkokouksessa sunnuntaina 10.4. Nimitys oli yksimielinen. Vuoriolle ojennettiin kunniakirja, puheenjohtajannuija sekä kukkakimppu.

Vuorio toimi paikallisyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2004–2009. Hänen puheenjohtajakaudellaan Perussuomalaiset saivat ensimmäiset paikkansa Turun kaupunginvaltuustossa.

Vahvasta EU-vastaisuudestaan tunnettu Vuorio haluaa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, ettei EU aina noudata omia sääntöjään.

– Vanha latinankielinen oikeusperiaate ”pacta sunt servanda” (suom. ”sopimukset on pidettävä”) tulee pitää mielessä tänäkin päivänä, Vuorio korostaa.

Turun Perussuomalaiset ry on perustettu 19 vuotta sitten, mutta Vuorion kunniapuheenjohtajanimitys on yhdistyksen historian ensimmäinen.

Suomessa ollessaan Vuorio on aina asunut Turussa, mutta hän on myös nähnyt maailmaa ensin siirtotyöläisenä ja myöhemmin merillä seilaten. Työntäyteiset matkat veivät Vuorion aikoinaan Pohjois-Amerikkaan asti.

Turun Perussuomalaiset ry

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä valitsi yksimielisesti puheenjohtajakseen helsinkiläisen Sampo Terhon. Terho on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Ennen kansanedustajuuttaan hän ehti toimia yhteensä neljä vuotta europarlamentaarikkona Brysselissä.

Ryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Ritva Elomaa Maskusta. Elomaa on toisen kauden kansanedustaja. Hän oli sekä vuoden 2011 että 2015 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ääniharava Varsinais-Suomessa.

Ryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin varatuomari Leena Meri Uudeltamaalta. Hyvinkäällä asuva Meri on ensimmäisen kauden kansanedustaja.

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen luopui varapuheenjohtajuudesta valiokuntakiireisiin vedoten.

Eduskuntaryhmän työvaliokunnassa ovat kaikki ryhmän puheenjohtajat, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila, talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen ja liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jalonen. Lisäksi työvaliokunnassa jatkaa toisen kauden kansanedustaja Juho Eerola Kotkasta.

Kaikki valinnat olivat yksimielisiä.

Lisätietoja:

kansanedustaja Sampo Terho 050-538 1674

kansanedustaja Ritva Elomaa 050-512 0806

kansanedustaja Leena Meri 050-513 2330

Varsinais-Suomen Perussuomalaisten piirihallitus järjestäytyi 10.1.2016 Kaarinassa. Kokouksessa valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Lauri Heikkilä Marttilasta, toisena varapuheenjohtajana jatkaa Tuija Ketonen Loimaalta ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin Taisto Penttilä Turusta. Piirin puheenjohtajana toimii ensimmäistä vuotta Janne Aso Kaarinasta.

Piirihallitus valitsi keskuudestaan myös työvaliokunnan hoitamaan juoksevia asioita mm. koulutustoimintaa, materiaalihallintaa sekä alueellista yhteistyötä paikallisyhdistysten ja valtuustoryhmien kanssa. Työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtajiston lisäksi Juhani Pilpola Liedosta, Olli-Pekka Ahokas Vehmaalta, Ari-Pekka Haapanen Aurasta, Pirjo Lampi Turusta, Berit Suomi Kemiönsaarelta, taloudenhoitaja Hannes Heikkilä Liedosta sekä piirisihteeri Sirkku Saarinen Laitilasta.

Puhemies Maria Lohelan johdolla kokouksessa käytiin vilkasta poliittista keskustelua ajankohtaisista asioista. Myös eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Kike Elomaa kertoi kokousväelle eduskuntaryhmän kuulumisia. Vuosi 2016 tulee olemaan työntäyteinen, koska keväällä 2017 järjestetään kuntavaalit, joihin valmistautuminen on piirissä jo aloitettu.

Jättäessäni vuoden 2015 lopussa piirin vetovastuun uudelle puheenjohtajalle luon pienen katsauksen menneeseen.

Piirin toiminta on ennenkaikkea jatkuvaa valmistautumista vaaleihin. Olin vuoden 2011 eduskuntavaalissa piirin vaalipäällikkönä. Vaalit sujuivat hyvin. Saimme 18,1 prosentin kannatuksella kolme kansanedustajaa, Ritva Elomaan, Lauri Heikkilän ja Maria Lohelan. Näin saimme kaikkien aikojen ensimmäiset perussuomalaiset kansanedustajat Varsinais-Suomesta.

Puheenjohtajakauteeni (2012-2015) osui kaikkia mahdollisia vaaleja. Heti vuoden 2012 alussa oli presidentin vaalit, joissa ehdokkaamme Timo Soini sai 8,9 % kannatuksen piirissämme. Saman vuoden keväällä pääsi Ritva ”Kike” Elomaa Turun Osuuskaupan edustajisto vaalissa läpi. Myös kunnallisvaalit olivat vuoden 2012 syksyllä, joissa saimme 10,4 % kannatuksella 92 valtuutettua alueemme kuntiin.

Vuosi 2013 oli välivuosi vaaleista mutta 2014 jälleen jatkettiin vaalien merkeissä. Europarlamenttivaalit käytiin keväällä 2014. Maria Lohela oli ehdokkaana tässä vaalissa. Saimme piirin alueelta 12,6 % kannatuksen. Jussi Halla-aho ja Sampo Terho tulivat valituksi europarlamenttiin.

Vuoden 2015 eduskuntavaalissa saimme kaikkien aikojen parhaan tuloksen. Kannatuksemme oli 19,3 prosenttia ja nousimme maakunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Saimme edelleen kolme edustajaa eduskuntaan, Ritva Elomaan, Ville Tavion ja Maria Lohelan. Vaalien tuloksena Perussuomalaiset ovat hallituspuolue neljällä ministerillä. Edustajamme eduskunnassa ovat arvokkaassa asemassa. Maria Lohela on eduskunnan puhemiehenä, Kike Elomaa eduskuntaryhmän vpj:na ja 1. kauden kansanedustaja Ville Tavio lakivaliokunnan jäsenenä.

Vaali vaalilta olemme siis käyneet voitosta voittoon. Kiitos tästä kuuluu teille kaikille, jotka olette olleet ehdokkaina, tukiryhmien jäseninä, talkoolaisina toritapahtumissa, piirin, yhdistysten ja työryhmien, kuten vaalityöryhmän, toimijoina sekä tietysti myös äänestäjille.

Jatketaan samaan malliin, niin hyvä tulee.

Toivotan menestyksekästä vuotta 2016 kaikille jäsenille ja tukijoille sekä onnea ja intoa uudelle puheenjohtajalle Janne Asolle vaativassa tehtävässä.

Piirin syyskokouksessa esittämäni tilastot löytyvät täältä:

Tilasto

Juhani Pilpola

Tiedote 4.12.2015

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Sotaveteraaneille lisää rahaa kuntoutukseen

Valtiovarainvaliokunta kohdentaa ensi vuodelle neljä miljoonaa euroa lisää veteraanien kuntoutukseen ja esittää ponnen sotainvalidien haitta-asteen alentamiseksi. ”Tästä on hienoa kertoa näin itsenäisyyspäivän alla”, sanoo perussuomalaisten oululaiskansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki.

Näinä päivinä on hyvä muistaa marsalkka Mannerheimin lupaus: ”Te urheat Suomen sankarit, joiden rinnalla minulla on ollut kunnia taistella ylisuurta vihollista vastaan sietämättömien olosuhteiden vallitessa, pyydän teiltä vielä viimeistä urotekoa, ja jos te tämän taistelun voitatte ja Suomi pysyy itsenäisenä, teiltä ei tule koskaan uupumaan mitään.”

Perussuomalaiset omalta osaltaan jatkavat kunniavelan maksamista ja  lähettävät hiljaisen kiitoksen niille, jotka eivät ole enää kanssamme.

Lisätietoja:

kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Ville Vähämäki (ps)

050 512 0196

Tiedote 29.11.2015

Julkaisuvapaa

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset ry:n syyskokous

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset pitivät sääntömääräisen syyskokouksensa 29.11.2015 Someron kaupungintalolla. Jäseniä saapui kokoukseen runsaasti ja heistä äänioikeutettuja paikallisyhdistysten virallisia kokousedustajia oli 61. Kokouksen aluksi Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen toivotti kokousväen tervetulleeksi Somerolle. Hänen jälkeensä lyhyen tilannekatsauksen oman ministeriönsä asioista piti ministeri Hanna Mäntylä. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo oli myös paikalla ja toi puoluetoimiston terveiset kokoukselle.

Puoluehallitus on myöntänyt lietolaiselle Pertti Hannulalle puolueen viirin monivuotisesta työstä piirin hyväksi. Hannula on toiminut piirin taloudenhoitajana sekä paistanut tuhansia lättyjä piirin tapahtumissa. Viiri luovutetaan Hannulalle myöhemmin, koska hän ei sairastumisen vuoksi päässyt osallistumaan kokoukseen.

Kokous äänesti väistyvän piirin puheenjohtaja Juhani Pilpolan seuraajaksi vuodelle 2016 Janne Ason Kaarinasta. Piirihallituksen jäseniksi valittiin puheenjohtajan lisäksi vuodelle 2016 (suluissa henkilökohtainen varajäsen):

Ahokas Olli-Pekka, Vehmaa   (Mihailoff Mika, Vehmaa)

Anttila Satu, Nousiainen   (Urpo Kalevi, Nousiainen)

Erholtz Elisabeth, Naantali   (Naavasalo Matti, Naantali)

Haapanen Ari-Pekka, Aura   (Granat Jarkko, Aura)

Heikkilä Lauri, Marttila   (Häkkinen Timo, Marttila)

Helispuro Jari, Kaarina   (Virtanen Veli-Matti, Kaarina)

Isomäki Olavi, Taivassalo   (Kiikka Pentti, Taivassalo)

Kangasoja Mikko, Raisio   (Vastamäki Kari, Raisio)

Ketonen Tuija, Loimaa   (Rajamäki Simo, Loimaa)

Kolari Kari, Oripää   (Mikkola Asmo, Oripää)

Koski Silvia, Sauvo   (Ahonen Jarkko, Sauvo)

Kuustonen Rami, Kustavi   (Nurminen Sami, Vehmaa)

Lampi Pirjo, Turku   (Elomaa Ritva, Turku)

Lehtonen Ari, Laitila   (Rantanen Timo, Laitila)

Leino Jari, Rusko   (Nordström Jaana, Raisio)

Leivonen Sanna, Salo   (Ruutikainen Rebekka, Salo)

Lepistö Pasi, Pöytyä   (Pöllänen Eero, Pöytyä)

Makkonen Sinikka, Salo   (Ruohonen Tapio, Salo)

Mäkinen Martti, Paimio   (Toivonen Jarmo, Paimio)

Nurmi Janne, Somero   (Kurki Kirsti, Somero)

Nurro Kai, Parainen   (Krokberg Leena, Parainen)

Penttilä Taisto, Turku   (Tarke Kimmo, Turku)

Pilpola Juhani, Lieto   (Satto Simo, Lieto)

Rumpunen Timo, Turku   (Lehtonen Veikko, Turku)

Satto Tapio, Koski   (Jansson Mika, Koski)

Savolainen Ossi, Rusko   (Kallio Arto, Rusko)

Sinkko Erkki, Turku   (Valtanen Pekka, Turku)

Suomi Berit, Kemiönsaari   (Salomaa Jani, Salo)

Tuominen Markku, Uusikaupunki   (Jokinen Martti, Uusikaupunki)

Tähti Tuomas, Turku   (Auvinen Jaana, Turku)

Ylhäinen Taito, Masku   (Kivikko Jouko, Masku)

Ylis-Junttila Markus, Mynämäki   (Erkkilä Veikko, Mynämäki)

Lisätietoja:

Tuija Ketonen

tuijaketonen[a]hotmail.com

Tiedote 16.11.2015

Julkaisuvapaa

Ministeri Mäntylä puolustaa pienituloisia

”Eläkeläisten asumistuen säilyttäminen ja lääkekorvausten suunniteltua pienemmät leikkaukset saavat eduskuntaryhmältämme täyden tuen. Ministeri Mäntylä on osoittanut, että hän pitää kaikista pienituloisimpien puolta. Suunnitellut säästöt otetaan nyt joltain kokonaan toiselta sektorilta. Sosiaali- ja terveysministeriön osuus leikkauksista pienenee. Tämä on oikeansuuntaista politiikkaa”, toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho.

”Kaikilla hallituspuolueilla on linjansa ja ohjelmansa. Perussuomalaiset on hallituksessa kaksikymmentävuotisen linjansa mukaisesti puolustamassa pienituloista kansanosaa. Tästä pidämme kiinni ja tämän myös osoittaa ministeri Mäntylän aikaansaamat muutokset leikkauspäätöksiin.”

”Hallituspuolueena perussuomalaiset on tuore, mutta me olemme ottaneet vahvan jalansijan. Tällä linjalla on hyvä jatkaa”, kiittää Sampo Terho.

Lisätietoja:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho

050-538 1674

Tiedote 13.11.2015

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Maahanmuuttopolitiikka saatava välittömästi hallintaan

”Suomen kantokyky on ylitetty”, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. ”Teltta- ja konttimajoitusta talvella, arviolta satoja miljoonia euroja lisää lainaa pakolaiskriisin hoitoon ensi vuodelle, Supon päivitetty turvallisuusarvio. Ne kaikki puhuvat sen puolesta, että raja on tullut vastaan.”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä muistuttaa, että miljoonat ihmiset Euroopan porteilla vasta harkitsevat liikkeelle lähtemistä. Jo pelkästään tänä vuonna saapuneista turvapaikanhakijoista kertyy tulevaisuudessa miljardiluokan kustannukset.

”Korjaamme edellisten hallitusten löyhän maahanmuuttopolitiikan hedelmiä. Kukaan ei tiedä, miten edes nykyisistä maahanmuuton kustannuksista selvitään: velalla, lisäleikkauksilla vai maahanmuuttoverolla? Tilanne on kestämätön ja hallituksen on nopeasti päätettävä seuraavista toimista maahanmuuton saamiseksi hallintaan”, vaatii Terho.

Eduskuntaryhmä pohti torstaina ryhmäkokouksessaan erilaisia keinoja maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseksi. Esillä oli vastaanottorahan korvaaminen pelkällä ylöspidolla, avun lisääminen lähtöalueilla ja turvallisten maiden läpi tulevien turvapaikanhakijoiden käännyttäminen. Ryhmä kannustaa hallitusta kiirehtimään toimia, joilla turvapaikkahakemusten valitusten käsittelyaikoja saadaan lyhennettyä minimiin nykyisestä jopa vuodesta.

”Suomi on toistuvasti vaatinut EU:n yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja antanut kärsivällisesti muille jäsenmaille aikaa korjata toimintatapojaan”, muistuttaa Terho. ”Näin ei ole tapahtunut ja siksi Suomen on tehtävä nyt omat ratkaisunsa, sillä aikaa kun eurooppalaista ratkaisua työstetään. Emme voi enää odottaa.”

Ministeri Hanna Mäntylä (ps) vaati eilen, että pikakäännytykset pitää tehdä mahdollisiksi Ruotsista tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä toivoo, että koko hallitus ymmärtää kriisin vakavuuden. Päättäväiset toimet ovat välttämättömiä, jotta Suomi pystyy huolehtimaan velvoitteistaan tulevaisuudessakin.

Lisätietoja:

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho

050-538 1674

Tiedote 28.10.2015

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset ajaa yhteispohjoismaisia toimia maahanmuuttokriisin ratkaisemiseksi

Perussuomalaiset kansanedustajat Juho Eerola, Arja Juvonen, Laura Huhtasaari ja Simon Elo osallistuvat tällä viikolla Pohjoismaiden neuvoston 67. istuntoon Reykjavikissa. He kuuluvat Vapaa Pohjola -nimiseen puolueryhmään Pohjoismaiden neuvostossa.

Perussuomalaiset ovat istunnossa nostaneet esille kysymyksen yhteispohjoismaisista toimista maahanmuuttokriisin ratkaisemiseksi. ”Vastakaikua ajatukselle yhteisistä toimista kriisin ratkaisemiseksi löytyy. Esimerkiksi Norjan pääministeri Erna Solberg toi esille näkemyksen maahanmuuttajien yhteispalautuksista Pohjoismaista. Näitä asioita täytyisi nyt myös hallitusten välisellä tasolla viedä eteenpäin”, Vapaa Pohjola -ryhmän puheenjohtaja Juho Eerola sanoo. Vapaa Pohjola –ryhmä ei voi kannattaa Ruotsin ehdotusta turvapaikanhakijoiden jakamisesta. ”Jos Ruotsi haluaa harjoittaa liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa, tulisi heidän myös kantaa vastuunsa politiikasta.”

Perussuomalaiset ovat nostaneet keskusteluun myös kysymyksen suomen kielestä pohjoismaisessa yhteistyössä. ”Suomen kielellä ei ole virallista asemaa Pohjoismaiden neuvostossa. Se asettaa meidät suomalaiset epätasa-arvoiseen asemaan ja etäännyttää suomenkielisiä pohjoismaisesta yhteistyöstä. Ei sen niin pitäisi mennä, kyllä pohjoismainen yhteistyö kuuluu myös suomenkielisille. Meidän ryhmämme pyrkii nostamaan kysymyksen poliittiseen debattiin ja saamaan asiaan muutoksen”, Eerola pohtii.

Lisätietoja:

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Juho Eerola

09-432 3013

JUHLAT ON JOUDUTTU PERUMAAN LIIAN VÄHÄISTEN ILMOITTAUTUMISTEN VUOKSI!

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ry järjestää ”VALOA POLIITTISEEN PIMEYTEEN”-juhlan  14.11.2015 Huhkotalolla Raisiossa, osoite Lukkarlantie 2.

Ohjelma:

Yhteistä toimintaa ulkona, lähimaastossa, alkaen klo 12. Varustus sään mukaan.

Miesten ja naisten yhteissauna lämpimänä alkaen klo 15. Uikkareilla tai ilman, oma valinta. Saunan yhteydessä tarjolla pikkusuolaista purtavaa.

Illallinen alkaen klo 18.00.

Musiikkia, tanssia ja mukavaa yhdessä oloa klo 24 saakka.

HUOM!! Omakustanneosuus Perussuomalaiset rp:n jäsen 15€ ja ei-jäsen 30€

SITOVA ILMOITTAUTUMINEN! 3.11.2015 mennessä maksamalla omakustanneosuus piirin pankkitilille FI67 5410 0240 0961 26 ja lisäksi viesti sähköpostitse mira.katajamaki@lieto.fi tai tekstiviestinä numeroon 040 523 2313 Ilmoittautumiseen tieto osallistutko koko päivän tapahtumaan, vai ainoastaan iltajuhlaan.  Ruoat ovat pääsääntöisesti vähälaktoosisia, muut erikoisruokavaliot voi ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä.

Liikenneyhteydet

Bussit Föli 6 Lieto – Naantali – Lieto

Föli 7 Kaarina – Naantali – Kaarina

Bussipysäkki sijaitsee noin 100 metrin päässä Huhkotalosta.

Alkoholijuomat eivät kuulu tarjoiluun, mutta jokainen voi tuoda omat juomat paikalle niin halutessaan. Mukaan tulee ottaa runsaasti juhlamieltä ja yhteishenkeä!

Piirin kevätkokous järjestettiin Laitilassa sunnuntaina 26.4.2015. Osallistujia paikalle saapui noin 75 henkilöä. Kahvitarjoilun jälkeen kokous kävi läpi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Kokous valitsi kesän puoluekokouksessa valittavaan puoluevaltuustoon ehdokkaiksi Janne Ason, Lauri Heikkilän ja Taito Ylhäisen, varalle Mira Katajamäen. Piirin puheenjohtaja kuuluu puolueen sääntöjen mukaan puoluevaltuustoon. Kevätkokous myös täydensi piirihallitusta valitsemalla Ruskon edustajaksi Ossi Savolaisen, varalle Jari Leinon. Yleiskeskustelu oli vilkasta erityisesti juuri käytyihin vaaleihin liittyen.

Ennen kokouksen alkua piirin puheenjohtaja ja piirisihteeri huomioivat piirin puolesta entistä pitkäaikaista piirisihteeriämme Iiris Peltomaata juuri olleen merkkipäivän johdosta. Kokouksen alla kävimme myös läpi vaalituloksia kunnittain.

Tuija Ketonen

2. varapuheenjohtaja, tiedottaja

tuijaketonen(a)hotmail.com

Kevään 2015 eduskuntavaalit on tarkastuslaskentaa vaille läpikäyty. Perussuomalaiset kasvattivat kannatustaan Varsinais-Suomessa 1,2 %-yksikköä sen ollessa nyt 19,3 %. Tämä tarkoitti meille kolmen kansanedustajapaikan säilymistä.

Äänikuningattaremme oli Ritva ”Kike” Elomaa 9549 äänellä ja hän jatkaa toiselle edustajakaudelle. Samoin paikkansa uusi Maria Lohela 5574 äänellä. Naisten väliin kiilasi uutena kansanedustajana turkulainen Ville Tavio 6839 äänellä. Varakansanedustajaksi nousi myös uutena Vilhelm Junnila Naantalista 4773 äänellä.

Äänestysprosentti Varsinais-Suomessa oli 71 %. Perussuomalaiset nousivat näiden vaalien suurimmaksi puolueeksi Aurassa, Maskussa, Nousiaisissa, Raisiossa, Ruskolla ja Salossa.

Eduskuntavaalien äänestysnumerot on vahvistettu tänään torstaina 19.3. Perussuomalaisten äänestysnumerot Varsinais-Suomessa ovat välillä 70-86.

70   Anttila Satu

71   Aso Janne

72   Elomaa Kike

73   Haalisto Ilpo

74   Haapanen Ari-Pekka

75   Heikkilä Lauri

76   Junnila Vilhelm

77   Katajamäki Mira

78   Koski Silvia

79   Leivonen Sanna

80   Lohela Maria

81   Lundén Mikko

82   Pilpola Juhani

83   Rajamäki Simo

84   Tamminen Heikki

85   Tarke Kimmo

86   Tavio Ville

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset ry:n piirihallituksen koollekutsuma ylimääräinen yleiskokous kokoontui perjantaina 6.2.2015 Raisiossa. Asialistalla oli eduskuntavaaliehdokkaan valinta ja piirihallituksen täydentäminen.

Piirin ehdokaslista huhtikuun eduskuntavaaleihin oli jo täynnä, mutta Janne Nurmi Somerolta vetäytyi ehdokkuudesta. Yleiskokouksen tehtävänä oli valita uusi ehdokas listalle. Kokouksessa äänestettiin neljän ehdokkaan väliltä ja valituksi tuli Mikko Lundén Salosta.

Piirihallitusta täydennettiin kahdella paikalla niin, että hallituksessa istuu nyt 32 henkilöä ja edustus on lähes jokaisesta Varsinais-Suomen kunnasta. Uudet paikat saivat Koski Tl ja Rusko. Kosken edustaja piirihallituksessa vuonna 2015 on Tapio Satto ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä on Mika Jansson. Ruskon edustaja nimetään kevätkokouksessa.

Vakka-Suomen Perussuomalaisten Juhani Hannula sekä hänen varajäsenensä Ilpo Haalisto pyysivät eroa piirihallituksesta ja heidän tilalleen valittiin Markus Ylis-Junttila, varalle Kimmo Karkoinen.

Tuija Ketonen

2. varapuheenjohtaja, tiedottaja

tuijaketonen@hotmail.com

Loimaan Perussuomalaisten pitkäaikainen jäsen, jo SMP:n aikana mukana ollut Lauri Haverinen täytti 80 vuotta. Hän juhlisti syntymäpäiviään 18.1. Cafe-Ravintola Henriikassa Loimaalla.

Loimaan Perussuomalaiset ry ja Varsinais-Suomen Perussuomalaiset ry halusivat muistaa Lauria ja kävimme häntä onnittelemassa. Piirin puheenjohtaja Juhani Pilpola, piirin 2. varapuheenjohtaja loimaalainen Tuija Ketonen, loimaalainen eduskuntavaaliehdokas Simo Rajamäki, Loimaan Perussuomalaisten hallituksen jäsenet Arvo Heikkilä ja Jarmo Metsänperä sekä kansanedustaja Lauri Heikkilä veivät puolueen, piirin ja paikallisyhdistyksen terveiset Laurille. Kansanedustaja Heikkilä piti onnittelupuheen ja puolueen puheenjohtaja Timo Soinin onnittelut ja kiitokset puolueen eteen tehdystä työstä saatiin myös toimitettua Laurille puhelimitse juhlien aikana.

Kuva: Juhani Pilpola

Kuva: Simo Rajamäki

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset viettivät politiikan täyteisen iltapäivän ja illan perjantaina 16.1. Opintokeskus Pekasus järjesti Liedon kunnantalolla koulutuksen osana isompaa koulutuskiertuetta. Kouluttajina toimivat puoluesihteeri, valtakunnallinen vaalipäällikkö Riikka Slunga-Poutsalo sekä Pekasuksen rehtori, lakimies Lasse Lehtinen.

Riikka luennoi meille vaalikampanjoinnista, käytännön vaalityöstä sekä puolueen vaaliohjelmista ja -materiaaleista. Lasse keskittyi aiheissaan enemmän lainsäädännöllisiin puoliin mm. vaalirahoitukseen ja ehdokkaan tukiyhdistysasioihin.

Paikalle oli saapunut innokkaita Perussuomalaisia ympäri Varsinais-Suomen ja kävimme vilkasta keskustelua monista aiheista. Varsinais-Suomen Perussuomalaiset kiittävät luennoitsijoita sekä Opintokeskus Pekasusta antoisasta illasta.

Varsinais-Suomen Perussuomalaisten piirihallitus teki järjestäytymiskokouksessaan 11.1.2015 Kaarinassa seuraavat valinnat: ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Janne Aso Kaarinasta, toisena varapuheenjohtajana jatkaa Tuija Ketonen Loimaalta ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin Mira Katajamäki Liedosta. Varsinais-Suomessa on perinteisesti ollut vahva naisedustus puheenjohtajistossa, ja tätä perinnettä jatkettiin edelleen vuonna 2015. Piirin puheenjohtajana toimii Juhani Pilpola Liedosta. Juhani Pilpola on luotsannut kasvavaa perussuomalaisten joukkoa vuodesta 2012, eikä kasvulle näy loppua. Viime vuonna jäsenmäärä kasvoi 27% ja viimeisten kolmen vuoden kasvu on ollut n. 200 jäsentä.

Piirihallitus valitsi keskuudestaan myös työvaliokunnan hoitamaan juoksevia asioita, työvaliokuntaan kuuluu puheenjohtajiston lisäksi Olli-Pekka Ahokas Vehmaalta, Kiril Kaupponen Turusta, Sanna Leivonen Salosta, Taisto Penttilä Turusta, Berit Suomi Kemiönsaarelta, taloudenhoitaja Hannes Heikkilä Liedosta sekä
piirisihteeri Sirkku Saarinen Laitilasta.

Vuosi 2015 on varmasti hyvin työntäyteinen. Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa ja tavoitteena on saada neljä Perussuomalaista Varsinais-Suomesta eduskuntaan. Siis yksi paikka lisää nykyiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi pitää tehdä työtä ja taas työtä. Ehdokkaat valittiin jo puoli vuotta sitten, joten kampanjat ovat päässeet hyvään alkuun loppukesän ja syksyn toritapahtumissa.
Myös vuoden 2015 puoluekokouksen järjestelyt tulevat työllistämään Perussuomalaista järjestöväkeä merkittävästi. Puoluekokous on elokuussa Turussa.

Vuosi 2014 oli osaltamme hyvinkin työntäyteinen valmistautuessamme eduskuntavaaleihin. Ehdokkaiden valinta suoritettiin jäsenvaalin ja piirin yleiskokouksen voimalla, demokratian pelisäännöin. Ehdokkaat aloittivat vaalityön välittömästi OKRA-näyttelystä. Kesän ja syksyn tori- ja markkinatapahtumissa olimme aktiivisesti mukana eri puolilla piiriä. Joulun alla olimme Turun torilla tarjoilemassa joulupuuroa kansalle. Ja kansa otti kiitollisuudella tarjoilut vastaan.

Jäsenkehitys piirissä oli viime vuonna hyvin positiivinen. Maksavien jäsenten määrä kasvoi vuonna 2014 27%. Yli keskimäärän jäsenistö on kasvanut Aurassa (100%), Loimaalla (75%), Nousiaisissa (75%), Naantalissa (74%), Pöytyällä (54%),  Kaarinassa (38%),  Liedossa (33%), Paimiossa (33%), Ruskolla (33%), Vehmaalla (33%), Salossa (31%) ja Paraisilla (30%).  Viimeisten kolmen vuoden aikana piirin jäsenkasvu on ollut 56%.

Vuosi 2015 on varmasti vieläkin työntäyteisempi. Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa ja tavoitteemme on saada neljä Perussuomalaista Varsinais-Suomesta eduskuntaan. Siis yksi paikka lisää nykyiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi pitää tehdä työtä ja taas työtä. Kun puhalletaan yhteen hiileen ja tuetaan toisiamme kaikin tavoin, niin tulos on hyvä.

Vuoden 2015 puoluekokous järjestetään elokuussa Turussa. Puoluetoimisto vastaa järjestelyistä mutta piirin ja yhdistysten väkeä tarvitaan varmasti monenlaisissa tehtävissä. Kunhan vaalit on käyty alkaa puoluekokouksen suunnittelu.

Kiitän lämpimästi jäsenistöä ja kannattajia kuluneesta vuodesta. Olette jälleen tehneet hyvää työtä!

Hyvää ja työntäyteistä vuotta 2015 toivottaen

Juhani Pilpola, piirin pj.

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset pitivät sääntömääräisen syyskokouksensa 2.11.2014 Salon kaupungintalolla. Jäsenistö saapui kokoukseen runsaslukuisasti, joista äänioikeutettuja paikallisyhdistysten virallisia kokousedustajia oli 58. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo saapui myös paikalle tuoden puoluetoimiston terveiset kokoukselle.

Kokous äänesti piirin puheenjohtajaksi vuodelle 2015 Juhani Pilpolan. Tuleva kausi on Pilpolan neljäs pj:nä. Piirihallituksen jäseniksi valittiin pj:n lisäksi vuodelle 2015:

jäsen                                                                                                        varajäsen

Hei,

Laitilan Perussuomalaiset ry järjestää bussikuljetuksen piirin syyskokoukseen sunnuntaina 2.11.2014

Ilmoittautumiset sirkku71@gmail.com

Matka maksaa 10 euroa henkilöltä, maksu kerätään bussissa käteisellä.

Laitila 12.00 Shell

Mynämäki 12.20 S-marketin pysäkki 8-tien varressa

Nousiainen 12.30 Kesoilin pysäkki 8-tien varressa

Raisio 12.40 ABC:n parkkipaikka

Turku 13.00 linja-autoasema (Perheen bussi on helppo huomata)

Ravattula 13.15 parkkipaikan alkupää

Kaarina 13.30  Paraisten tienhaaran pysäkki

Paimio 13.50  Nesteen ramppi

Salo 14.30

50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta mahtuu mukaan,

t.Sirkku

Kansanedustajamme Kike Elomaa kutsui piirimme Perussuomalaisia tutustumaan eduskuntaan 16.9. Lähes 50 henkeä ympäri piirin lähti matkaan. Monet kansanedustajat kävivät meitä kiireistään huolimatta tapaamassa, mm. Satakunnan omat pojat Ari Jalonen ja Anssi Joutsenlahti. Reissu oli oikein mukava, siitä kiitos Turun Perussuomalaisille, jotka olivat päävastuussa järjestelyistä.

(Kuva: Kimmo Tarke)

Piirin alueella pitäisi järjestää useita toritapahtumia ja vastaavia syksyllä 2014 ja aina eduskuntavaaleihin 2015 saakka hyvän vaalimenestyksen saavuttamiseksi. Telttavastaava Hannula ei näitä kaikkia voi yksinään järjestää, tämän ohjeen tarkoituksena on kertoa miten paikallisyhdistykset voivat hyödyntää piirin tukea. Tilaisuuksien tulee olla avoimia ja tasapuolisia kaikille seitsemälletoista ehdokkaalle. Järjestelyissä olkoon mukana suuri määrä paikallisyhdistyksen aktiiveja. Asian päälinjoista päätti piirihallitus kokouksessaan 24.8.2014.

TORIPAIKKA          PS-VS -piiri maksaa toripaikkamaksun ja sähkön, kunhan ilmoitus saadaan etukäteen, mieluiten laskulla.

ILMOITUS PIIRIN SIVUILLA                Paikallisyhdistyksen tulee mieluummin ainakin 14 päivää ennen tapahtumaa ilmoittaa tiedotusvastaavalle, Tuija Ketoselle tapahtumasta riittävät tiedot. tuijaketonen@hotmail.com, puh. 044 329 1513.

MAINOSTUS             Jos paikallisyhdistys saa paikalle kansanedustajan, tällä on eduskunnasta mainosbudjetti. Toki paikallisyhdistys voi itse maksaa lehtimainoksen paikallislehdessä. Halutessaan paikallisyhdistys voi pyytää etukäteen mainosrahaa vaalipäälliköltä, Taisto Penttilä, taisto.penttila@tartos.fi puh. 044-3291511. Toki myös 17 ehdokasta voivat osallistua mainostamiseen.

TORITELTTA         Mikäli yhdistyksellä ei ole omaa toritelttaa, sellaista voi kysellä muilta paikallisyhdistyksiltä tai Juhani Hannulalta. Kilometrikorvausta ei makseta muusta kuin telttakuljetuksista toiselle paikkakunnalle matkalaskun perusteella.

PIIRIN TAVAROIDEN LAINAAMINEN MUILTA PAIKALLISYHDISTYKSILTÄ

toritelttoja:   Turun PS, Kaarinan Seudun PS, Oripään PS, Someron PS, Salon PS, Vakka-Suomen PS

isoja kahvinkeittimiä : Turun PS, Kaarinan Seudun PS, Vakka-Suomen PS

isoja PS-viirejä: Turun PS, Vakka-Suomen PS

kuomuperäkärry:  Kaarinan Seudun PS

MEHU      Puoluetoimisto on piirille toimittanut mustaherukkamehutiivistettä, jonka seossuhde on 1 + 8. Muovikannussa on 3,5 litraa. Avattua kannua kannattaa säilyttää jääkaapissa. Valmistaja on Kivelän Marjatila Kuopion lähellä. Mehumukeja saa Juhani Hannulalta tai hätätilassa ostaen elintarvikeliikkeestä. Mehukannuja on Hannes Heikkilällä ja Juhani Hannulalla. Talvella mehu on hyvä tarjoilla lämmitettynä, kuumaa vettä saa tuotua termoskannulla tai paikanpäällä lämmitettyä vedenkeittimellä, johon mehutiivistelisäys.

KAHVI    Perussuomalaiset tarjoavat perinteisesti kahvia toritapahtumissa. Esim. noin 200 annosta saa 3 x 0,5 kg:n paketeista. Pitää olla myös vaikkapa maitoa (myös laktoositonta) kahviiin 2 litraa ja palasokeria, mieluimmin kahden palan paketeissa.  Juhani Hannulalta saa myös palasokeria ja kahvimukeja sekä  pikkulusikoita. Kahvin kera suositellaan tarjottavaksi vaikka töysäläisiä piparkakkuja ja/tai muita edullisia kotimaisia piparkakkuja.

RÄISKÄLEET          Myös lettujen paisto PS-toriteltalla on hyvin yleistä. Tällöin tarvitaan kaasupoltin, kaasupullo, alennusventtiili sekä paistovälineet: paistinpannu, lasta, taikinan annoskauha, 15 cm lautasia, veitsiä ja haarukoita. Ehkä myös serviettejä! Ehdottomasti myös sammutuspeite näkyvillä. Juhani Hannulalta saatte taikinareseptin. Ne räiskäleet ovat laktoosittomia, koska taikinaan käytetään vettä. Toki laktoosittomasta maidosta ja jauhoista saa omanlaisensa taikinan. Paistamiseen tarvitaan rypsiöljyä. 0,5 l pulloa on kätevä käyttää.

Muistakaa elintarvikeilmoitus, jos olette osallistumassa markkinatapahtumaan. Hygieniapassi pitää myös olla jollakulla talkoolaisista.

TAVAROITTEN HANKKIMINEN JA MAKSAMINEN

Piiri maksaa kuitteja vastaan hankittujen ruokatavaroitten ja ruokailuvälineiden hinnan. Myös ostettujen kahvikuppien, mehumukien, roskapussirullan, jätesäkkirullan ja vastaavien hinta maksetaan yhdistykselle, mikäli näitä on jouduttu ostamaan, jos Juhani Hannulalla ole ollut näitä varastossaan. Piiri maksaa myös kaasupullon täytön. Kuitit toimitetaan taloudenhoitajalle yhdessä lähetyksessä, jossa mainitaan tapahtuma ja sen aika sekä ostajan nimi ja tilinumero. Älkää ostako samalle kuitille mitään muita tavaroita!  Taloudenhoitaja maksaa rahat ostajan tilille yleensä alle 24 tunnissa. hannes.heikkila@gmail.com, 0400-403971, Ruiskuja 8, 21360 Lieto As.

PERUSTAVARAT    Juhani Hannulalta saa karamelleja, kyniä, tulitikkuja, ilmapalloja ja muutakin jakotavaraa, jos näitä on. Kuten tunnettua, puoluetoimistosta saa aika huonosti jakotavaraa. Ilmapalloja on varastossa todella paljon mutta helium on aika kallista. Suositellaan ilmalla täyttöä ja käyttämään niitä ilmapallotikkuja suljinlaitteineen.

Kannattaa tehdä etukäteen laatikkoon joitakin kymmeniä PS-kasseja, joissa on ainakin viimeisin PS-lehti, karamelli, ehkä kynä, tulitikkuja ja kansanedustajaehdokkaiden mainoksia.

PERUSSUOMALAINEN-LEHDET           Ilmestymispäivät syyskaudella 2014 ovat: 5. ja 26 syyskuuta, 17. lokakuuta, 7. ja 18. marraskuuta sekä 19. joulukuuta. Tilatkaa lehtiniput (100 kpl)  viimeistään aineistopäivänä, eli noin 10 vrk ennen lehden ilmestymispäivää osoitteesta: lehtitilaukset@perussuomalaiset.fi. Tällöin mainitkaa: nimi, toimitusosoite, puhelinnumero, lehtinippujen määrä, sekä kerta- tai kestotilaus? Huomaa, että jos tilaisuus on lauantaina ja edellisenä päivänä on lehden ilmestymispäivä, puoluetoimistoon pitää soittaa monta päivää etukäteen, että lehdet laitetaan linja-autoon ilmestymispäivänä. Linja-autoaseman paikkakunta on mainittava. Tilatkaa riittävästi ja jakakaa loput postilaatikoihin. Postilaatikkojakelu nostaa PS-äänestysprosenttia Aurassa ja Liedossa tehtyjen kokeilujen mukaan.

Toimintaohjeen laati 19.9.2014: Hannes Heikkilä, taloudenhoitaja sekä Sirkku Saarinen, piirisihteeri

Piirihallitus nimitti kokouksessaan 24.8. vuoden 2015 kansanedustajavaaleihin vaalityöryhmän, jonka vetäjäksi tuli Taisto Penttilä Turusta ja ryhmän muiksi jäseniksi Jarmo T. Toivonen Paimiosta sekä Tuija Ketonen Loimaalta.  Tuija vastaa tori- ja vaalitapahtumien tiedottamisesta sekä päivittää piirin tapahtumakalenteria, yhteystiedot: tuijaketonen@hotmail.com tai 045 330 5688. Vaalityöryhmä sai selvitettäväkseen mm. kansanedustajaehdokkaiden koollekutsumisen piirin vaaliohjelman laatimiseksi. Taiston yhteystiedot ovat taisto.penttila@tartos.fi ja Jarmon wairus@iki.fi, 045 604 3912 .

Juhani Pilpola

Varsinais-Suomen Perussuomalaisten Elojuhla 22.8.2014 klo 18 Louhisaaren kartanossa. Ohjelmassa hyvää ruokaa, juomaa, laulua, naurua ja mukavaa yhdessäoloa. Sauna lämpimänä. Tervetuloa. Ilmoittautumiset 18.8.2014 mennessä mira.katajamaki@lieto.fi tai 040 523 2313. Juhlaan on tulossa puhujaksi myös EU-edustajamme Sampo Terho. Kaikki talkootyötä tehneet nyt paikalle kuuntelemaan uusimmat kuulumiset ja nauttimaan työn tuloksista yhdessä Askaisiin!

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa toivottaa varsinaissuomalaiset perussuomalaiset tervetulleiksi eduskuntavierailulle tiistaina 16.9. Matkaan lähdetään linja-autolla Turun kaupungintalon edustalta Maistraatinpuistosta (Aurakatu 2) klo 8:00. Bussi pysähtyy myös Turun hautausmaan portilla Uudenmaantien varrella klo 8:10. Hautausmaan luona on parkkipaikka, johon henkilöautoja voi jättää ilmaiseksi.

Helsingissä vierailemme aluksi Perussuomalaisten puoluetoimistossa noin klo 10:30. Paikalla on myös puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Toimisto tarjoaa pienen suolaisen aamupalan ja kahvia/teetä.

Eduskuntatalossa on halukkaille lyhyt eduskuntakierros oppaan johdolla klo 11:30. Tämän jälkeen edustaja Elomaa tarjoaa lounaan noin klo 12:00.

Lounaalta siirrymme ryhmähuoneeseen, jossa edustaja Elomaan lisäksi on mahdollisesti tavattavissa muitakin PS-kansanedustajia, ehkä myös puheenjohtaja Timo Soini, jos hänen aikataulunsa sallii.

Pääsemme myös seuraamaan eduskunnan täysistuntoa klo 14:00.

Bussi lähtee takaisin Turkuun noin klo 15:00 ja on perillä Turussa noin klo 17:30.

Edestakainen bussimatka maksaa 20 e/hlö. Maksu kerätään bussissa käteisenä. Myös puolueeseen kuulumattomat seuralaiset voivat osallistua. Kaikkien osallistujien suurin mahdollinen kokonaismäärä on 50.

HUOM.! Eduskunnan turvallisuusmääräysten vuoksi kaikkien osallistujien etu- ja sukunimet tarvitaan etukäteen.

Ilmoittautumiset viimeistään 2.9. piirisihteeri Sirkku Saariselle osoitteeseen sirkku71@gmail.com

Varsinais-Suomen ehdokkaat

Jäsenäänestyksessä valitut

Piirin valitsemat

Istuvat kansanedustajat

Okra onnistui, kelit suosivat. Kiitos talkooväelle, kuva Jorma Keskimäeltä keskiviikolta

Varsinais-Suomen perussuomalaisista muutama aktiivi uskaltautui Kike Elomaan vetämälle patikkaretkelle,  Karevan kierrokselle, kauniina mutta onneksi tuulisena iltapäivänä 14.7. Kiitos osallistujille, toivottavasti Littoisten suunnitellussa tapahtumassa näemme seuraavaksi.

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri ry.                             

Eilen 29.6.2014 Liedon kunnantalolla pidetyssä ylimääräisessä piirikokouksessa päätettiin tulevien eduskuntavaalien koko seitsemäntoista ehdokkaan lista.
Istuvat kansanedustajat Ritva Kike Elomaa (Masku), Lauri Heikkilä (Marttila) ja Maria Lohela (Turku) sekä juhannusviikolla järjestetyssä jäsenäänestyksessä viisi eniten ääniä saanutta ehdokasta Vilhelm Junnila (Naantali), Juhani Pilpola (Lieto), Janne Aso (Kaarina), Ville Tavio (Turku) ja Heikki Tamminen (Salo) valittiin yksimielisesti ehdokkaiksi.

Loput yhdeksän paikkaa jaettiin Turun seudun, Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen alueiden kesken. Aluekohtaisissa äänestyksissä ehdokkaiksi valittiin Loimaan alueelta Ari-Pekka Haapanen (Aura) ja Simo Rajamäki (Loimaa). Salon alueelta ehdokkaiksi valittiin Sanna Leivonen (Salo) ja Janne Nurmi (Somero). Turun seudulta ehdokkaiksi valittiin Silvia Koski (Sauvo), Mira Katajamäki (Lieto) ja Kimmo Tarke (Turku).

Vakka-Suomen alueelta äänestyksessä valittiin ehdokkaaksi suoraan Satu Anttila (Nousiainen). Toisen Vakka-Suomen alueen ehdokkaan valinta suoritettiin arvalla, koska äänestyksessä Olli-Pekka Ahokas (Vehmaa) ja Ilpo Haalisto (Nousiainen) keräsivät yhtä monta ääntä. Arpaonni nosti viimeiselle ehdokaspaikalle Ilpo Haaliston.

Lisäksi piirikokous päätti yksimielisesti hylätä kristillisdemokraattien esityksen vaaliliitosta.

Juhani Pilpola, V-S:n piirin pj.

p: 050 380 9787

sp: juhani.pilpola@lieto.fi

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset ry osallistuu Okra-messuille 2.-5.7.2014. Messut ovat avoinna 10-17. Päävetovastuun kantavat Oripään aktiivit, mutta talkooväkeä kaivataan lisää. Jaetaan päivät 4 tunnin työvuoroiksi: 10-14 / 13-17 . Meillä on varattuna 3 telttapaikkaa. Jos haluat osallistua Okra-messuille talkooväkenä, niin ilmoittaudu piirisihteerille, sirkku71@gmail.com
http://www.okramaatalous.fi/ Pääaiheena tänä vuonna hevostalous.

Okran paikka numero on E65. Talkoolaiset saisivat tulla alueelle Hirvikoskentie 290 parkkipaikalla olevan pääportin kautta.

Puolue järjestää kansanedustajaehdokkuuksista jäsenäänestyksen postitse. Tässä lista Varsinais-Suomen ehdokasehdokkaista:

Piirin kevätkokous pidettiin Aurassa sunnuntaina 7.4.2014. Osallistujia paikalle saapui noin 70. Kahvitarjoilun jälkeen kokous kävi läpi toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Yleiskeskustelua ajankohtaisista aiheista käytiin vilkkaasti, etenkin Kansallisen Veteraanipäivän osuminen samalle päivälle antoi aihetta moneen puheenvuoroon. Piiri palkitsi paikallisyhdistyksissä pitkään puolueen hyväksi talkootyötä tehneitä henkilöitä. Heidän ansiostaan Perussuomalainen puolue on kasvanut ja kasvaa edelleen. Kevätkokouksen yhteydessä, ennen EU-vaalityön suurinta koitosta oli hyvä hetki jakaa tunnustusta ja nauttia yhteistyön tuloksista. Kunniakirja myönnettiin seuraaville henkilöille: Veikko Lehtonen, Manu Vuorio, Mikael Andersson, Riitta Andersson, Markku Säisänen, Anneli Wellroos, Timo Laihinen, Aarre Lahtonen, Iiris Peltomaa, Tauno Kummunsalo, Matti Kultanen, Keijo Leivonen, Kalevi Urpo, Mauri Anttila, Kaarina Ylhäinen, Taito Ylhäinen, Leila Lehtola, Erika Kiviranta, Päivi Pöyhönen, Ari Harju, Henri Hytönen, Raija Hannula, Pertti Hannula, Reino Blomkvist, Pentti Alinen, Hannes Heikkilä, Reino Louhi, Paavo Kinnunen, Sirke Peltokorpi, Arvo Heikkilä, Yrjö Ojaniemi, Lauri Heikkilä ja Aarre Valta. Kuvan puurtajista otti Tapio Äyräväinen.

Varsinais-Suomen piirin tarvikevastaavalta Juhani Hannulalta on saatavissa esimerkiksi EU-ehdokasesittelylehtiä. Ota yhteyttä Juhaniin, 045 771 06 111, ja sopikaa noudosta.

Paikallisyhdistysten kevätkokoukset alkavat olla ajankohtaisia. Sääntöjen mukaan yhdistyksen kevätkokous tulee pitää tammi-huhtikuussa. Kevätkokouksessa vahvistetaan edellisen vuoden toimintakertomus sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.

Tänä vuonna tärkeitä asioita ovat EU-vaalikampanja, seurakuntavaalit sekä kansanedustajaehdokkaiden valinta. Näistä asioista voi kevätkokouksen esityslistaan laatia oman pykälänsä tai käsitellä niitä kohdassa muut asiat.

Piirin on tärkeä saada ajantasaiset tiedot paikallisyhdistyksien järjestäytymisestä. Olettehan muistaneet tehdä ilmoituksen, jos nimenkirjoittajissa on tapahtunut muutoksia: Nimenkirjoittajien (pj., vpj, siht., tal.hoit) muutoksista pitää tehdä yhdistysrekisteri-ilmoitus (PRH)

( http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistys_muutosten_rekisteroiminen.html  ) tulostamalla muutoslomake ja toimittamalla se puoluetoimistoon, joka hoitaa muutokset rekisteriin maksutta.

Puolue on ottanut käyttöön uudet nettisivut. Valitkaa yhdistyksellenne nettivastaava, paikallisyhdistyksen tiedot saa ilmaisesti ja helposti puolueen sivustoille. Käyttöoikeudet pyydetään yhdelle henkilölle / yhdistys Matias Turkkilalta matias.turkkila@perussuomalaist.fi . Tutustukaa piirinkin uusiin sivuihin!

Piirin kummitoimintaa tullaan jatkamaan myös vuonna 2014. Ilmoitathan kummillenne yhdistyksenne kevätkokouksen ajankohdan. Vuoden 2014 kummijako on seuraava:

Aura: Tuija Ketonen

Kaarina: Taisto Penttilä

Laitila: Olli-Pekka Ahokas

Lieto: Sanna Leivonen

Loimaa: Hannes Heikkilä

Marttila: Juhani Pilpola

Naantali: Janne Aso

Oripää: Tuija Ketonen

Raisio: Taisto Penttilä

Salo: Berit Suomi

Somero: Juhani Pilpola

Turku: Janne Aso

Uusikaupunki: Olli-Pekka Ahokas

Vakka-Suomi: Sirkku Saarinen

Terveisin

Juhani Pilpola

piirin puheenjohtaja

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin työvaliokunta nimesi EU-vaalien vaalipäälliköksi lietolaisen Mira Katajamäen.

Yhteystiedot: puh. 040 523 2313, sähköposti mira.katajamaki@lieto.fi

Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Janne Aso Kaarinasta, toisena varapuheenjohtajana jatkaa Tuija Ketonen Loimaalta, ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin Sanna Leivonen Salosta. Varsinais-Suomessa on perinteisesti ollut vahva naisedustus puheenjohtajistossa, ja tätä perinnettä jatkettiin edelleen vuonna 2014.

Piirin puheenjohtajana toimii Juhani Pilpola Liedosta. Hänen mukaansa vuodesta 2014 on tulossa poliittisesti vilkas, joten varapuheenjohtajillekin tulee riittämään tekemistä. Juhani Pilpola on luotsannut kasvavaa perussuomalaisten joukkoa vuodesta 2012, eikä kasvulle näy loppua.

Piirihallitus valitsi keskuudestaan myös työvaliokunnan hoitamaan juoksevia asioita. Työvaliokuntaan kuuluu puheenjohtajiston lisäksi Taisto Penttilä Turusta, Berit Suomi Kemiönsaarelta, Olli-Pekka Ahokas Vehmaalta, taloudenhoitaja Hannes Heikkilä Liedosta sekä piirisihteeri Sirkku Saarinen Laitilasta.

Kokouksessa kansanedustaja Lauri Heikkilä Marttilasta kertoi ajankohtaisia asioita eduskunnasta. Kunta- ja sote-uudistuksessa kysymyksiä on edelleen enemmän kuin vastauksia. Miten Suomi on joutunut tällaiseen tilanteeseen? Tähän kansanedustaja Heikkilä löytää kaksi perustavaa syytä: työvoiman liikkuvuus, halpatyövoima joka ei maksa Suomeen veroja, sekä veroparatiisien käyttö. Suomalaiset suuryhtiöt siirtävät voittonsa tytäryhtiöiden avulla veroparatiiseihin. 18 vuotta EU:ssa on muuttanut Suomea perusteellisesti. Jos ei saada verotuloja työvoimalta eikä suuryrityksiltä, voi tulla tulokseksi nyt tapahtunut: valtion budjetista jäi puuttumaan yli miljardi verotuloja. Hallitus ei saa Suomen suuntaa kääntymään.